Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.
Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.
Jokaisen omaisuus on turvattu.
Yllä on mainittu kolme jokaiselle kuuluvaa perusoikeutta. Nämä oikeudet on kirjattu perustuslakiin. (Suomen perustuslaki 731/1999.) Valitettavasti yksikään näistä harvemmin toteutuu asunnottoman henkilön kohdalla.
Asunnottomaksi määritellään henkilö, jolla ei ole omaa asuntoa ja joka elää ulkona tai porrashuoneissa, asuntoloissa tai majoitusliikkeissä, asumispalvelu-, kuntoutusyksikössä tai muussa laitoksissa tai tilapäisesti tuttujen tai sukulaisten luona (Asunnottomat 2021, 26). Kaikki asunnottomat eivät siis välttämättä joudu yöpymään ulkona. Pitkäaikaisasunnottomuudella tarkoitetaan sellaista asunnottomuutta, joka on jatkunut yli vuoden tai henkilö on ollut toistuvasti asunnoton kolmen viimeisen vuoden aikana (Asunnottomat 2021, 26).
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA):n viimeisimmän tutkimuksen mukaan, Suomessa oli viime vuonna 3948 yksinelävää asunnotonta. Perheitä ja pariskuntia oli 165. Sekä yksinelävien että perheiden ja pariskuntien määrä asunnottomina on vähentynyt vuodesta 2020. Kaikesta huolimatta, pitkäaikaisasunnottomien määrä kasvoi viime vuodesta yli 250 henkilöllä. (Asunnottomat 2021, 3–4).
On erittäin hienoa, että asunnottomuuteen kiinnitetään huomiota ja sen eteen tehdään kovasti töitä. Ja tulokset totta kai näkyvätkin, sillä onhan asunnottomien määrä laskenut. Pitkäaikaisasunnottomien luvut ja tilanne kuitenkin kiinnittivät huomioni. Muistetaanko turvata myös heidän toistaiseksi huonontunut tilanne, vaikka asunnottomuus muuten väheneekin.
Viime maanantaina, 17.10. YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä, vietettiin Suomessa myös jo perinteeksi muodostunutta asunnottomien yötä. Asunnottomien yö on kansalaisliike, joka täytti tänä vuonna 20 vuotta. Vuosittain vaihtuva teema oli tällä kertaa ”Tulevaisuus ilman asunnottomuutta”. Kansalaisliikkeen toimijat olivatkin nyt antaneet päättäjille kymmenen toimenpidettä, joiden avulla asunnottomuutta voitaisiin Suomessa vähentää. (Asunnottomien yö 2022.)
Ensimmäisenä toimenpiteenä on, että oikeus asumiseen pitäisi olla kirjattuna lakiin seuraavan hallituskauden aikana. Toimenpide-ehdotuksena on myös, että asunnottomaksi jääneen ihmisen oikeudelle saada asumispalveluja pitäisi luoda lakiperuste. Toimijat ehdottavat myös, että jokaiselle hyvinvointialueelle luodaan oma asunnottomuuden poistamiseen tähtäävä ohjelma vuoteen 2025 mennessä. Pääkaupunkiseudulla kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotanto tulisi pysyä vähintään samalla tasolla kuin se nyt on ja kasvamaan. Tuettujen asumisen ratkaisuja tulisi lisätä, esimerkiksi 20–40 asukkaan asumispalveluyksiköillä ja hajasijoitetuilla asunnoilla. Toimijoiden mielestä myös lakisääteisen asumisneuvonnan tulisi olla osayleishyödyllisten ja yksityisten vuokramarkkinoiden tarjoamia asumisratkaisuja. Myöskin asunnottomuudesta kerättävää tilastotietoa on kehitettävä reaalitilannetta vastaavaksi, sekä lisätä asunnottomuudesta tiedottamista. Ehdotuksena on myös, että terveys- ja hyvinvointipalveluja tarjottaisiin walk in -tapaan, matalalla kynnyksellä ilman ajanvarausta. Palvelupolkuja ja -malleja kehitettäisiin erityisryhmät ja pitkäaikaisasunnottomat huomioiden. Viimeisenä toimenpiteenä ehdotetaan, että hyvinvointialueet ja järjestöt loisivat yhteistyöohjelmat, joissa kehitetään moniammatillisen tiimin hyödyntämistä muun muassa jalkautuvien tiimien, etsivää työtä tekevien yksiköiden, matalankynnyksen palveluiden sekä kokemusasiantuntijoiden kesken. (Morottaja 2022.)
