Kaksin aina kaunihimpi

Kehitysvammaisilla, kuten kaikilla muillakin, on oikeus mielekkääseen vapaa-aikaan. Entäpä jos ei ole vapaa-ajan kaveria, mistä sellaisen voisi saada? Tämä oli asia, jota jäin pohtimaan kun ohimennen silmäilin Tukiliiton sivuilla kaveritoimintaa. Päätin tutkia kaveritoimintaa hieman tarkemmin ja selvittää mitä se sisältää ja mitä muuta voisi olla tarjolla. Kaikkihan me kaverin tarvitsemme! Tukiliitto tarjoaa Yhdenvertaista kaveritoimintaa, joka yhdistää kaksi vapaaehtoista yhdenvertaiseksi kaveriksi. Toisella heistä on kehitysvamma ja toisella ei.  Tarjolla on Livekaveritoimintaa, jota järjestetään Jyväskylän ja Tampereen alueilla. Tosin se on tällä hetkellä tauolla koronatilanteen vuoksi. Onneksi sen lisäksi on tarjolla myös Digikaveritoimintaa, joten kaverin voi saada mistä päin maata vain eikä koronatilanne vaikuta siihen! Livekaveruudessa kumpikin antaa omaa aikaansa ja ottaa vastuuta yhteydenpidosta ja tapaamisista ja tapaamiset on livenä. Digikaveruudessa kaveripari tutustuu toisiinsa soittamalla, viestittelemällä ja videopuheluilla. Yhdenvertainen kaveritoiminta on yhteydenpitoa ja yhdessäoloa. Yhdenvertainen kaveritoiminta ei ole tukihenkilötoimintaa vaan vapaaehtoistyötä, joka tuo ihmisiä yhteen.

Saatavilla on tukea myös vapaaehtoisena toimimiseen. Taustatukihenkilö voi olla kuka tahansa aikuinen ja hän voi auttaa esim. sovittujen aikataulujen muistamisessa, viestien lukemisessa ja kirjoittamisessa tai keskustelun tukemisessa. Tuen tarvetta voi olla myös kaupungissa liikkumisessa ja sovitun tapaamispaikan löytämisessä ym.

 

Kuva:Pixabay

Kehitysvammatuki 57ry tarjoaa myös kaveritoimintaa Uudenmaan alueella. Kehitysvammainen tarvitsee usein toista ihmistä, jotta hän voi viettää vapaa-aikaa haluamallaan tavalla. Kaverin kanssa voi käydä leffassa, ulkoilemassa, kahvilassa tai missä nyt kukin haluaa käydä. Kaveriksi voi ryhtyä kuka tahansa ja siihen ei tarvita muuta kuin rehellisyyttä, avointa mieltä, hyviä kohtaamistaitoja ja huumorintajua. Kaveritoiminta on käytännössä sitä, että kaverukset päättävät itse tapaamistahdin ja tapaavat sen mukaan, yleensä noin kerran kuukaudessa. Tekemisen ei tarvitse maksaa paljon tai olla jotain superhienoa, vaan ihan tavalliset asiat ovat riittäviä. Vammattoman kaverin tehtävä ei ole valvoa tai avustaa kehitysvammaista henkilöä vaan tarkoituksena on olla aidosti kaveri, jonka kanssa voi tavata, soitella ja vaihtaa kuulumisia. Omasta kaverista tulee monelle kehitysvammaiselle tärkeä ihminen ja uskon, että tämä pätee puolin ja toisin.

Kuva: Pixabay

Suomen Punainen Risti tarjoaa ystävätoimintaa ympäri maan. Ystävätoiminnan vapaaehtoisen tarvitsee vain antaa aikaa sen verran kuin haluaa ja omata kyvyn kuunnella ja olla läsnä. Suomen Punainen Risti kouluttaa vapaaehtoiseksi ystäväksi kolmen tunnin mittaisella ystäväkurssilla.

Ystävyyttä ja yhteisiä hetkiä tarjoaa myös Ystävänkortti Toiminta. Sen tarkoitus on parantaa kehitysvammaisten henkilöiden mahdollisuuksia vapaa-ajan harrastusten osallistumiseen. Kehitysvammainen henkilö saa Ystävänkortin, jonka avulla hänen avustajansa pääsee ilmaiseksi moniin eri vapaa-ajan harrastuksiin. Ystävänkortti Toiminta kouluttaa myös vapaaehtoisia kehitysvammaisten henkilöiden ystäviksi. Ystävänkortti on kehitysvammaisen henkilön oma kortti ja hän saa itse päättää kenen kanssa hän korttia käyttää. Avustaja voi olla eri kerroilla eri henkilö, mutta ei toinen kehitysvammainen henkilö. Ystävänkortti on ilmainen ja sen voi saada henkilö, jolla on kehitysvamma, kehitysviive tai autismi. Hakijan kotikunnan täytyy olla jokin seuraavista:

