Vuosi vaihtui ja on tilinpäätösten aika. Tilastokatsaukset viime vuoden työttömyyslukemista ovat valmistuneet ja asiantuntijat kommentoivat niitä eri medioissa. Uutiset ovat samaan aikaan sekä hyviä että huonoja. Joulukuussa 2021 työttömien määrä laski ja työllisten määrä nousi vuoden takaiseen verrattuna. Taloussanomien (2022) mukaan Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist hehkuttaa työvoiman voimallista kasvua ja työllisyysasteen trendin ylivoimaista ennätyslukemaa. Työllisyyden kasvu on kuitenkin edelleen liian vahvasti osa-aikatyön varassa ja pitkäaikaistyöttömyyden osalta tilanne on synkkä, toteaa Appelqvist.
Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi viime vuodesta
Tilastokeskus määrittelee pitkäaikaistyöttömäksi henkilön, joka on ollut yhtäjaksoisesti työttömänä vähintään 12 kuukauden ajan (Tilastokeskus 2022). Pitkäaikaistyöttömiä oli vuoden 2021 lopussa 107 300. Määrä kasvoi vuoden takaisesta 15 400. Miesten osuus pitkäaikaistyöttömistä oli lähes 60 prosenttia ja kasvussa. Noin 50 000 henkilöä oli ollut yli kaksi vuotta yhtäjaksoisesti työttömänä. (Findikaattori 2022.)
Kohtaanto-ongelma rakenteellisen työttömyyden selittäjänä
Pitkäaikaistyöttömyys voidaan rinnastaa rakenteelliseen työttömyyteen, koska molemmissa on tyypillisesti kyse ammatillisesta ja alueellisesta kohtaanto-ongelmasta. Rakenteellista työttömyyttä esiintyy samanaikaisesti työvoimapulan kanssa, eikä se selity suhdannevaihteluilla. Työmarkkinat ovat jatkuvassa muutoksessa: syntyy uusia aloja, joilla tarvitaan uudenlaista osaamista ja vanhoja aloja voi kuihtua pois. Tuotantoketjuja tehostamalla yritykset pyrkivät saamaan kilpailuetua ja globaalin markkinatalouden vaikutuksesta tuotantoa siirretään kustannuksiltaan edullisempiin maihin.
Ammatillinen kohtaanto-ongelma tarkoittaa, että työelämän vaatimukset ovat muuttuneet, eikä työttömällä ole sellaista osaamista, kokemusta tai koulutustasoa, jolle olisi kysyntää työmarkkinoilla.
Kohtaanto-ongelma on osittain normaalia suhdannevaihteluista ja tuotanto- ja työvoimarakenteiden muutoksista johtuvaa sopeutumiskitkaa, mutta osa voi heijastella työvoiman kysynnän ja tarjonnan pitkäkestoista epätasapainoa. Myös pitkäkestoiset suhdannevaikeudet voivat synnyttää pysyviä, työmarkkinoiden tasapainottumista heikentäviä rakenneongelmia.” (Pehkonen ym. 2018, 7.)
Alueellisessa kohtaanto-ongelmassa vapaat työpaikat sijaitsevat maantieteellisesti kaukana työttömistä.
Rakenteellisen työttömyyden kohteeksi joutuvien on vaikea työllistyä. Työtä saadakseen pitäisi kouluttautua uudelle alalle tai muuttaa työn perässä toiselle paikkakunnalle. Monille työttömille nämä ovat liian suuria haasteita.
Viheliäinen ongelma nakertaa hyvinvointia
Sosiaalitieteissä kutsutaan viheliäiseksi ongelmaksi (wicked problem) sellaista sosiaalista ja yhteiskunnallista ongelmaa, jonka määrittely vaikuttaa ratkaisuun, josta eri intressiryhmillä on erilaisia näkemyksiä ja johon ei ole pysyvää ratkaisua (Saari 2015, 136). Pitkäaikaistyöttömyys on viheliäinen ongelma suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa. Se on kaikkien näkökulmasta ei toivottavaa: yhteiskunnan resursseja hukataan, työssäkäyvät joutuvat kustantamaan työttömien toimeentuloa ja työttömien toimeentulo laskee.