Kirjoituksen alussa nostin Suomen perustuslaista muutaman kohdan. Perustuslain mukaan julkisen vallan on perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen turvaamisen lisäksi myös edistettävä jokaisen oikeutta asuntoon sekä tukea asumisen omatoimista järjestämistä (Suomen perustuslaki 731/1999).
Nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa huomioidaan asunnottomuus. Hallitusohjelman kunnianhimoinen tavoite on puolittaa asunnottomuus vaalikauden aikana, eli siis vuoteen 2023 mennessä. Tavoitteena on myös lopulta poistaa asunnottomuus vuoteen 2027 mennessä, eli kahdessa vaalikaudessa. (Valtioneuvosto 2022.) Asiaa ajetaan eteenpäin kolmevuotisella yhteistyöhankkeella, joka sijoittuu vuosille 2020–2022 (Ympäristöministeriö 2022). Asunnottomuuden poistokeinoja on asunto ensin -periaatteesta kiinnipito, muuttaminen asumisneuvonta lakisääteiseksi sekä tilastoinnin kehittäminen (Valtioneuvosto 2022). Kuten huomataan, nämä ovat juuri niitä asioita, jotka nostettiin esiin myös asunnottomien yössä, viestinä päättäjille.
Asunto ensin -mallissa tarkoituksena on ensin mahdollistaa ihmiselle asuminen omassa asunnossa ja sen jälkeen selvittää tukitoimien tarpeet muiden sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ratkaisemiseksi (Asunto ensin 2022). On hienoa, että myös päättäjät ovat huomanneet asunto ensin -periaatteen toimivaksi ja aikovat myös hyödyntää sitä tulevaisuudessa.
Nähtäväksi jää, mitä tulevaisuus tuo tullessaan ja mihin lopputulokseen asetetuissa tavoitteissa lopulta päästään. Tavoitteisiin on panostettava määrätietoisesti. Miten tulevat hyvinvointialueet järjestävät toimintaa asunnottomuutta vastaan ja minkälaiset jäljet vuosia kestänyt koronakriisi jättää. On fakta, että asunnottomuuden poistamiseksi on käytettävä rahaa. Asuntojen rakentaminen ja asunnottomuutta vastaan taisteleminen sen poistamiseksi ylipäätänsä vaatii rahaa ja resursseja. Sama voidaan myös ajatella toisinpäin, myös asunnottomuus ja siihen liittyvät toimet syövät yhteiskunnan varoja esimerkiksi sosiaalipalveluiden ja -turvan merkeissä. Kumpaan aiotaan tulevaisuudessa sijoittaa, asunnottomuuden poistamiseen vai myöhemmin asunnottomaksi joutuneiden tilanteen korjaamiseen?
