Hyvinvointi ja etenkin mielenterveys on ollut pitkään polttava puheenaihe. Uutisista voi usein lukea, usein suhteellisen negatiivisia, mielenterveyteen viittaavia otsikoita. Mitä mielenterveydellä oikeasti tarkoitetaan? Mitkä asiat siihen vaikuttava, positiivisesti ja negatiivisesti?
Mielenterveys on osa ihmisen hyvinvointia ja se koostuu useista eri tekijöistä. Hyvä mielenterveys on ihmiselle voimavara, jonka avulla koemme elämän mielekkääksi ja pystymme nauttimaan elämästä. (Nyyti ry 2022.) Mielenterveydestä puhuttaessa usein nousee esille myös suoja- ja riskitekijät. Suojatekijöillä tarkoitetaan sellaisia asioita, jotka vahvistavat mielenterveyttä, kun taas vastavuoroisesti riskitekijät heikentävät mielenterveyttä. Molemmat, sekä suoja- että riskitekijät, voidaan jakaa sisäisiin ja ulkoisiin. (MIELI Suomen Mielenterveys ry 2022b.)
Sisäisiä suojatekijöitä ovat muun muassa hyvä itsetunto, tunne- ja vuorovaikutustaidot, kyky luoda ihmissuhteita ja ylläpitää niitä sekä vahva fyysinen terveys ja perimä. Ulkoisia suojaavia tekijöitä puolestaan ovat esimerkiksi sosiaalinen tuki, kuulluksi tuleminen, koulutusmahdollisuudet ja työ sekä turvallinen elinympäristö ja myönteiset ihmissuhteet. (MIELI Suomen Mielenterveys ry 2022b.)
Sisäisiä riskitekijöitä ovat erilaiset sairaudet ja vammautuminen, kehityshäiriöt sekä geneettiset riskitekijät. Ulkoisia riskitekijöitä ovat kuormittavat ihmissuhteet, syrjintä, talousvaikeudet ja asunnottomuus sekä traumaattiset kokemukset. (MIELI Suomen Mielenterveys ry 2022b.)
Blogimme edellisissä postauksissa on tähän asti käsitelty alkoholismia, työuupumusta, asunnottomuutta sekä traumaattista kokemusta lähisuhdeväkivallan kautta. Nämä kaikki voidaan lukea mielenterveyden riskitekijöiksi. Aina ihminen ei edes itse voi vaikuttaa, toteutuuko mahdolliset riskit vai ei. On hyvä muistaa, että riskit ovat aina suhteellisia, eikä niistä kaikki välttämättä edes toteudu. Kuten suoja- ja riskitekijöiden listalta voidaan nähdä, yhteiskunnalla ja muilla kanssaeläjillä on melkoinen rooli yksilön melenterveyttä ajatellen. Kukaan ihminen ei voi ainoastaan yksin luoda koulutusmahdollisuuksia, turvallista elinympäristöä, myönteisiä suhteita. Sama koskee myös riskitekijöiden listaa.
Nostan tähän esimerkkinä ylisukupolvisuuden merkityksen mielenterveyden kannalta. Ylisukupolvisuudella tarkoitetaan jonkin asian vaikutusta sukupolvien yli. Suojatekijöiden osalta esimerkiksi säännölliset perhetapaamiset tai yhteinen ajanvietto, avoin vuorovaikutus sekä auttaminen voivat periytyä vanhemmilta lapsilleen ja siten edistää heidän mielenterveyttään. Vastavuoroisesti mahdollinen perheväkivalta, puhumattomuus, perheessä oleva päihdeongelma sekä traumaattiset, käsittelemättömät kokemukset voivat puolestaan heikentää seuraavan sukupolven mielenterveyttä. (MIELI Suomen Mielenterveys ry 2022.) Kuten mainitsin, riskit ovat suhteellisia, eikä tässä automaattisesti tarkoiteta sitä, että esimerkiksi päihdeongelmaperheessä kasvaneella olisi väistämättä haasteita mielenterveytensä kanssa. Painotankin siis ylisukupolvisuuden mahdollista vaikutusta.
Kuten huomataan, yhteiskunnalla ja muiden ihmisten toimilla on suuri merkitys yksilön mielenterveyttä ajatellen. Hallituksella onkin käynnissä hyvin kokonaisvaltainen mielenterveysstrategia, joka ajoittuu aikavälille 2020–2030. Strategian viitenä painopisteenä on mielenterveys pääomana, lasten ja nuorten mielenterveys, mielenterveysoikeudet, tarpeenmukaiset laaja-alaiset palvelut sekä mielenterveysjohtaminen. Näiden lisäksi strategiaan kuuluu olennaisena osana myös itsemurhien ehkäisyohjelma. (Kansallinen mielenterveysstrategia ja… 2020, 17.) Kahden ensimmäisen vuoden painopisteinä ovat psykososiaalisten hoitojen saatavuuden parantaminen, työelämään kuntouttavien mielenterveyspalveluiden kehittäminen, mielenterveysosaamisen vahvistaminen sekä itsemurhien ehkäisyohjelman toimeenpano (Kansallinen mielenterveysstrategia… 2020, 38).