Alajärvi, Alavus, Evijärvi, Halsua, Ilmajoki, Isojoki, Isokyrö, Kannus, Karijoki, Kaskinen, Kauhajoki, Kauhava, Kaustinen, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Kuortane, Kurikka, Laihia, Lappajärvi, Lapua, Lestijärvi, Maalahti, Mustasaari, Närpiö, Perho, Seinäjoki, Soini, Teuva, Toholampi, Vaasa, Veteli, Vimpeli, Vöyri ja Ähtäri

Ystävänkortti Toiminta järjestää myös Etäkamu-toimintaa.

Kaveritoimintaan lähteminen ei siis paljon muuta vaadi kuin kaksi ihmistä ja halun tutustua toisiin. Se ei vie aikaa juurikaan, mutta tuo hyvää mieltä, uusia kokemuksia, taitoja ja merkityksellistä tekemistä arkeen. Kaveritoiminta tuo erilaisia ihmisiä yhteen ja ihan jopa hyviksi kavereiksi asti! Miksipä emme siis lähtisi mukaan toimintaan?

Lähteet:

https://www.kvtuki57.fi/sinulle/kaveritoiminta

https://www.tukiliitto.fi/toiminta/yhdenvertainen-kaveritoiminta/

https://www.punainenristi.fi/vapaaehtoiseksi/ystavatoiminta/

Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!

1 ajatus aiheesta “Kaksin aina kaunihimpi”

  1. Ihana blogiteksti ja tärkeä aihe! Tälläkin hetkellä suuri osa kehitysvammaisten ih-misten vapaa-ajan toiminnasta pyörii kuntien sosiaalityön kautta myönnetyn avus-tajapalvelun tai omasta lähipiiristä löytyneiden tukihenkilöiden kautta. Blogiteks-tissäsi mainitsemat kolmannen sektorin järjestöt tekevät todella tärkeää työtä pyörittäessään vapaaehtoisvoimin kaveritoimintaa, joka on tärkeä lisä kehitys-vammaisille tarkoitettujen palveluiden verkostossa. Mielestäni koronatilanteen vaikutukset tulisi jo minimoida kehitysvammaisille suunnatuissa palveluissa, sillä useat asiakkaista kuitenkin liikkuvat päivittäin esimerkiksi päiväaikaisessa toimin-nassa tai työtoiminnassa ja kontakteja tulee ohjaajien lisäksi myös vaihtuvista si-jaisista. Digikaveripalvelu ei myöskään sovellu suurelle osalle kohderyhmästä. Eli toivotaan yhdessä, että digikavereiden aika on kohta ohi! Tai ainakin sitä, että se jäisi normaalin kaveripalvelun rinnalle.

    Haluaisin vielä vinkata toisenlaisesta palvelusta, joka ainakin oman kokemukseni mukaan on melko suosittua kehitysvammaisten asiakkaiden keskuudessa: KV57:n tarjoamasta ystävätupatoiminnasta ja Villiklubista! Kaksi kertaa viikossa Helsingin Kalliossa kokoontuva kerho on rentoa yhdessäoloa vertaisten kesken ja ilmapiiri on todella lämmin ja mukava. Asiakkaat nauttivat erilaisista peleistä, biljardista, ka-raokesta ja pienistä tarjottavista. Välillä ystävätuvalla on ollut vaihtuva teema. Ystävätuvalle on ollut helppo mennä julkisilla kulkuvälineillä tai taksikyydein, ja paikalle ei tarvitse omaa ohjaajaa/ tukihenkilöä mukaan. Hieman villimpi tapah-tuma on KV57:n kuukausittain järjestettävä Villilubi, jota järjestetään helsinkiläi-sessä baarissa ja klubi-iltoina on yleensä joku artisti esiintymässä. Asiakkaat ovat monesti osallistuneet näihin tapahtumiin kaveritoiminnan kautta löydetyn kaverin kanssa tai itsekseen. Myös ystävätuvan sekä Villiklubin toimintaa on pitänyt toki koronan aikaan rajoittaa (ja siirtää digitaaliseksi), joten toivotaan että palvelut normalisoituvat ja intoa palata aktiiviseen vapaa-aikaan riittää! (Kehitysvammatu-ki 57ry 2022.)

    Lähteet:
    Kehitysvammatuki 57ry. 2022. Ystävätupatoiminta. Viitattu 22.3.2022. https://www.kvtuki57.fi/sinulle/ystavatupatoiminta

Kommentoi