Alkoholismi – suomalaisten kansantauti?

Suomalaisten alkoholinkulutus on ollut viime vuosina laskussa, tarkalleen ottaen vuodesta 2007 alkaen. Suomalaisten alkoholin kokonaiskulutus on ennen tätä käännettä ollut jatkuvasti nousussa. (THL 2021.) Siitä asti kuin minä muistan, alkoholismia on pidetty niin sanotusti suomalaisten kansantautina. Alkoholin juominen juhlissa, ruuan kanssa tai kotona päivän päätteeksi on suomalaisessa kulttuurissa aivan normaalia, eikä aiheuta yleistä paheksuntaa. Työpaikoilla arvotaan perjantaipulloja ja sukujuhlissa kuohuvaa tarjotaan heti ovella. Opiskelijat vetävät haalarit jalkaan ja lähtevät baarikierroksella metsästämään seuraavaa tuoppia. Jos päättää olla juhlissa juomatta alkoholia, se herättää ihmetystä ja kysymyksiä kanssajuhlijoissa, kun taas kaatokännistä toilailua pidetään hauskana asiana. Näin olen ainakin omien kokemusten kautta havainnoinut.  

Suomessa on tehty juomatapatutkimusta vuodesta 1968 lähtien aina kahdeksan vuoden välein. Viimeisin juomatapatutkimus on vuodelta 2016. (Härkönen, J., Mäkelä, P., Savonen, J. & Virtala, E. 2017.) Vaikka vuoden 2007 jälkeen suomalaisten alkoholin kokonaiskulutus on laskenut lähes 20 %, vuoden 2016 juomatapatutkimuksen mukaan yli puoli miljoonaa suomalaista juovat yli riskirajojen. Näistä yli 200 000:lla on korkea riski pitkäaikaisiin terveyshaittoihin alkoholin käytön myötä. Korkean riskin käyttäjistä 58 % pitää itseään ainoastaan kohtuukäyttäjinä. (THL 2021.) Miehet juovat keskimäärin naisia enemmän, ja suurin alkoholinkuluttajaryhmä on 30–69-vuotiaat miehet. Viimeisimmän juomatapatutkimuksen mukaan vähintään viikoittain alkoholia käyttävien miesten osuus oli 50 % ja naisilla 28 %. Päivittäin alkoholia käyttäviä miehiä on noin 7 % ja naisia 3 %. (Härkönen ym. 2017.) Yleisen hyvinvoinnin kannalta nämä lukemat kuulostavat omaan korvaani huolestuttavalta.  

Useiden tutkimusten mukaan, joissa on vertailtu eri maiden alkoholinkulutusta, Suomi on usein kärkipäässä, mutta tulokset ovat vaihtelevia. Me suomalaiset pidämme itseämme alkoholiin menevänä kansana, mutta todellisuudessa alkoholinkulutus on Suomessa aika keskivertoa, etenkin muuhun Eurooppaan verrattuna. Alkoholinkäytön haitallisuus, terveyshaitat ja niistä johtuvat kuolemat ovat asia erikseen. Suomalaiset saattavat juoda enemmän humalanhakuisesti ja kerralla suurempia määriä verrattuna moneen muuhun maahan, mikä varmasti edesauttaa alkoholin haittoja, ja niistä johtuvia vaaratilanteita.  

Alkoholin kulutusta Suomessa seurataan kahden eri tilastoinnin avulla; tilastoitu kulutus koostuu alkoholin myyntitiedoista, ja tilastoimaton kulutus koostuu lähinnä matkustajatuonnista, ja on selvitetty tutkimusten kautta. Kuviossa 1 nähdään, miten suomalaisten alkoholinkulutus on lähtenyt huomattavaan kasvuun 1970-luvulta lähtien. Kuten aiemmin mainittu, alkoholia on kulunut vuosi vuodelta yhä enemmän. Poikkeuksena oli 1990-luvun lama, joka vähensi hetkellisesti alkoholin saatavuutta. Vuoden 2007 jälkeen etenkin tilastoitu alkoholin kulutus on ollut suhteellisen tasaisessa laskussa. (THL 2022a.) Tutkimusten tuloksia tutkiessa on hyvä muistaa, että alkoholin suurkuluttajat osallistuvat keskimäärin vähemmän tällaisiin tutkimuksiin, eikä tutkimukset koske esimerkiksi asunnottomia.  

Päihdehuolto Suomessa

Suomessa alkoholiongelmien ja alkoholismin hoito kuuluu perusterveydenhuoltoon. Hoitopaikoissa ammattilaisten tulee muistaa alkoholiongelmien yleisyys, ja kartoittaa alkoholin ongelmakäyttöä aktiivisesti. (Käypähoito 2022.) Hoito on kuitenkin aina henkilöstä itsestään kiinni, eikä ketään voi pakottaa raitistumaan. Hoidon esteenä voi olla esimerkiksi alkoholiongelman olemassaolon kieltäminen, luottamuksen puute hoitohenkilökuntaan tai päihdeongelmaisen voimavarojen vähäisyys. Kuvassa 1 havainnollistetaan hyvin Suomen monipuolisia päihdehuollon resursseja. Sama hoito ei sovi jokaiselle, ja yksilöllisen hoidontarpeen kartoittaminen on äärimmäisen tärkeää. Toisille sopii vieroitus- tai katkaisuhoidot, toiset tarvitsevat pitkäaikaisempaa kuntoutusta. Oman kokemukseni mukaan vertaistuki on päihdeongelmaisille erittäin iso voimavara kuntoutuksen ohella.  

Lyhykäisyydessään suomalaisten asenne alkoholinkäyttöön on mielestäni aina ollut hieman vääristynyttä. Alkoholismia paljon nähneenä ja sivusta seuranneena, olen sitä mieltä, että alkoholin ongelmakäyttöön tulisi puuttua herkemmin, eikä katsoa hälyttäviä tilanteita läpi sormien. Alkoholiriippuvuus on oikea sairaus, ja sitä tulee hoitaa aivan kuin mitä tahansa muuta sairautta. Kun elimistö tulee riippuvaiseksi alkoholista, on sen käyttöä vaikeaa lopettaa tai edes vähentää ilman ammattilaisten apua ja läheisten tukea. Mitä ennemmin alkoholiongelma huomataan ja siihen puututaan, sitä parempi todennäköisyys on päästä ongelmasta eroon. (Käypähoito 2022.) Siksi suosittelenkin jokaista ottamaan asian varoen esille, jos huomaa esimerkiksi läheisensä alkoholinkäytössä ongelmia. Itse riippuvaisen on hankalampaa huomata tai myöntää ongelmaa, eikä välttämättä puutu asiaan ilman ulkopuolista apua. Jos oma alkoholinkäyttö mietityttää, ei ole koskaan pahaksi käydä juttelemassa siitä ammattilaisen kanssa. Pidetäänhän itsestämme ja toisistamme huolta? 

Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!