Leikin loppu
Blogin kirjoittaminen oli meille kaikille neljälle varsin uutta puuhaa. Ja suhtauduimme siihen myös juurikin sillä asenteella, että voi jestas mitäköhän tästä tulee. Alkukankeuksien ja teknisten ongelmien jälkeen pääsimme vauhtiin.
Vaahtokarkki
Superleikki
Superleikki on useamman lapsen yhteisleikki. Se on usein äänekästä ja fyysistä. Se saattaa aikuisen mielestä olla liiankin hurjaa, päätöntä ja juonetonta. Superleikki voi saada aikuisen hermostumaan. Aikuinen saattaa pelätä, että jotain sattuu. Ja josku sattuukin. Aikuisen tehtävä on kuitenkin sallia lasten leikki niin pitkään, kun se on turvallista ja miellyttävää. Yleensä on kuitenkin niin, että …
Leikki ja lapsen mielenterveyden tukeminen
Ihmisen hyvinvoinnin perustana on mielenterveys. Mielenterveys muodostuu yksilön, ympäristön ja yhteiskunnan välisessä vuorovaikutuksessa. Ympäröivä yhteisö ja mahdollisuus osallisuuteen rakentaa jokaisen mielenterveyttä. Vahvistamalla mielenterveyttä, ihminen pystyy kohtaamaan eri elämänvaiheissa tulevia haasteita ja selviytymään niistä. Lapsen mielenterveyden tukemiseen on tärkeää kiinnittää huomiota jo varhain. Turvallinen kiintymyssuhde, hyväksytyksi tulemisen tunne ja läheisyyden kokeminen suojaavat lapsen mielenterveyttä. Näitä tekijöitä …
Ryhmätheraplay
Ryhmätheraplay on aikuisjohtoista, mutta samaan aikaan hyvin lapsikeskeistä, toimintaa. Theraplay perustuu normaaliin, hyvään äiti-lapsisuhteeseen ja siihen terveeseen vuorovaikutukseen, mitä näiden kahden ihmisen välillä on. Therapalyssa jäljitellään tätä suhdetta. Tavoitteena on luoda turvallisuutta ja iloa. Theraplay antaa lapselle rohkeuden ja vapauden kehittyä sekä riemuita hyväksyvässä ilmapiirissä omasta itsestä ja omista tekemisistä.
Perinneleikit osana lasten kasvua
Jokaiselle tulee varmasti mieleen lapsuudesta muutamia perinneleikkejä, joita on leikitty yhdessä kavereiden kanssa pihapiirissä sekä koulun välitunneilla. Itselleni palaa elävästi mieleen pihaleikeistä Kirkon rotta- leikki sekä Rosvo ja poliisi- leikki. Päiväkodissa muistan leikkineeni Karhu nukkuu- leikkiä. Kaikissa näissä leikeissä yhteistä on yhteisleikki lasten kanssa. Niissä harjoiteltiin toisten huomioimista, mutta riidoiltakaan ei vältytty. Lähdin miettimään, ovatko …
Leikki lapsen kielen kehityksen tukena
Lapsen kielen kehitys alkaa jo kauan ennen ensimmäistä sanaa. Yleensä lapsi sanoo ensimmäiset sanansa noin yhden vuoden iässä tai viimeistään toisen ikävuoden ensimmäisellä puoliskolla. Pohja puhutulle kielelle luodaan kuitenkin paljon aikaisemmin. Lapsen puhumaan oppimista edeltää vaihe, joka muodostaa pohjan sekä kielen käytölle että vuorovaikutustaidoille. Lapsi tarvitsee turvallista sekä tarpeet huomioivaa ja tyydyttävää ihmisyhteisöä ja ympäristöä, …
Lapsen leikki ja mielikuvitus
Leikin avulla lapsen mielikuvitus ja luovuus kehittyvät, mikä auttaa häntä monenmoisissa tehtävissä ja haasteissa. Leikin avulla lapsi kehittää tarkkaavaisuuttaan ja oppii syy-seuraussuhteita. Leikissä lapsi oppii onnistumaan ja epäonnistumaan, jotta hän uskaltaisi onnistua ja epäonnistua elämässä jatkossakin. Se ei ole helppoa, mutta se on välttämätöntä.
Satuhieronta vuorovaikutuksen tukena
Satuhieronta on menetelmä, jossa kosketus kuvittaa satua hierottavan keholle. Kädet voivat maalata selkään, käsiin, jalkoihin ja päähän. Satuhieronnassa tarina tuodaan kahden eri aistin kautta, joka helpottaa keskittymistä. Myönteinen kosketus lähentää hierojaa ja hierottavaa. Tämä vahvistaa luottamusta. Satuhieronnan arvoja ovat arvostus, luottamus, ilo, leikki, ihmisyys sekä yhteisöllisyys. Satuhieronta on leikinomaista ja luovaa toimintaa. Sen kautta voidaan …
Leikitään luonnossa
Ympäristökasvatuksen tavoitteena on vahvistaa lapsen suhdetta luontoon, ohjata vastuulliseen toimintaan ympäristössä ja opettaa heitä kestävään elämäntapaan. Ympäristökasvatus on tällä hetkellä yleistyvämpi asia varhaiskasvatuksessa ilmastonmuutoksen aiheuttaman muutoksen takia. Vantaan kaupunki on myös ottanut ilmastopakotteet omaan ohjelmaansa, joka vähentää päästöjen määrää huomattavasti vuoteen 2030 mennessä.
Suomen kieltä leikkien
Monikielisten lasten osuus on kasvanut hyvin paljon viimeisten vuosien aikana ja näkyy varsinkin suurimmissa kaupungeissa. Monissa paikoissa monikielisten lasten osuus on jakautunut painottuen tietyille alueille, ja on päiväkoteja, joissa monikielisten lasten osuus on jopa 100%. Suomen kielen oppiminen on iso haaste, jos päiväkotiryhmässä ei ole suomenkielisiä lapsia, tai heitä on vähän.