Järjestöjen rahoitus for dummies

Mitäkö tiedän järjestöjen rahoituksesta? En mitään, mutta ajattelin ottaa siitä selvää ja jakaa tiedon selkokielellä teidän kanssanne! Tämä on järjestöjen rahoitus yksinkertaistettuna.

Aloitan tämän jännittävän matkan kohti suurta valaistumista tietolähteiden pyhästä maljasta – googlesta. Hakusanalla “järjestöjen rahoitus” antaa hakukone listan hyviä vaihtoehtoja, joista ylimmän skippaan, koska se osoittautuu Bank Norwegianin mainokseksi, ja toisen siksi, ettei se vie luvatun otsikon alle, vaan Sosten etusivulle, josta koen aivan liian monimutkaiseksi etsiä haluamani vastausta. Kolmanneksi ylin linkki sen sijaan tarjoaa juuri sitä mitä kaipasin: ajankohtaista ytimekästä raakaa tietoa.

Olen päätynyt Valtioneuvoston sivulle lukemaan artikkelia, jonka mukaan järjestöjen rahoituslähteet ovat monipuolistuneet. Sivulla kerrotaan toukokuussa 2018 toteutetusta tutkimuksesta, jonka tuloksena selvisi, että järjestöt hakevat yhä enemmän yksityistä rahoitusta, ja panostavat yritysyhteistyöhön. Silti 92% tutkimukseen vastanneista järjestöistä sai julkista rahoitusta.

Selkokielelle käännetynä artikkelista selvisi, että järjestöt voivat hakea rahoitusta Euroopan unionilta ELY-keskusten kautta, tai Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:lta, mutta se on hyvin hankala ja hiuksia harmaannuttava prosessi. Sen takia monet järjestöt keräävät rahaa enenevissä määrin lahjoitusten ja jäsenmaksujen kautta ihan tavallisilta ihmisiltä. Uusi nouseva trendi on myös yrityssponsorit. Mutta mikä on edellisessä kappaleessa mainitsemani julkinen rahoitus?

Kuva Charles Thompson Pixabaystä

Kiitos Google, sekin selviää. Tällä kertaa asiaa valaisee Elinkeinoelämän Keskusliitto otsikolla Julkisen rahoituksen lähteitä. Sen alla luetellaan eri organisaatioita, joilta voi anoa lainaa, takausta tai avustuksia oman yrityksen, tai järjestön tarpeisiin. Listattuina ovat muun muassa Finnvera, Tekes, eli nykyään Business Finland, ja ELY-keskukset.

No mutta eivät kai vaihtoehdot siinä olleet? Eivätpä suinkaan selviää hauskan Pohjois-Karjalalaisen Jelli-nimisen yhdistyksen kotisivuilta. He ovat keränneet tätäkin blogikirjoitusta selkokielisemmän listan asioista, jotka järjestöjen rahapussia voivat lihottaa. Jo aiemmin mainittujen organisaatioiden lisäksi löytyy listasta Euroopan sosiaalirahasto, Suomen Lions liitto, Kansalaisyhteiskunnan rahoitushakemisto, sekä Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Silti ehkä hauskimmat tavat kerätä tuohta löytyvät Jellin listasta nekin: arpajaiset, myyjäiset, kirpputorit, hyväntekeväisyystapahtumat ja pullonpalautus. Oletan, että viimeisimmällä tarkoitetaan palautuslaitteessa välillä nähtyä “lahjoita summa”-nappia, eikä Heurekan nurtsille rantautumista jätesäkit olalla työporukan voimin. Tosin hauska virkistyspäiväidea olisi sekin.

_Suvi_

Yksi kommentti artikkeliin ”Järjestöjen rahoitus for dummies

  1. Pasova19-k

    Todella miellyttävä lukea postausta asiatekstistä, kun se on höystetty pienellä huumorilla! Kiitos hyvästä perehdytyksestä, opin postauksesi kautta lisää järjestöjen rahoituksesta.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *