Hei,
Tässä blogi taivaltaan aloittelee Renna, jolle lastensuojelu on tuttu niin yksityiselämän, kuin myös työn kautta. Omakohtaiset kokemukset herättivät muutama vuosi sitten kiinnostuksen lastensuojelu työtä kohtaan ja edellisen opiskelun työharjoittelun kautta päädyin tämän haastavan mutta monella tapaa palkitsevan työn äärelle.
Aloitellaan siis ennaltaehkäisystä, josta kaiken pitäisi lähteä liikkeelle mutta valitettavan usein tilanteet ovat päässeet jo liian pitkälle ja joudutaan turvautumaan järeämpiin toimiin.
Vastuu lapsen hyvinvoinnista on ensisijaisesti lapsen vanhemmilla ja huoltajilla. Vanhempien velvollisuus on huolehtia lapsen kasvatuksesta ja huolenpidosta. Heillä on oikeus määrätä siitä, miten ne järjestetään. Lain mukaan yhteiskunnan on tuettava vanhempia kasvatustehtävässä ja tarjota perheelle apua riittävän varhain.
Ehkäisevällä lastensuojelulla on tarkoitus edistää ja turvata lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tukea vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua on tuki ja erityinen tuki, jota annetaan esimerkiksi opetuksessa, nuorisotyössä, päivähoidossa, äitiys- ja sekä muussa sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Ennaltaehkäisevää työtä pyritään tarjoamaan perheelle siinä vaiheessa, kun voimavarat ovat vähissä mutta eivät vielä loppuneet. Perhetyö tai perheneuvolan palvelut ovat usein tarjottu tuki, jossa tarkoituksena on antaa keinoja vanhemmuuteen sekä pärjäämiseen perheen voimavarojen mukaan. Käytännössä perhetyö on keskusteluapua, tukea, ohjausta ja arjen tilanteiden mallintamista.
Neuvolassa vauvan tai lapsen kasvun ja kehityksen ohessa kuulostellaan myös vanhempien jaksamista. Neuvolan kautta saa myös perhetyötä, jota voidaan tarjota asiakkaalle, mikäli huomataan haasteita tai myös asiakas itse voi ottaa neuvolan perhetyöhön yhteyttä mm. silloin, jos arki ei syystä tai toisesta suju, lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvät asiat mietityttävät, vanhemmuudessa on haasteita tai parisuhteessa on pulmia.
Palvelutarpeen arvioinnista vastaa omassa kaupungissani tiimi, joka tekee arvioinnin oikea-aikaisesta palvelun tarpeesta yhteistyössä asiakkaan ja läheisten kanssa. Perheelle voi riittää sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut, jos arvioidaan ettei tarvetta lastensuojelulle ole. Tuen tulee olla tarpeisiin nähden oikea-aikaista, oikeanlaista ja riittävää. Perhe saa tukea ja apua sosiaalihuoltolain puitteissa mm. Perhetyötä, konkreettista apua kotiin tai esim. lapselle tukihenkilö.
Tarvittaessa perhe tulee ohjata lastensuojelun piiriin. Yhteydenoton perusteeksi riittää, että perheen tai lapsen kanssa työskentelevällä taholla herää epäilys tai huoli perheen tilanteesta.
Itse ajattelen niin että perhetyön pyytäminen neuvolasta tuntuu helpommalta koska siinä ei mainita sanaa lastensuojelu. Tutummaksi tulleelta neuvolantädille on mahdollisesti helpompi kertoa haasteista kuin ventovieraalle. Kynnys pyytää apua on tällöin matalampi. Lastensuojelu on edelleen sana, joka nostaa vielä tänä päiväkin osalla karvat pystyyn. Vanhemmat kokevat usein joutuvansa suurennuslasin alle ja hyvää tarkoittavasta avusta ja tuesta tuleekin yksi lisäkuormittaja arkeen. Kouluikäinen lapsen voi olla helppo puhua asioistaan esim. opettajalle tai kuraattorille.
Ennaltaehkäisyyn kannattaisi panostaa myös rahan vuoksi koska, vuonna 2014-2015 tehdyssä tutkimuksessa arvioitiin, että yhden lapsen sijoitus laitoshoitoon maksaa yhteiskunnalle noin 90 000 euroa vuodessa. Samalla rahalla voi saada noin 550 tapaamista lastenneuvolan terveydenhoitajan kanssa, 400 käyntiä nuorisopsykiatrian poliklinikalla tai intensiivistä perhetyötä jopa seitsemäksi vuodeksi. (THL.)