Pitkäaikaistyöttömyys laskee henkilön elintasoa pysyvästi ja johtaa hyvinvoinnin heikkenemiseen. Vaikutus ulottuu työttömän perheeseen ja lapsiin. Pitkäaikaistyöttömyyden ylisukupolvisuuden vaikutuksista on tutkimusnäyttöä: työttömien lasten tulotaso aikuisena jää muita alhaisemmaksi ja he kuuluvat muita todennäköisemmin sosiaaliavustusten ja työttömyysetuuksien piiriin. (Niemelä 2019, 23.)
Lähteet
Findikaattori 2022. Pitkäaikaistyöttömät. Päivitetty 25.1.2022. Viitattu 27.1.2022 https://findikaattori.fi/fi/37
Niemelä, R. 2019. Pitkäaikaistyöttömyys Suomessa. Kandidaatintutkielma. Kauppatieteet. Oulun yliopisto. 36 s. Viitattu 29.1.2022. http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201905282210.pdf
Pehkonen, J., Huuskonen. J., Tornberg, K. 2018. Kohtaanto työmarkkinoilla – havaintoja ja politiikkajohtopäätöksiä. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 15/2018. Viitattu 29.1.2022. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160608/15-2018-Kohtaanto%20tyomarkkinoilla.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Saari, J 2015. Huono-osaiset. Elämän edellytykset yhteiskunnan pohjalla. Helsinki: Gaudeamus. 299 s.
Taloussanomat 2022. Työllisyys kasvoi vahvasti joulukuussa – ”Voidaan pitää ylivoimaisena ennätyksenä”. 25.1.2022. Viitattu 27.1.2022. https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008564229.html
Tilastokeskus 2022. Tietoa tilastoista, Käsitteet, P, Pitkäaikaistyötön. Viitattu 27.1.2022. https://www.stat.fi/meta/kas/pitkaaikaistyot.html
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
On hyvä, että työttömien määrä on laskenut korona epidemian pahimman vaiheen jälkeen ja työllisyys on lisääntynyt. Työ- ja elinkeinoministeriö (2022) toteaa työllisyyden edistävän myös yhteiskunnan talouden kasvua sekä ihmisten hyvinvointia unohtamatta myös sen tuomaa kestävyyttä julkiseen talouteen. Onkin hyvä muistaa, että hyvin toimivat työmarkkinat ovat edellytys työllisyyden kasvulle. Uuden työn luomisen edellytyksiä ovat työntekijöiden ja yritysten adaptoituminen muutokseen. Sopeutuminen on avainsanana siirryttäessä työtehtävistä toisiin sekä esimerkiksi koulutuksen jälkeen nopea siirtymävaihe työelämän piiriin ovat tärkeässä asemassa.
Pidän toisaalta hyvänä asiana sitä, että pitkäaikaistyöttömyys on määritelty tarkasti, jotta ongelmaan voitaisiin myös vaikuttaa yhteiskunnassa. Toisaalta pidän pitkäaikaistyöttömän määritelmää jonkin verran ihmistä lokeroivana ja se on asia, jota myös ihminen voi itse hävetä. En usko, että kukaan haluaa vapaaehtoisesti kuulua tähän pitkäaikaistyöttömien 107 300 ihmisen joukkoon.
Mikä voisi olla ratkaisu kohtaanto-ongelmaan? Mikäli pitkäaikaistyöttömyys kestää pitkään ja heille ei löydy omaa koulutusta vastaavaa työtä tai tutkinnon suorittamisesta on pitkä aika? Ehkä ratkaisuna heille voisi järjestää koulutuksia, joiden avulla voi päivittää osaamista nykypäivän tasolle tai uudelleen kouluttaa alalle, joka pitkäaikaistyötöntä kiinnostaa ja totta kai myös alalle, jolla on tarjolla töitä. Pitkäaikaistyöttömyyden taustalla mahdollisesti oleviin haasteisiin, kuten esimerkiksi terveysongelmiin tai päihteiden väärinkäyttöön tulisi tarjota apua ja kartoittaa tilanne yksilöllisesti. Työpaikkojen ikärasismiin pitäisi myös puuttua. Esimerkiksi Lehtilän (2015) kirjoittamassa artikkelissa Laihon mukaan tilastot osoittavat, että yli 50-vuotiaiden on hankalampaa työllistyä.
