Työnantajabrändäys on tullut jäädäkseen. Aihe on ollut erilaisissa trendilistauksissa viime vuosina mukana tiiviisti, eivätkä tämänkään vuoden listaukset ole jääneet ilman mainintaa.
Yksi suuri osa brändäystä on yrityksen toiminnan esittely somekanavissa, tunnettuuden kasvattaminen myös ilman tuotteiden tai palveluiden suoranaista esittelyä. Yritykset ovat huomanneet, että digitalisoituneessa maailmassa yrityksen arki- ja juhlapäivien esitteleminen näissä kanavissa on kannattavaa toimintaa, jolla saadaan asiakkaiden lisäksi potentiaaliset työnhakijat kiinnostumaan yrityksestä. Tämä taas on hyödyksi ja tukee yritysten kasvua. Postauksissa käytetyt kuvat ja kieli kertovat yrityksen kulttuurista enemmän kuin perinteiset nettisivut ja sitä kautta lukijat otetaan mukaan yrityksen elämään – kommunikaatio on parhaimmillaan molemminpuolista ja kumpaakin osapuolta hyödyttävää, vähintäänkin viihdyttävää.
Lähivuosien trendejä yrityksissä on ollut ns. brändilähettilään nimeäminen. Yrityksellä on siis tietty henkilö (tai useita), joka on koulutettu siihen, millaista sisältöä, miten ja milloin yrityksestä laitetaan mihinkin kanavaan. Näin siis yksinkertaisesti selitettynä. Ongelmana tässä toimintatavassa on pidetty sitä, että tällä tavoin valitut henkilöt voivat olla liikaa lieassa kiinni. Voiko yrityksen nimeämä ja kouluttama lähettiläs antaa todenmukaisen ja luotettavan kuvan koko yrityksestä, monipuolisesti?
Yhden vastineen tähän voivat antaa henkilöbrändit ja niiden käyttö työnantajakuvan kehittämisessä. Henkilöbrändäys nähdään nopeasti kasvavana trendinä, jonka avulla paitsi henkilö itse saa tunnettuutta, myös yritystä ja sen työnantajakuvaa voidaan brändätä. Kuka tahansa yrityksen työntekijöistä voi kasvattaa ja muokata omaa brändiään. Jos henkilöbrändäys sidotaan työpaikkaan, samalla ulkopuolelle välittyy aitoa kuvaa siitä, mitä kyseinen työ tietyssä työpaikassa pitää oikeasti sisällään ja kuinka asiantuntijuutta kasvatetaan.
Kun työntekijä on sisäistänyt yrityksen arvot ja tuntee ne omikseen, on helppo toimia brändilähettiläänä ilman, että sellaiseksi erikseen tarvittaisiin edes nimetä. Yhä useampi työntekijä on tottunut jakamaan arkeaan työn ulkopuolella erilaisiin somekanaviin ja työ voi sulautua tähän arkeen parhaimmillaan yhtä sujuvasti.
Tuleeko vuosi 2019 olemaan se vuosi, jolloin tiukkojen ohjeistusten mukaan toimivat brändilähettiläät jäävät unholaan ja brändäyksestä tulee osa kaikkien halukkaiden normaalia arkipäivää?
Kirjoittaja: Saara Halmesmäki-Hulkkonen
Lähteet:
https://hr.toolbox.com/articles/big-shifts-what-hr-trends-are-coming-in-2019
https://www.meltwater.com/fi/blog/mika-ihmeen-henkilobrandays/
https://www.marmai.fi/blogit/mark_blogi/vahva-tyonantajabrandi-on-tarkea-kilpailukeino-6604399
Yrityksen kasvuun johtaminen -blogisarjan tekstit ovat Laurea-ammattikorkeakoulun YAMK opiskelijoiden kirjoittamia. YAMK-opiskelijat ovat omien alojensa asiantuntijoita ja opiskelevat pääosin työnteon ohella.
YAMK-koulutukseen pääsyyn vaaditaan Tradenomi (AMK) tai muu soveltuva korkeakoulututkinto. Lisäksi vaaditaan kolmen vuoden soveltuva työkokemus tutkinnon suorittamisen jälkeen.
Lisätietoa Laurean Yrityksen kasvuun johtaminen -koulutuksesta..
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Valitsemalla tiettyjä brändilähettiläitä yritys pyrkii vaikuttamaan maailmaan, jossa halutaan yksilöllisiä kommentteja, spontaanisuutta ja aitoutta. Helpointa on mahdollistaa innostuksen syntymistä, jolloin jokainen mielellään jakaa positiivisia kokemuksiaan. Tämä on aitoa ja lisää uskottavuutta mutta ei ole helppo toteuttaa käytännössä.