Johtaja, älä sairastu muutokseen

Epikriisi: Ei kuuntele muita, ei kommunikoi tiimilleen, ei ole aikoihin osallistanut ketään. Läheisten mukaan lähettelee sekavia sähköposteja, vaikuttaa väsyneeltä, eikä oman kertomansa mukaan syö kunnolla. 

Diagnoosi: Correctio Abundantia. Muutosyltäkylläisyys. Lääkkeeksi määrätään keskustelua, sparrausta ja vakavaa itsereflektointia. 

Muutosyltäkylläisyys on vakava tauti. Se ei tartu kosketuksesta eikä hengitysteitse, mutta pahimmillaan myrkyttää kokonaisen toimiston. Se sitoo itseensä kaiken hapen ja lopulta henkilökunnan luovien päätösten tarvitsema tila on kadonnut. Muutosyltäkylläisyys on näinä päivinä yllättävän yleistä. Moni ei tunnista omia tai tiimiläisensä oireita ennen, kun on todella tosi kyseessä. Suomeksi sanottuna siis aivan liian myöhään. 

Näinä päivinä lehdet, kirjat, blogit, sosiaalinen media ja erilaiset keskusteluohjelmat suorastaan huutavat muutosta kaikille mahdollisille aloille. LinkedInissä kehuskellaan tehostamisohjelmilla ja muutosjohtamisen konsultit mahtailevat uusilla hienoilla termeillä, joissa neljän tai viiden englanninkielisen verbin ensimmäiset kirjaimet muodostavat aikaisemmin tuntemattoman adjektiivin. Yritä siinä nyt sitten olla miettimättä omaa organisaatiota, KP-mittareita, taloudellisia tavoitteita tai edes kvartaalin sairaslomaprosenttia. Naps, ensimmäinen hiukkastartunta Correctio Abundantiasta aiheuttaakin sinussa jo tulehdusta.  Muutosyltäkylläisyys on niin vakavaa, että meidän johtajina tulee kehittää sille vastustuskyky.  

Ihmiskuntamme on aina ollut tekemisissä muutoksen kanssa, niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina. Joku voisi sanoa, että muutosta tarvitaan vasta sitten kun jokin on rikki. Aina näin ei todellakaan ole ollut ja relevantti kysymys onkin, että olisimmeko tässä nyt, jos olisimme muuttuneet vasta kun muutosta tarvitaan?

Muutosta tarvitaan, mutta vasta sitten kun tiedämme miksi. On helppoa mennä vertailemaan erilaisia numeroita ja huomata, että ykkönen onkin pienempi kuin kakkonen. Hankaluus tulee ymmärtämisessä, että miksi näin todella on. Tämä onkin paras antibiootti muutosyltäkylläisyyden vastustuskyvyn kehittämiseksi.  

Muutoksen johtaminen ei ole mikään lineaarinen retki, jossa asetetaan lähtötilanne ja tavoitteet. Välissä on väkisinkin yrityksiä ja erehdyksiä, eri mieltä olevia ihmisiä, konflikteja, komplikaatioita ja kompromisseja. Jos olet asiasta kanssani eri mieltä, suosittelen kysymään kollegoiltasi, että kuulostaako toimintasi tekstin alun epikriisiltä. Muutoksen kanssa toimiminen tulee suorittaa vinyylihanskat kädessä, hengityssuojaimeen varustautuen ja jättämättä koskaan ketään yksin. Tällöin ennuste muutosyltäkylläisyyden välttämiseksi on paras mahdollinen.       

Kirjoittaja: Miikka Kälvinmäki

Yrityksen kasvuun johtaminen -blogisarjan tekstit ovat Laurea-ammattikorkeakoulun YAMK opiskelijoiden kirjoittamia. YAMK-opiskelijat ovat omien alojensa asiantuntijoita ja opiskelevat pääosin työnteon ohella.
YAMK-koulutukseen pääsyyn vaaditaan Tradenomi (AMK) tai muu soveltuva korkeakoulututkinto. Lisäksi vaaditaan kolmen vuoden soveltuva työkokemus tutkinnon suorittamisen jälkeen.

5 ajatusta aiheesta “Johtaja, älä sairastu muutokseen”

  1. Miikka, todella kiinnostavasti ja mukaansatempaavasti kirjoitettu blogipostaus. Olen itsekin tuonut esille ns. muutosaddikktion, joka joskus iskee organisaatioihin. Ei hyväksytä muuttumattomuutta eikä nähdä siinä mitään hyvää. Hyvä, viisas tasapaino on organisaatioiden arjessa valttia ja kannattaa aina huomioida oikea rytmitys, unohtamatta että muutoksia on monenlaisia. On suunniteltuja, yllätyksellisiä, pieniä, isoja, tiimikohtaisia etc. Lopuksi mielestäni hyvä sitaatti: Kenneth H. Blanchard: “Everyone knows that not all change is good or even necessary. But in a world that is constantly changing, it is to our advantage to learn how to adapt and enjoy something better.”

  2. Kiitos, tämä on aika arka aihe monelle. Mielestäni muutoksen ihannointia ei kannata harrastaa, koska se tulee kuitenkin tapahtumaan jollakin tapaa, jossain vaiheessa ja vielä pahimmillaab silloin kun sitä ei osata odottaa. Enemmän tulisi keskittyä ja investoida ajatukseen tiedottomuuden kestämisestä ja luovien ratkaisuiden tuottamiseen.

  3. Kiitos Miikka, hauska ote ja analyysi muutosjohtamiseen. Kirjoituksestasi tulee mieleen aamuun Hesarin uutinen (HS 7.2.2019) Nordean alamäestä, toisaalta eilinen uutinen OP:n voittoputkesta. Onko toinen sairastunut muutosyltäkyltäisyyteen? Onko toisessa jokin rikki? -> Herkkää ja ajanhermolla olevaa hommaa johtamindn kaikkinensa.

  4. Hauskasti kirjoitettu analyysi tärkeästä aiheesta! Hektisyyden keskellä muutoksestakin voi tulla suorittamista. Jatkuvasta kiireen tunnusta ja suorittamisesta on kirjoittanut muun muassa Mira Pelo (31.10.2016) Ylen artikkelissa “Suorittaja ei ole ikinä tyytyväinen mihinkään” – riittääkö sinulle riittävän hyvä?”. Tuossa artikkelissa psykologi ja psykoterapeutti Maarit Nurmela-Harju muotoileekin, että suorittaja tekee asioita lähinnä siksi, että niin pitää tehdä eikä enää itsekään tiedä, miksi hän asioita tekee.

Kommentoi