Olen samaa mieltä, että pitkäaikaistyöttömyys heikentää ihmisen hyvinvointia kokonaisvaltaisesti, niin toimeentulon kuin sosiaalisen elämänkin kannalta. Se voi aiheuttaa myös mielenterveyden ongelmia mm. masennusta. Työn avulla saa myös sisältöä elämään ja sen avulla elämä tuntuu mielekkäämmältä. Apua pitkäaikaistyöttömyyteen ja työllistymistä edistäviä palveluita löytyy esimerkiksi Suomi.fi (2022) sivuilta. Tarjolla oli myös työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua, joka on Kelan, TE-toimistojen ja kuntien välistä yhteistyötä. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelut sekä kuntoutus- ja työllisyyspalvelut voi saada joissain kunnissa yhdestä paikasta, joka taas madaltaa kynnystä hakea apua.
Lähteet
Lehtilä, S. 2015. Oletko kokenut ikäsyrjintää työnhaussa? Yle. Viitattu 5.2.2022. https://yle.fi/uutiset/3-8286869
Suomi.fi 2022. Pitkäaikaistyöttömyys. Viitattu 5.2.2022. https://www.suomi.fi/kansalaiselle/tyoelama-ja-tyottomyys/tyottomyys/opas/tyollistyminen/pitkaaikaistyottomyys
Työ- ja elinkeinoministeriö 2022. Työllisyys. Viitattu 5.2.2022. https://tem.fi/tyollisyys
Kiitos kommentista, Heidi. Nostit esille tärkeitä asioita. Moniin niistä pureudumme tarkemmin tulevissa kirjoituksissa.
Moikka.
Olet kirjoittanut hyvän postauksen pitkäaikaistyöttömyydestä. Samassa, kun 2021 lopussa työllisyys oli kasvanut, mutta pitkäaikaistyöttömyyden ennuste edelleen huono. Tämä on harmillista, kun esimerkiksi seurannut Tyksissä työskenteleviä ystäviäni ja heidän jatkuvaa työsoppareiden jatkamista osa-aikaisilla osa-aikaista, kun samalla puhutaan järkyttävistä hoitajapulasta ja heidän kaikkoamisestansa sotealalta. Itselläni heräsi ajatus kohtaanto-ongelmasta lukiessani, samalla kun uusia aloja ja työpaikkoja syntyy, voisivat nämä kehittää suoran koulutusohjelman työhön ja näin rekrytä työtekijöitä valmiiksi. Jolloin työttömillä olisi mahdollisuus tällaiseen ottaa myös osaa. Näinhän on tehtykin joidenkin firmojen osalta, mutta yhä enemmän kannattaisin tämän kaltaista ns. maalaisjärjellä ajateltuja käytäntöjä. Kaikki työt eivät tietenkään ole sellaisia, joihin tämä sopeutuu, mutta uskon niitäkin olevan. Tietysti kyseeseen tulee taas raha, onko tällaiseen varaa ja rahkeita.
Pitkäaikaistyöttömyys on ihmisen niin psyykkisen, kuin fyysisenterveyden päälle raskas rasite. Niin kuin kirjoititkin sen heikentävän kokonaisvaltaisesti hyvinvointia. Ihminen tarvitsee tekemistä/struktuuria ja totta kai tuloja, sekä työn kautta tapahtuvaa sosiaalistumista, kun näitä ei ole tai tule jää hän vaille tärkeitä asioita ja päätyykin mahdollisesti väärille urille elämässään.