Lähteet
Asunnottomat 2021. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA). Selvitys 2/2022: Asunnottomat 2021. https://asuntoensin.fi/assets/files/2022/02/Asunnottomat_2021_ARAn_Selvitys_2_2022.pdf
Asunnottomien yö 2022. Tapahtumat. Viitattu 21.10.2022. https://asunnottomienyo.fi/tapahtumat/
Asunto ensin 2022. Asunto ensin -malli. Viitattu 22.10.2022. https://asuntoensin.fi/tietoa/asunto-ensin/
Morottaja, E. 2022. Asunnottomien yön kansalaisliikkeen toimijoiden kannanotto: TULEVAISUUS ILMAN ASUNNOTTOMUUTTA ON MAHDOLLINEN. Viitattu 21.10.2022. https://asunnottomienyo.fi/2022/10/asunnottomien-yon-kansalaisliikkeen-toimijoiden-kannanotto-tulevaisuus-ilman-asunnottomuutta-on-mahdollinen/
Suomen perustuslaki 731/1999. Viitattu 21.10.2022. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
Ympäristöministeriö 2020. Asunnottomuuden yhteistyöohjelma 2020–2022. Viitattu 22.10.2022. https://ym.fi/asunnottomuus
Valtioneuvosto 2022. 3.1.1 Asuntopolitiikka. Viitattu 22.10.2022. https://valtioneuvosto.fi/marinin-hallitus/hallitusohjelma/asuntopolitiikka
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Loistava kirjoitus Sini! Ja erittäin tärkeä aihe.
Perusoikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon ei todellakaan aina toteudu, varsinkaan asunnottomien kohdalla. Pitkäaikaisasunnottomia on valtava määrä ja melko kunnianhimoiselta kuulostaa tavoite asunnottomuuden poistamisesta täysin vuoteen 2027 mennessä. Toimenpide-ehdotukset kuulostavat paperilla jokseenkin hyviltä, mutta kuinka nämä toteutetaan käytännössä? Kuulostaa hienolta, että asumisneuvontaa olisi enemmän saatavilla, kaikilla olisi lakiin perustuva oikeus asumiseen, olisi tarjolla enemmän kohtuuhintaisia asuntoja ja niin edelleen.
Osalla asunnottomista on vaan hyvin heikot arjenhallintataidot, rahankäyttötaidoista puhumattakaan. Asunnottomien parissa jonkin verran työskennelleenä olen havainnut tässä suuren ongelman. Asunnottomia henkilöitä on melko runsaasti vuokraveloista johtuvista syistä. Jos alun alkaenkaan ei ole pystynyt huolehtimaan vuokranmaksusta, estää se hyvin tehokkaasti asunnon saannin. Ja näitä tapauksia on paljon! En tiedä miten käytännön tasolla näitä ihmisiä auttaa pelkästään edullisten asuntojen lisääminen ja muut mainitut keinot asunnottomuuden poistamiseksi. Tuskin kaikkia asunnottomia voi pakottaa välitystiliäkään ottamaan.
Kun tarkastelee asunnottomuuden syitä, oma ajatukseni keinoissa asunnottomuuden poistamiseksi kulkeutuu asunnottomien menneisyyteen. Pitäisikö kuitenkin ensin panostaa syrjäytymisen ehkäisyyn ja päihde- ja mielenterveysongelmien hoitamiseen? Jos asunnottomuuden juurisyyt otettaisiin paremmin huomioon, voisi sillä olla parempi vaikutus asunnottomien kykyyn myös pitää asunto. Sitähän ei mikään laki tai säädös takaa. Uskon kyllä asunto ensin -periaatteen toimivuuteen, mutta valitettavasti myös siihen, että se ei ratkaisen kaikkia ongelmia, eikä toimi välttämättä kaikista huono-osaisimpien kohdalla.