Mielenterveyttä voi edistää niin yksilö- että yhteisötasolla sekä rakenteiden tasolla. Yksilötasolla mielenterveyttä voi vahvistaa noudattamalla terveellisiä elämäntapoja, vahvistamalla itsetuntoa sekä yleisesti elämänhallintaa. Yhteisötasolla ja rakenteiden tasolla vaaditaan jo muidenkin toimijoiden osallistumista, esimerkiksi parantamalla ympäristön viihtyvyyttä ja turvallisuutta sekä erilaisten tukien turvaamisella. (Terveyden ja hyvinvoinninlaitos 2021.)
Tässä postauksessa ei ole tarkoitus ottaa kantaa mielensairauksiin ja mahdollisiin diagnooseihin. Vaikka ihminen pystyy osittain itse vaikuttamaan omaan mielenterveyteensä, sairastumistapauksissa raja tulee vastaan ja on tarpeellista siirtyä ammattiavun ja palveluiden piiriin. Elämä heittelee meitä suuntaan, jos toiseen ja varmasti lähes jokainen on jossain elämän vaiheessa kokenut alavireyttä tai ahdistuneisuutta. Rovasalo (2021) pitää huolestuttavina oireina muun muassa heikentyneen toimintakyvyn, unen häiriintymisen, ruokahalun muuttuminen, eristäytymisen sekä ajattelun ja kommunikoinnin häiriintymisen, itsensä vahingoittamisen sekä selvät aistiharhat, joiden pitkittyessä tulisi ohjautua avun piiriin.
Tällä kertaa tällaista, jälleen tärkeä ja ajankohtainen aihe, joka varmasti koskettaa useampaa meistä sekä muitakin ihmisiä. Minun osaltani postaukset päättyvät tähän. Pidetään toisistamme huolta parhaamme mukaan!
Lähteet
Kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma vuosille 2020–2030 2020. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:6. STM. Viitattu 3.11.2022. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162053/STM_2020_6.pdf?sequence=4&isAllowed=y
MIELI Suomen Mielenterveys ry 2022a. Resilienssi autt https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/mita-mielenterveys-on/resilienssi-auttaa-selviytymaan/
MIELI Suomen Mielenterveys ry 2022b. Suojatekijät vahvistavat, riskitekijät heikentävät mielenterveyttä. Viitattu 3.11.2022. https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/mita-mielenterveys-on/suojatekijat-vahvistavat-riskitekijat-heikentavat-mielenterveytta/
Nyyti ry 2022. Mielenterveys. Viitattu 3.11.2022. https://www.nyyti.fi/opiskelijoille/opi-elamantaitoa/mielenterveys/
Rovasalo, A. 2021. Mielenterveyden ongelmien varoitusmerkkejä – milloin huolestua? Duodecim Terveyskirjasto. Viitattu 3.11.2022. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01303
Terveyden ja hyvinvoinninlaitos 2021. Mielenterveyden edistäminen. Viitattu 3.11.2022. https://thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyden-edistaminen
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Moi Sini! Silmiini osui kirjoituksessasi kohta, missä kirjoitit, että ihminen ei välttämättä voi omien riskitekijöiden toteutumiselle mitään. Olen samaa mieltä asiasta ja silloin ympäristötekijöiden rooli korostuu yksilön hyvinvoinnin suhteen. Ajankohtainen aihe myös koronan ja Ukrainan tilanteen myötä, jotka lisäävät ihmisten huolta ja kuluttavat resilienssiä lisäten riskiä mielenterveysongelmiin. Kuten kirjoitit, talousvaikeuden ja asunnottomuus ovat riskitekijöitä ja tulevat varmasti lisääntymään. Elintason lasku ja nousevat elinkustannukset pakottavat pahimmillaan ihmisiä luopumaan tutuista kodeistaan ja talouden korjaantumisen merkkejä ei ole näkyvissä. Tällä tarkoitan tulevaisuuden ennustamisen vaikeutta tällä hetkellä ja siitä syntyvien stressitekijöiden jatkuvaa läsnäoloa heillä, joiden elämä on muuttunut radikaalisti esimerkiksi sähkön hinnan takia. Ihme on, mikäli seuraukset yhteiskunnassa jäävät vähäisiksi pitkässä juoksussa. Sen takia olisikin hyvä, että ne asiat, joihin voimme jokainen vaikuttaa hoidettaisiin hyvin. Oli se sitten avun tarjoaminen naapurin mummolle kaupassa käynnin muodossa, lastenrattaiden kanssa bussiin pyrkivän äidin avustaminen tai ystävällinen hymy ja tervehdys siivoojalle, joka harvemmin saa edes sitä tervehdystä osakseen. Vielä en ole kuullut, että yhdestäkään sellaisesta olisi kenellekään ollut haittaa, mutta jollekin se saattaa olla päivän pelastus. Ajankohtainen teksti todellakin, kiitos!