Lähteet
Lastensuojelulaki 417/2007 – Ajantasainen lainsäädäntö – FINLEX ®
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Kiitos Renna tekstistäsi. Olen samaa mieltä, että lastensuojelun ennaltaehkäisyyn tulisi panostaa yhä enemmän. Luin jokin aika sitten jutun, jossa silloinen perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (2019) kertoi, että otettiin uusi kolmivuotinen kehittämishanke, jossa olisi tarkoituksena myös korjata ennaltaehkäisyn puutteita. Tästähän on jo varmaan se kolme vuotta vierähtänyt. Löytyisiköhän jo tietoa, onko tuloksia saatu?
Ja kuten itse mainitsit että neuvolasta apua on helpompi pyytää, tätä mieltä olen myös itse. Siellä on useimmiten se pidemmältä ajalta tuttu ammattihenkilö, jolle on helppo ja luontevampi jutella. Meillä on onneksi matalan kynnyksen palveluita lisätty, joiden avulla apua on helpompi saada. Jo ihan omalla lääkäriasemalla kun nostaa asioita esille ja kertoo tarvitsevansa nyt apua, ohjataan oikean avun piiriin. Tämä tietenkin vaatii sen että itse jo tiedostaa ongelmakohdat ja lähtee hakemaan niihin itse apua. Oli ihan pakko käydä katsomassa mitä esimerkiksi Tampereen kaupunki tarjoaa lapsiperheille avuksi. Pyydä apua lomakkeella saa 1-3 vuorokaudessa palveluohjaajan tueksi. Sivuilla kerrotaan hyvin laajasti millaisia erilaisia palveluja on ja mitä ne sisältävät, kuten perhetyö, tukihenkilötoiminta ja tukiperheet. Perhepisteiden yhteystiedot löytyy ja apua lähisuhde- ja perheväkivaltaan jne.. Tietoa löytyy kyllä nykypäivänä ilahduttavan helposti.
Hei,
Ennaltaehkäisy lastensuojelutyössä on varsin tärkeää myöhempiä haittoja ajatellen. itse teen työtä myös lastensuojelussa ja on omakohtainen kokemus sijaisperheessä asumiseta. Siten tämä aihe läheinen, mutta myös haastava myöskin minulle.
Surettaa kun näkee että 17-vuotias otetaan huostaan ja kohta hän täyttää 18 ja paljoa aikaa ei jää jo syntyeiden traumojen ja haasteiden korjaamiselle.
Ja tärkeä seikka minkä otit esille on että vanhepi tai vanhemmat voisivat puhua jo tutuksi tulleelle neuvolan tädille. Monella saattaa olla pelko puhua ongelmistaan tai elämässä olevista haasteisaan, koska pelon pohjalla voi olla että joutuvat lastensuojelun asiakkaiksi tai pahimmassa tapauksessa pelko siitä että lapset viedään huostaan.
Ensisijainen paikka lapsella on olla biologisten vanhepien huostassa, ja siihen on monia eri keinoja esim tukiperhetoiminta ynnä muu vastaava vanhempien jaksamisen tueksi, vasta viimesijainen keino on sijoittaa lapset pois biologisten vanhempien luota.
Toivoisin että kaikki voisivat luottaa viranoaisiin ja meihin sote alan ammattilaisiin, niin nuoret huostassa kuin tuoreet äidit /isät nevolassa. Että tekisimme parhaamme kohdatessamme ihmisiä, ammattilaisen roolissa
Hei!
Olen kanssasi samaa mieltä, että ennaltaehkäisy olisi paras apu lastensuojelutyössä. Neuvolan hoitaja on varmasti usein sellainen henkilö, jonka kanssa on melko helppo aloittaa keskustella asioista.
Neuvolassa seurataan perheiden arkea vauva-aikana tiiviistikin ja hoitaja pääsee tutustumaan perheeseen hyvin, mutta käynnit harvenevat kerran vuoteen kun lapsi kasvaa ja henkilöt neuvolassakin saattavat vaihtua. Kuitenkin olen samaa mieltä kanssasi, että noilla käynneillä neuvolan hoitajalla on kuitenkin merkittävä rooli, koska vaikka käyntejä ei ole kuin se kerran vuodessa, neuvolan hoitaja pystyy kyselemällä ja huomioita tekemällä ottamaan puheeksi vaikeammatkin asiat jos apua tarvitaan.
Olet todella hyvin perillä asioista ja tämä on hyvä kirjoitus. Ajattelet asiaa lapsen ja perheen kannalta ensisijaisesti.
Kiitos kirjoituksestasi.