Toimiva suhde ja sujuva yhteiselämä. Päivästä toiseen paljon rakkautta, läheisyyttä, tukea ja mielekästä sisältöä. Kunnioitus ja arvostus on molemminpuolista. Tästä on hyvä lähteä rakentamaan yhteistä tulevaisuutta. Ei mitään merkkejä pahasta.
Entä sitten, jos ihan yllättäen, kaikki tämä särkyy. Toinen osapuoli alkaa kiinnittämään erityistä huomiota menoihisi, tiuskii, arvostelee ikävään sävyyn, valehtelee, pelottelee tai käy jopa fyysisesti käsiksi. Väkivalta on traumaattinen kokemus, eikä poikkeusta tule siinä tapauksessa, kun tekijä on oma kumppani.
Väkivalta itsessään on hyvin vahva ja voimakas sana, joka herättää varmasti monenlaisia tunteita. Väkivalta on moninainen ilmiö ja sen vuoksi sitä voi olla vaikea ymmärtää. THL (2019, 3) on laatinut väkivaltakäsitteiden sanaston ammattilaisten ja asiantuntijoiden tueksi, jotta keskustelu aiheesta onnistuu yhdenmukaisin termein. Väkivalta on määritelty olevan toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään kohdistuvaa vallan, kontrollin tai fyysisen voiman tahallista käyttöä tai sillä uhkailua, joka mahdollisesti johtaa fyysisten tai psyykkisten vamman syntymiseen, kehityksen häiriytymiseen, perustarpeiden tyydyttymättä jäämiseen tai pahimmassa tapauksessa kuolemaan.
Tänään aiheena on parisuhdeväkivalta. Mitä se on?
Parisuhdeväkivalta on lähisuhdeväkivaltaa, joka kohdistuu seurustelukumppaniin, nykyiseen tai entiseen puolisoon (THL 2019, 7). Pitkään jatkunut parisuhdeväkivalta muuttuu usein rajummaksi ja seurauksiltaan vakavammaksi. Intiimissä suhteessa väkivalta on uhrille erittäin haavoittavaa ja siitä voi olla hyvin vaikea irtaantua. Usein häpeä ja syyllisyys nousevat esteeksi avun hakemiselle. (THL 2022.)
Kuviossa 1. on nähtävillä Tilastokeskuksen toteuttaman tutkimuksen tulokset vuodelta 2021, jonka mukaan noin kolmannes naisvastaajista ja vajaa viidennes miesvastaajista on kokenut elämänsä aikana fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa, tai sillä uhkailua. Naisista puolet ja miehistä hieman alle puolet (42 %) on elämänsä aikana kokenut suhteessa henkistä väkivaltaa. (Parisuhdeväkivallan kokemukset yleisiä… 2022, 4.)
Parisuhdeväkivalta voi olla fyysistä tai henkistä, jopa hengellistä tai seksuaalista. Väkivalta voi olla myös taloudellista ja omaisuuteen kohdistuvaa, tai sillä uhkailua. Väkivalta on vallan väärinkäyttöä joka tähtää pelottelemiseen, alistamiseen, nöyryyttämiseen ja vahingoittamiseen. Vastuu väkivallasta on aina tekijällä. Usein väkivalta johtaa traumaattiseen stressiin, ahdistuneisuuteen ja masennukseen. Myös somaattisia oireita voi ilmetä. (Mielenterveyden keskusliitto 2022.)
Kuten edellä todettiin, parisuhdeväkivalta ei rajoitu pelkästään nykyiseen kumppaniin, vaan se voi jatkua myös eron jälkeen. Pelko siitä, että väkivalta jatkuu ja jopa pahenee, voi osaltaan vaikeuttaa eropäätöksen tekemistä. Turvakoti on yksi ratkaisu väkivallankierteen pysäyttämiseksi. Turvakoti on ympärivuorokautinen, asiakkaille maksuton yksikkö, johon väkivaltaa tai sen uhkaa kokeva henkilö voi oma-aloitteisesti mennä, jopa nimettömästi. Turvakoti ottaa vastaan myös perheeseen kuuluvat alaikäiset. Turvakoti tarjoaa kriisiapua, ympärivuorokautista turvattua asumista, psykososiaalista tukea, neuvoa ja ohjaamista. (Laki valtion varoista… 1354/2014.)
Turvakotiin pääseminen ei ole aikaisemin ollut yhtä helppoa. Vuonna 2015 – eli siis seitsemän vuotta sitten – voimaan astui lakimuutos, jonka myötä turvakotitoiminta siirtyi kunnilta valtion rahoitettavaksi. Ennen lakiuudistusta asiakkaat joutuivat pyytämään kunnalta maksusitoumuksen, eikä nimetön asiointi onnistunut. (Kluukeri 2015.)
Lähestymiskieltoa voi hakea oman turvallisuuden parantamiseksi. Toistaiseksi lähestymiskieltoa haetaan käräjäoikeudelta erillisellä hakemuksella. Jos henkilö on määrätty perusmuotoiseen lähestymiskieltoon, hän ei saa tavata suojattua henkilöä, ottaa yhteyttä tai yrittää sitä. Myös seuraaminen ja tarkkailu on kielletty. Laajennettu lähestymiskielto estää henkilöä oleskelemaan tietyillä alueella, esimerkiksi suojatun henkilön asunnon tai työpaikan läheisyydessä. (Rikosuhripäivystys 2022.)
