Järjestöt ikääntyneiden toimintakyvyn tukena

Teksti: Jessie Tolvanen-Coutu, Melahat Tükenmez ja Iina Pennanen

Olemme 1. ja 2. vuoden sosionomiopiskelijoita Laurean Otaniemen, Hyvinkään ja Tikkurilan kampuksilta. Blogissa esiintyvä Elsa on kuvitteellinen hahmo, jonka idea pohjautuu ryhmämme tekemään case-kuvaukseen Ikääntyneiden palvelut ja ohjaus- opintojaksolla syksyllä 2025. Opinnolla työstimme ryhminä eri alueilla ja erilaisissa tilanteissa elävien ikääntyneiden palveluntarpeita, etsimme heidän tilanteisiinsa sopivia palveluja ja laadimme kullekin ikääntyneelle oman palvelupolun.

Elsa on 79-vuotias kerrostalossa yksin asuva, yhä virkeä rouva. Hän on ollut omatoiminen ja sosiaalinen ja kulttuurin harrastaja, mutta nivelrikon leikkaukset ja selkäydinkanavan ahtauma ovat tehneet liikkumisesta hankalampaa, ja ulkona Elsa tarvitsee rollaattoria. Näkö on heikentynyt rappeuttavan silmäsairauden vuoksi: lukeminen on työlästä ja joskus tuttu ihminen jääkin tunnistamatta. Kotona Elsa pärjää kuitenkin vielä pääosin itse, ja hänen arkeaan helpottavat hissi, lähikauppa sekä lähellä asuva tytär, joka auttaa tarvittaessa. Entinen innostus lähteä liikkeelle on kuitenkin hiipunut, ja digitaalisten palvelujen käyttö on Elsalle vaikeaa. Niinpä Elsa viettää yhä useammin päiviä yksin kotonaan. Puhelut muutamien ystävien kanssa tuovat iloa, vaikka moni heistä on jo poissa.

Kuva: ChatGPT, 2025

Elsan mieli on alkanut apeutua muutosten keskellä, ja yksinäisyys korostuu etenkin kipupäivinä. Avun pyytäminen tyttäreltä tuntuu vaikealta, sillä Elsa on tottunut selviytymään itse eikä ole aiemmin tarvinnut tukea arkeensa. Ystävä kuitenkin muistuttaa, että järjestöillä on paljon mahdollisuuksia yksin asuvan toimintakyvyn tukemiseen. Hän ehdottaa, että Elsa tiedustelisi seniorineuvonnasta löytyisikö lähistöltä mielekästä toimintaa tai käytännön apua – ajatus, jota Elsa nyt varovasti tunnustelee.

Osallisuudella tarkoitetaan kokemusta siitä, että ihminen kuuluu osaksi jotakin ja tuntee olevansa tärkeä. Kolmas sektori monipuolisine palveluineen mahdollistaa ikääntyneelle paikkoja, joissa hän voi kokea kuuluvansa mukaan ja olevansa tärkeä olemalla juuri sellainen kuin on. Monet ikäihmiset, kuten omaa vointiaan pohtiva Elsa, kaipaavat tukea pysyäkseen aktiivisina ja osallisina arjessa. Elsa on onnekas, sillä Suomessa on olemassa paljon erilaisia kolmannen sektorin toimijoita, jotka ovat merkittävä tuki ikääntyneiden arjessa. Järjestöt täydentävät julkisia palveluja ja toimivat lähellä ihmistä. Ne pystyvät tarjoamaan matalan kynnyksen toimintaa, esimerkiksi liikuntaryhmiä, digitukea ja muistia aktivoivia kerhoja silloin, kun kunnalla tai hyvinvointialueella ei ole mahdollisuuksia järjestää kaikkea tarvittavaa. Vapaaehtoisten tarjoama tuki kävelyiden, saattoavun tai digituen merkeissä vahvistaa ikääntyneen osallisuutta ja toimintakykyä, sekä tuo hänen arkeensa selkeyttä ja rytmiä. Ryhmät, vertaistuki ja yhteiset hetket tuovat ikäihmisille iloa, yhteenkuuluvuutta ja turvallisuutta. Monet ikäihmiset kertovat, että juuri nämä kohtaamiset ovat viikon kohokohtia, jotka antavat voimaa jatkaa arjessa.

Järjestöt tuovat mukanaan myös erityisosaamista, jota julkishallinnolla ei aina ole. Esimerkiksi muistisairauksien ymmärtäminen, vapaaehtoisten ohjaaminen ja arjen matalan kynnyksen tuki ovat valmiita toimintamalleja, jotka täydentävät julkisia palveluja tehokkaasti, innovatiivisesti ja inhimillisesti, muutoksiin nopeasti sopeutuen. Etsivän vanhustyön järjestöt ovat tärkeä yhteistyökumppani julkiselle sektorille tavoittamaan ikääntyneitä, jotka eivät vielä ole palvelujen piirissä. Tämän ansiosta ikääntyneen toimintakykyä voidaan parhaimmillaan tukea ehkä vielä varhaisessa vaiheessa, mikä on sekä inhimillistä että kustannustehokasta, sillä aikainen tukeminen ehkäisee raskaampien palvelujen tarvetta. Järjestöt toimivat myös ikääntyneiden edunvalvojina, tiedottaen vallitsevista epäkohdista.

Kuva: ChatGPT, 2025

Elsa on löytänyt kulttuuriin painottuneen eläkeläisjärjestön ja uskaltaa lähteä tutustumaan toimintaan. Kun julkinen ja kolmas sektori toimivat yhdessä, syntyy palvelukokonaisuus, joka vastaa ikäihmisten tarpeisiin sekä fyysisen toimintakyvyn että henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin näkökulmista.

Lähteet

Aaltonen, R. 2015. Kolmannen sektorin palvelut kunnallisissa vanhuspalveluissa. Theseus. Viitattu 21.11.2025. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/97378/Aaltonen_Rami.pdf?sequence=1

Dufva, V. 2018. Blogi: Vanhat ihmiset, vanhusalan järjestöt ja sote. Valli ry. Viitattu 22.11.2025. https://www.valli.fi/blogi-vanhat-ihmiset-vanhusalan-jarjestot-ja-sote

Kansallinen senioriliitto ry 2025. Kannanotot ja muu materiaali. Viitattu 22.11.2025. https://www.senioriliitto.fi/edunvalvonta/kannanotot-ja-muu-materiaali/

THL 2025. Iäkkäiden hyvinvointi kunnassa. Viitattu 22.11.2025. https://thl.fi/aiheet/ikaantyminen/hyvinvointia-vanhuuteen/iakkaiden-hyvinvointi-kunnassa

Vanhustyön keskusliitto 2025. Arvokas vanhuus on ihmisoikeus. Viitattu 22.11.2025. https://vtkl.fi

Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!

Kommentoi