Tapahtumien johtaminen laatuvaakaan

Toisinaan teemat ja teoriat suorastaan imaisevat mukaansa ja näin minulle kävi myötävaikutteisen palvelujohtamisen kurssilla. Olin Laureassa koulunpenkillä, kun kuulin aiheesta ensimmäistä kertaa kaimaltani Hankenin PhD. Helena Liewendahlilta. Oitis tajusin, että tässä on nyt jotakin, mitä tapahtumiin ei ole vielä synkronoitu.

Keskeinen malli myötävaikutteisessa palvelujohtamisessa on laatuvaaka (Hanken; Grönroos, Liewendahl). Siinä organisaation toiminta jaetaan tekniseen ja toiminnalliseen osaan. Ja kun on vaaka kyseessä, on helposti nähtävissä organisaation kehittämiskohteet. Kenties prosessit, järjestelmät, tuotteet ja peruspalvelu ovat kunnossa ja toimivat mallikkaasti, mutta ihmisiin liittyvä toiminnallinen tekeminen ei paina vaa’assa. Useimmiten silloin puhutaan läsnäolosta ja vuorovaikutuksesta. 

Laatuvaaka tapahtumassa  

Silloin tällöin tapahtumat tuntuvat epätasapainoisilta ja laatuvaaka toimii mielestäni hyvänä puntarina myös tapahtuman analysoinnissa. 

Kun järjestelyt ovat oivat, niin tapahtumapaikalle löytää helposti, tekniikkaa toimii kiitettävästi, esiintyjät pysyvät aikataulussa ja tarjoilut täyttävät vatsan. Teknisesti järjestelyt toimivat hyvin ja vaa’an se puoli on kunnossa.  

Entäpä se vaa’an toiminnallinen puoli eli ihmiset. Kuinka ihmiset ovat vuorovaikutuksessa ja läsnä. On hän sitten narikassa, järjestyksenvalvoja, tarjoilija tai vaikkapa aktiviteettipisteen hoitaja. Ja erityinen huomio kiinnittyy tapahtumaisäntiin ja –emäntiin. Heidäthän on vartavasten valittu tähän merkitykselliseen tehtävään. Heidän tehtävänään on viedä eteenpäin tapahtuman viestejä ja hoitaa small talkia vieraiden kanssa. Aina ei tule ajatelleeksi, että toiminnallaan jokainen on osa kutsun lähettäjän brändimielikuvaa.  

Tapahtumaprojektin johtaminen  

Vuorovaikutus ei jää puolitiehen, kun muistetaan, että tapahtumaprojekti on erityisesti myös ihmisten johtamisprojekti. Kuinka isännät ja emännät johdatellaan mukaan tapahtuman hyödyntämiseen. Sitoutuminen kannattaa mahdollistaa jo tapahtumasuunnittelun alussa kuuntelemalla tulevia ’tapahtumatyöläisiä’. Viimeinen pisara johtamistyössä on innostava ja avaava perehdytystilaisuus, jolla varmistetaan laatuvaa’an ihmispuoli tasapainoon myös tapahtumassa.  

Kirjoittaja: Helena Wallo, CEO, #laureamasters 

Yrityksen kasvuun johtaminen -blogisarjan tekstit ovat Laurea-ammattikorkeakoulun YAMK opiskelijoiden kirjoittamia. YAMK-opiskelijat ovat omien alojensa asiantuntijoita ja opiskelevat pääosin työnteon ohella.
YAMK-koulutukseen pääsyyn vaaditaan Tradenomi (AMK) tai muu soveltuva korkeakoulututkinto. Lisäksi vaaditaan kolmen vuoden soveltuva työkokemus tutkinnon suorittamisen jälkeen.

Lisätietoa Laurean Yrityksen kasvuun johtaminen -koulutuksesta.

Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!