Parempaan suuntaan ollaan joka tapauksessa menossa, kun ongelma on tiedostettu ja edes jotain yritetään tehdä. Kuten hyvin sanoit: nähtäväksi jää, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
Koskettava kirjoitus josta paistaa tekemisen meininki-asenne. Tempaisi hyvin mukaansa ja olen valmis vaatimaan hallitukselta tuloksia. Blogi itsessään oli selkeä rakenteinen ja täynnä mielenkiintoista asiaa, jossa pureuduttiin selkeästi asunnottomuuteen liittyviin haasteisiin, lupauksiin ja pohdit asiallisesti asunnottomuuden tulevaisuuden näkymiä. Riinalta myös nappikommentti koskien asunnottomuuden haasteita, joita tavallaan itsekin jaan. Ennaltaehkäisevä lähestymistapa voisi toimia hyvin ja olisi mahtavaa jos alusta alkaen pystyttäisiin estämään ihmisten ajautuminen siihen tilanteeseen, että elämänhallinnan pettäminen johtaisi asunnottomuuteen. Käsittääkseni asunnottomuuden kierre lähtee käyntiin jonkinlaisesta häädöstä; vuokravelkaa, käytöshäiriötä, päihteidenkäyttöä tai mielenterveydellisistä syistä. Asunto ensin-periaate on mielestäni erinomainen aloituspiste asunnottomuuden poistamiselle, kunhan siihen ei vaan liaksi ruveta nojaamaan. Tässä vastausta kirjoittaessani aloin pohtimaan asiaa enemmän ja olisin kiinnostunut tietämään minkälaiset jonot Asunto ensin kautta saatuihin asumismuotoihin on, miten pitkään ihmiset yleensä asuvat saamassaa asunnossa, mitkä toimijan suurimmat haasteet ihmisten tavoittamisessa ja majoittamisessa & kuinka moni päätyy sieltä takaisin kadulle.
En ole perehtynyt kysymystesi suhteen tutkimustietoon, mutta kentällä näyttäytyy tilanne sellaisena, että kaikkiin asuntoihin on jäätävät jonot, sekä tuettuihin että välivuokrausasuntoihin. Käytännössä, jos joku odottaa asuntoa yli vuoden sijalla 22, niin kyllähän se aika hurjalta vaikuttaa. Näyttää myös siltä, että melko usein asunnottomuus uusiutuu juurikin siitä syystä, että asumistaidot ovat puutteelliset.
Moikka Sini!
Todella mahtava kirjoitus ja erittäin ajankohtainen! Jo otsikko herätti heti mielenkiintoni ja jätti odottamaan kovasti, mitä teksti pitää sisällään. Puhuit hyvin aiheesta, joka on monelle tuttu ja toit uusia näkökulmia ja pohdinnan aiheita lukijalle. Liitit tekstiisi hyvin lainsäädäntöä, jotka tukivat tekstisi sanomaa täydellisesti.
Nostit esille mielenkiintoisia tilastoja asunnottomista ja pitkäaikaisasunnottomista. En olisi tullut ajatelleeksi, että vielä tänä päivänä tässä yhteiskunnassa on kuitenkin vielä lähes 4000 asunnotonta. Vaikka asunnottomuus on saatu laskemaan, ei sen ongelma ole vielä ohi eikä ratkaisua ongelmaan ole vain yhtä. Asunnottomuuden vähentäminen ja poistaminen ei tapahdu hetkessä yön yli, mutta suunta on selvästi oikea hallitusohjelmien tavoitteiden, yhteistyöhankkeiden ja muun muassa Asunto ensin -mallin myötä. Mutta kuten totesit, nähtäväksi jää, kuinka tehokkaita nämä muutokset todellisuudessa ovat ja minkälaisen vaikutuksen ne tuovat asunnottomien asemaan. Kuitenkin täysin asunnottomuuden poistaminen vuoteen 2027 menneessä herättää epäröiviä ajatuksia tavoitteen suuren kunniahimoisuuden takia. Pystyykö Suomen hallitus todella saavuttamaan tämän tavoitteen vai ei, kun siihen pääseminen vaatisi valtavia resursseja, rahaa ja toimintojen uudelleenohjaamisen. Jostain näitä resursseja ja rahaa on löydettävä, joten kysymykseksi jää myös se, mistä ne otetaan tai leikataan ja kenties mikä osa-alue kärsii seurauksena.
Jätit lukijan tekstin lopussa pohtimaan kysymyksen äärelle tulevaisuuden sijoituskohteista asunnottomuuteen liittyen. Niin asunnottomuuden poistamiseen kuin myöhemmin asunnottomaksi joutuneiden tilanteen korjaaminen vie ja vaatii paljon resursseja ja rahaa, mutta ongelman ennaltaehkäisy alkaa asunnottomuuden poistamisessa, eikä sen jälkeen, kun pahin on jo tapahtunut ja siitä ulospääsy on vaikeampaa.