Nykyisen hallituksen ohjelman mukaan lähestymiskieltoon liittyvä lainsäädäntö uudistetaan turvaamaan paremmin uhrin oikeudet. Hallitus onkin äskettäin (19.9.2022) jättänyt esityksen, jossa ehdotetaan muutoksia kaiken kaikkiaan kahdeksaan eri lakiin. Muutoksia esitetään niin väliaikaisen lähestymiskiellon myöntämiseen liittyen, tukipalveluihin ohjaamiseen liittyen sekä avustajan mahdollisuuteen liittyen. (HE 143/2022 vp.) Vuonna 2022 hylätystä lähestymiskieltohakemuksesta peritään 270 euron suuruinen maksu, johon hallitus ehdottaa, että kyseinen maksu poistettaisiin kokonaan käytöstä (Rikosuhripäivystys 2022; HE 143/2022 vp). Esitys sisältää myös täysin uusia keinoja, kuten sähköisesti valvottua lähestymiskieltoa (HE 143/2022 vp.).
Onneksi meillä Suomessa on useita eri vaihtoehtoja ja toimijoita, jotka tarjoavat matalalla kynnyksellä apua ylipäätään väkivallan uhreille, kuin myös tekijöille. Oleellisinta on, että asian uskaltaa ottaa puheeksi. Akuutissa hädässä hätänumero 112 on oikea taho, oli hätätilanne mikä tahansa. Sen lisäksi useat eri tahot tarjoavat keskusteluapua niin paikan päällä, chat -palvelun kautta kuin puhelimitse, vertaistukea unohtamatta. Palveluita on tarjolla erikseen niin naisille, miehille kuin nuorillekin. (Nyyti ry 2022.)
Parisuhdeväkivallasta ja siihen liittyvistä asioista löytyi yllättävän paljon tietoa ja sen myötä tulikin tarve rajata tekstiä. Paljon tuli uutta ja onnekseni ajankohtaista tietoa asian tiimoilta. Itse olen sitä mieltä, että väkivalta ei missään muodossa ole ikinä ratkaisu ongelmiin. Loppuun haluan vielä tiivistää sen, että parisuhdeväkivaltaa koetaan sukupuolesta riippumatta. Vastuu on aina tekijällä ja apua on saatavilla, kun vain uskaltaa sitä pyytää.
Tässä oli yksi nosto – tilastojen mukaan melko monen ihmisen – todellisuudesta. Ensi kerralla mennäänkin toisen aiheen pariin.
Lähteet
HE 143/2022 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle lähestymiskiellon tehostamista koskevaksi lainsäädännöksi. Viitattu 30.9.2022. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_143+2022.aspx
Kluukeri, M. 2015. Turvakotiin pääsee nyt nimettömänä – avunsaanti ei enää kaadu kunnan rahapulaan. Viitattu 30.9.2022. https://yle.fi/uutiset/3-7825716
Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalvelun tuottajalle 1354/2014. Viitattu 30.9.2022. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141354
Mielenterveyden keskusliitto 2022. Väkivaltaa ei pidä sietää. Viitattu 30.9.2022. https://www.mtkl.fi/mika-askarruttaa/vakivalta/
Nyyti ry 2022. Lähisuhdeväkivalta. Viitattu 30.9.2022. https://www.nyyti.fi/opiskelijoille/loyda-apua/lahisuhdevakivalta/
Rikosuhripäivystys 2022. Lähestymiskielto. Viitattu 30.9.2022. https://www.riku.fi/oppaat-ja-ohjeet/lahestymiskielto/
THL 2019. Väkivaltakäsitteiden sanasto. Viitattu 30.9.2022. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/139150/URN_ISBN_978-952-343-211-6.pdf?sequence=1&isAllowed=y
THL 2022. Lähisuhdeväkivalta. Viitattu 30.9.2022. https://thl.fi/fi/web/vakivalta/vakivallan-muodot/lahisuhdevakivalta
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Hei Sini!
Tärkeä aihe, ja valitettavan yleinen myös. Mielestäni on harmillista, että ihmisten tietoisuus väkivallan eri muodoista on sillä tasolla, että aina ei edes osata tunnistaa olevansa väkivallan kokija tai tekijä. Olen täysin samaa mieltä kanssasi siitä, ettei väkivalta KOSKAAN ole ratkaisu ongelmiin.
Hieno teksti ja kiitos, että sain lukea sen!
Tervehdys Sini!
Parisuhdeväkivalta on usein näkyvästi pinnalla ja puheenaiheena, mutta mielestäni pitäisi olla enemmänkin, niin tärkeästä asiasta on kyse. Väkivalta on aina väärin, mutta kuten kirjoitatkin, niin intiimissä suhteessa usein vieläkin haavoittavampaa ja uhrin voi olla siitä vaikea irtautua. Yhdyn Siirin kirjoittamaan kommenttiin siitä, että on valitettavaa, miten puutteellinen ihmisten tietämys väkivallan eri muodoista usein on. Tämä johtaakin helposti siihen, että ihminen ei välttämättä edes tiedosta olevansa väkivallan tekijä tai uhri. Myös mainitsemasi turvakotiin nimettömänä pääsemisen mahdollistava lakimuutos on muutos parempaan. Koska Suomessa löytyy erilaisia apua tarjoavia toimijoita, niin tärkeää olisikin kannustaa väkivaltaa kokeneista ottamaan niihin herkästi yhteyttä ja hakemaan apua koettuaan väkivaltaa.
Kiitos loistavasta blogista. 🙂