Untuvikot kiittävät kaikkia blogiamme lukeneita ja kommentoineita! Lähdimme matkalla untuvikkoina mutta toivottavasti onnistuimme tarjoamaan teille lukijoille yhtä paljon uutta tietoa, kuin mitä itse tämän blogin pitämisen ajan saimme.
Kehitysvammaisella ihmisellä on samanlaiset tarpeet sosiaalisiin suhteisiin kuin kenellä tahansa muulla. Sosiaalisten suhteiden solmiminen voi kuitenkin olla vaikeampaa kehitysvammaiselle henkilölle. Mikä mahdollisesti vaikuttaa sosiaalisten suhteiden solmimiseen ja miten sosiaalisia taitoja voitaisiin parantaa?
Luovat ja toiminnalliset menetelmät ovat tehokas keino hyvinvoinnin lisäämiseen kehitysvammaisille. Luovassa toiminnassa ihminen saa etäisyyttä arkeensa, uusia näkökulmia elämäänsä sekä merkityksellisyyden kokemuksia. Toiminnan myötä oma näköala pääsee avartumaan ja omaa elämäntarinaa voi muovata vuorovaikutuksessa omiin tunteisiin ja kokemuksiin sekä toisiin ihmisiin. Menetelmät tukevat omaa toimijuutta, jonka kautta myös elämässä tarjolla olevat mahdollisuudet tulevat näkyvimmiksi ja ihminen voi hallita elämänsä kulkua ja olla aktiivinen yhteisönsä jäsen. Kulttuurin ja taiteen hyvinvointia edistävät vaikutukset on … Lue lisää
Seksuaalisuus on mukana ihmisen jokaisessa elämänvaiheessa. Se koskettaa meitä kaikkia, niin terveitä, sairaita kuin vammaisiakin. Seksuaalisuus on osa ihmisen kehitystä, olennainen osa persoonallisuuttamme ja koko ihmisyyttämme. Seksuaalisuus voi muuttua ja muokkaantua elämän muutoksiemme mukana. Vamma tai sairaus ei poista henkilöstä seksuaalisuutta, mutta voi vaikuttaa sen toteuttamiseen käytännössä.
Kuka koulutettu ihminen työskentelisi 80e euron kuukausikorvauksella? Tämä tilanne on kuitenkin realiteetti joillekin kehitysvammaisille henkilöille, jotka tekevät työtä työ- tai avotyötoiminnassa. Varsinkin jos puhutaan vielä tuottavasti työstä, voidaan tilannetta pitää täysin kohtuuttomana.
Edellisessä postauksessa kirjoitin kehitysvammaisen lapsen koulupolusta. Tällä kertaa haastattelin äitiä, jonka teini-ikäisellä lapsella on paljon erilaisia neurologisia haasteita. Haasteita ovat muun muassa, Epilepsia, ADHD, Asperger, Tourette ja sensorisen integraation häiriö muun muassa. Lapsi oli vauvana hyvin itkuinen ja arkea varjostivat myös erilaiset ruoka-aine allergiat. Äiti kertoi, että lapsi on aloittanut varhaiskasvatuksessa kaksivuotiaana. Silloin äidin mukaan … Lue lisää
Edellisessä postauksessani puhuin, kehitysvammaisen lapsen varhaiskasvatus taipaleesta. Seuraavassa postauksessa, käsittelen kehitysvammaisen lapsen tulevaa koulutaivalta.Koulun aloitus on aina perheelle uutta ja jännittävää, se on myös lapselle todella suuri elämänmuutos. Lapsella, jolla on erilaisia tukimuotoja varhaiskasvatuksessa, koulun aloitus voi olla erityisen jännittävää ja perheillä saattaa olla paljon arkeen liittyviä huolia ja ihan käytännön asioita mietittävänä.
Kehitysvammainen voi saada kuntoutusta elämänsä ja arkensa tukemiseksi. Kuntoutuksella tarkoitetaan erilaisia tukitoimenpiteitä, joilla pyritään edistämään osallisuutta, parantamaan suoriutumismahdollisuuksia arjessa ja vähentämään tuen tarvetta. Kuntoutus on palvelu- ja sosiaaliturvajärjestelmän osa, joka rakentuu jokaisen henkilökohtaiseksi kuntoutuspoluksi. Kuntoutus tukee henkilöä tilanteissa, joissa vamma tai sairaus on heikentänyt mahdollisuuksia pärjätä omassa elämäntilanteessa ja -ympäristössä. Sen tarkoitus on parantaa ihmisen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä sekä tukea hyvinvointia ja itsenäistä selviytymistä arjessa. Se voi … Lue lisää
Kehitysvammaisuuden määritelmä. Suomessa käytössä olevan WHO:n ICD-10-tautiluokituksen mukaan kehitysvammaisuus määritellään tilaksi, jossa henkisen toiminnan kehitys on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi. Älyllinen kehitysvammaisuus merkitsee vaikeutta ymmärtää, vaikeutta oppia uusia asioita ja soveltaa oppimaansa sekä vaikeutta hallita omaa elämäänsä. Kehitysvammaisuus jaetaan lievään, keskivaikeaan, vaikeaan ja syvään kehitysvammaan. Kehitysvammaisten ihmisten … Lue lisää
Liikunnalla on paljon positiivisia vaikutuksia ihmisen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Liikunta parantaa unenlaatua, kognitiivisia kykyjä kuten muistia sekä parantaa koettua elämänlaatua. Se auttaa myös stressinhallinnassa ja vähentää ahdistusta. Kehitysvammaisen henkilön liikuntasuositus on sama kuin valtaväestön. Mihin kaikkeen liikkumattomuus vaikuttaa? Mikä vaikuttaa liikunnan niukkuuteen?