Mitä eroa on esteettömyydellä ja saavutettavuudella? Esteettömyydellä tarkoitetaan fyysisessä ympäristössä kaikkien ihmisten huomioon ottamista, kun taas saavutettavuus liittyy verkossa tapahtuvaan toimintaan, kuten verkossa oleviin palveluihin ja verkkosivuihin (THL 2022). Nykyajan elämässä olisi hyvin hankala pärjätä vain esteettömyyden turvin, sillä suurin osa asioista on muuttunut digitaaliseksi. Tämän takia saavutettavuus ja esteettömyys kulkevatkin käsi kädessä. Esimerkiksi julkisilla kulkuneuvoilla liikkuessa ympäristön esteettömyys ei takaa onnistunutta matkaa, sillä jos bussilippua ei pysty ostamaankaan mobiilisovelluksella, kun palvelua ei olla tehty saavutettavaksi, tyssää matka siihen.
Saavutettavuudesta on säädetty digipalvelulaissa (306/2019), mutta se koskee pääasiassa vain julkisen sektorin palveluita ja verkkosivuja. Kuitenkin lakia sovelletaan myös mm. pankkien, luottolaitosten ja vakuutusyhtiöiden verkkotoiminnassa. Tästä laista puuttuu kuitenkin suurin osa yksityisen sektorin digitaalisista ympäristöistä.
Yksityisen sektorin saavutettavuus vaatimuksista puhutaan enemmän EU:n esteettömyysdirektiivissä, joka velvoittaa kaikkia direktiivin mukaisten palveluiden tuottajia, mukaan lukien yksityistä sektoria. Tärkeimmät saavutettavuuteen liittyvät kohdat kyseisessä direktiivissä ovat verkkokauppojen, e-kirjojen, liikenteen ja viestinnän palvelut, verkkosivut ja ohjelmistot. Näiden palveluiden vaatimusten soveltaminen aloitetaan kuitenkin vasta vuonna 2025. Saavutettavuuteen liittyvät kohdat esteettömyysdirektiivissä tullaan myös lisäämään digipalvelulakiin. (STM 2022.)
Digitaalisen ympäristön käyttö
Miten näkövammaiset yleensäkään käyttävät teknisiä laitteita? Näkövammaiset joutuvat laitteita käyttäessään hyödyntämään apuvälineitä ja käyttämään laitetta eri tavoin kuin muut. Yksi tärkein näkövammaisten apuväline on ruudunlukuohjelma, joka lukee näytöllä olevan tekstin ääneen, sekä toistaa mitä henkilö on itse kirjoittanut. He, jotka pystyvät hyödyntämään jäljellä olevaan näköään laitteita käyttäessään mukauttavat tekstin kokoa ja värien kontrastisuutta. Nykyään laitteissa on myös suurennustoiminto tai -ohjelma, jonka avulla käyttäjä voi zoomata haluamansa kohdan. Muita näkövammaisten laitteiden käyttöä helpottavia keksintöjä ovat skannerit, tekstin tunnistusohjelmat, pistetulostimet ja pistenäytöt. (NKL 2022a.)
Mitä saavutettavuus sitten käytännössä on? Verkkopalveluissa saavuttavuutta luodaan jo palvelun suunnittelussa ja sen toteuttamisessa. Näkövammaisille saavutettavassa verkkosivussa värien pitää erottua toisistaan hyvin, tekstin koon pitää olla riittävän iso, teksti pitää pystyä lukemaan ruudunlukuohjelman avulla ja palvelua pitää pystyä käyttämään ilman hiirtä, yleisesti näppäimistön avulla. (NKL 2022b.)
Saavutettavuudesta hyötyvät monet ihmiset, eivät vain näkövammaiset. Esimerkiksi vanhukset, kuulovammaiset ja fyysisesti toimintarajoitteisetkin ihmiset hyötyvät siitä myös. Mikä yhdelle toimii, ei välttämättä toimi toiselle. Jokaisella ihmisellä on omat tarpeensa saavutettavuudessakin. Näkövammainen henkilö voi käyttää näköaistin sijasta kuuloa, kun taas kuulovammainen nojautuu näköön. Näinpä kuulovammaiset tarvitsevat videoissa tekstityksiä, ja näkövammaiset teksteissä ääneen lukua. (Celia 2022a.)
Yksi tärkeä väline näkövammaisille niin opiskelussa kuin vapaa-ajallakin, on Celia. Se on paikka, josta kaikki, joilla on vaikeuksia lukea painettuja kirjoja vamman, sairauden tai muun syyn takia, saavat heille saavutettavia kirjoja ja julkaisuja. Näkövammaiset voivat saada sieltä myös piste- ja koskettelukirjoja. Myös koulujen oppikirjat on laitettu Celiaan saavutettavassa muodossa, jotta myös erilaiset oppijat pystyisivät saamaan saman tiedon omien tarpeidensa vaatimalla tavalla. (Celia 2022b.)
Seuraavan kolmen vuoden aikana on vielä paljon työtä jäljellä, että digitaalinen ympäristö saataisiin tehtyä saavutettavaksi vuoteen 2025 mennessä. Nähtäväksi jää, toteutuuko siirtyminen saavutettaviin palveluihin sujuvasti, vai jääkö näihin palveluihin vielä ongelmia.
Lähteet:
Celia 2022a. Saavutettavuus. Viitattu 22.12.2022. https://www.celia.fi/saavutettavuus/
Celia 2022b. Celian palvelut kaikille, joille lukeminen on vaikeaa. Viitattu 22.12.2022. https://www.celia.fi/palvelut/
Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta 306/2019 Viitattu 22.12.2022. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190306#Lidm45053757694896
NKL 2022a. Miten näkövammainen käyttää tietokonetta tai mobiililaitetta? Viitattu 22.12.2022. https://www.nkl.fi/fi/miten-nakovammainen-kayttaa-tietokonetta-tai-mobiililaitetta
NKL 2022b. Verkkosivujen saavutettavuus. Viitattu 22.12.2022. https://www.nkl.fi/fi/verkkosivujen-saavutettavuus
STM 2022. Esteettömyysdirektiivi. Viitattu 22.12.2022. https://stm.fi/esteettomyysdirektiivi
THL 2022. Esteettömyys ja saavutettavuus. Viitattu 21.12.2022. https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/vammaisuus-yhteiskunnassa/esteettomyys-ja-saavutettavuus
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Hyvä ja ajankohtainen kirjoitus digitaalisen sisällön saatavuudesta kaikille. Itselläni ei ole työnpuolesta tai muutenkaan tähän aiheeseen kosketuspintaa mutta ystäväni opiskelee tällä hetkellä kommunikaation ja viittomakielen ohjaajaksi. Olemme keskustelleet paljon erilaisista tukea tarvitsevista asiakasryhmistä ja hänen kauttaan olen perehtynyt enemmän esimerkiksi tukiviittomiin. Toki tukiviittomat ovat enemmän kielellisen kehityksen haasteisiin käytettyjä alleviivattuja yksittäisiä sanoja joita viitotaan, mutta pohja-ajatus kuitenkin sama. Digitaalisten palveluiden saatavuus on asia johon toivon että korona-ajan digiloikassa keskitytään! Nyt kun on palveluita saatu paljon verkkoon, niiden palveluiden ja asioiden täytyisi olla kaikkien saavutettavissa.
Viimeksi matkustaessani junalla, istui vieressäni sokea nainen. Juttelimme niitä näitä ajoittain ja seurasin hänen kännykän käyttöään kun keskustelumme lomassa hän sanoi saaneensa viestin. Kännykän näytössä ei valoa ollut (miksi olisikaan) ja hän vain näpäytteli puhelimen taka-osaa ja ilmeisesti kuunteli viestin kun piti puhelinta korvallaan. Tämä kaikki vaikutti hyvin kätevältä ja helpolta mutta on varmasti vaatinut harjoittelua!
Ajankohtaisesta aiheesta kirjoitat ja toivoisin tästä aiheesta enemmänkin keskustelua. Niinkuin kirjoititkin, jää nähtäväksi miten kolmessa vuodessa digitaalinen saavutettavuus on onnistunut.
Moi Jonna,
Olit valinnut tekstiisi aiheen mitä ihmiset harvemmin miettivät. Nykypäivänä digitaalinen elämä on jo niin juurtunut ainakin omaan käyttäytymiseeni, ettei tule kovin usein pohdittua, kuinka se voi olla joidenkin ihmisryhmien saavuttamattomissa helppoudestaan huolimatta.
Niin kuin kirjoitit on vielä paljon työtä seuraavalle kolmelle vuodelle, että tavoitteet täyttyvät mutta itse koen, että tämä ei todellakaan ole mahdottomuus! Nykypäivänä tekniikka on jo niin kehittynyttä, että mikäli haluaisimme luoda digitaalisen ympäristön kaikille se varmasti onnistuisi. Ja tässä ympäristössä sama tieto ja ominaisuudet olisivat kaikkien saavutettavissa.
Tästä tiedon saavuttamisesta tuli vain henkilökohtainen tilanne mieleen vuosia sitten, kun sairastin todella pitkäkestoista nuhakuumetta. Aikani kuluksi rupesin etsimään tietoa pistekirjoituksesta ja selvittelin lääkepakettien merkintöjä näkövammaisille. Kaikkihan me tiedämme kuinka paljon tietoa ja tekstiä sisältyy yhteen lääkepakettiin. No, kuitenkin selvitettyäni miten pistekirjoitusta luetaan yhden lääkepaketin info näkövammaisille oli vain: Strepsils. Mansikka. Tämä oli mielestäni hyvin erikoista, siihen nähden kuinka paljon lääkepakettien infoihin yleisesti laitetaan tietoa. Toki, farmaseutit auttavat lääkkeiden kanssa ja kertovat kaiken tarvittavan, mutta tämä jäi mieleeni.. Tieto ei todella ollut kaikkien saavutettavissa. Toivottavasti se tulevaisuudessa on 🙂