Juuso Kojo, digimentori, Oulun Yliopisto
Nykypäivän korkeakoulut kilpailevat opiskelijoiden huomiosta modernissa mediaympäristössä. Sosiaalisen median sisällöntuottajat, eri somealustojen lyhytvideot ja muu viihteellinen media houkuttelevat tarjoamalla helposti ymmärrettäviä ja viihdyttäviä sisältöjä. Miten voit korkeakouluopettajana vastata tähän haasteeseen – ja samalla parantaa oppimistuloksia?
Yksi vastaus on monipuolisen pedagogisen median, kuten videoiden, podcastien ja visuaalisten esitysten, hyödyntäminen osana opetusta. Opettajan itse tuottama mediasisältö voi olla keskeinen väline opetuksen uudistamisessa, joustavoittamisessa ja vaikuttavuuden lisäämisessä.
Pedagoginen media mahdollistaa opiskelijalle sen, mihin perinteinen luento ei kykene: sisällön pysäyttämisen, nopeuttamisen ja toiston. Opiskelija voi esimerkiksi palata monimutkaiseen käsitteeseen uudelleen tai ohittaa jo tutuksi tulleet kohdat. Tämä lisää opiskelijan kontrollia omaan oppimisprosessiinsa, helpottaa kognitiivista kuormitusta ja mahdollistaa joustavan opiskelun.
Media vie oppijan paikkoihin, joihin fyysisesti ei olisi pääsyä.
Paitsi edellä mainittuja teknisiä hyötyjä, media myös mahdollistaa oppijan pääsyn tilanteisiin tai näkökulmiin, jotka olisivat muuten saavuttamattomia. Media vie oppijan paikkoihin, joihin fyysisesti ei olisi pääsyä – esimerkiksi vaarallisille alueille, veden alle tai mikroskooppiseen mittakaavaan. Se mahdollistaa tapahtumien hidastamisen tai nopeuttamisen, äänimaisemien ja liikkeiden yhdistämisen sekä harvinaisten tilanteiden tai historiallisten materiaalien esittämisen. Lisäksi media voi lavastaa kokeellisia tilanteita ja tuoda esiin vuorovaikutusta ihmisten ja eläinten välillä esimerkiksi draaman keinoin.
Median käytöstä opetuksessa on tehty paljon tutkimuksia. Niissä on havaittu, että esimerkiksi videoiden lisääminen perinteisen opetuksen tueksi tuotti merkittäviä oppimisetuja. Lisäksi huomattiin, että vaikka opetus korvattiin kokonaan videoilla, oppimistulosten heikentyminen oli hyvin epätodennäköistä. Hyvällä pedagogisella medialla voidaan siis tarvittaessa jopa korvata luento-opetus, jolloin opettajalle jää enemmän aikaa esimerkiksi harjoitusryhmien vetämiseen ja opiskelijoiden yksilölliseen kohtaamiseen. Parhaimmillaan pedagogista mediaa käytetään täydentämään ja rikastamaan reaaliaikaista kasvokkain tapahtuvaa opetusta.
Pedagogisen median muotoa ja esitystapaan liittyviä tekijöitä on myös tutkittu laajasti. Esimerkiksi Harvardin yliopiston ja Massachusetts Institute of Technology (MIT) perustamalla edX-online-oppimisalustalla tehtiin tutkimus, jossa analysoitiin 6,9 miljoonan opetusvideokatselukerran dataa.
Opettajan esiintymistavoilla havaittiin olevan merkittäviä vaikutuksia.
Tutkimus tuotti useita huomioita korkeakouluopettajien näkökulmasta. Videoiden katseluajan mediaani oli kuusi minuuttia, riippumatta videoiden kestosta; tätä pidemmät videot olisi siten suositeltavaa jakaa lyhyempiin osiin. Opettajan esiintymistavoilla havaittiin olevan merkittäviä vaikutuksia. Oppimista tukee yhteisöllisyyden ja osallisuuden tunne, mikä korostuu, kun opettaja käyttää keskustelevaa tyyliä, kuten ilmaisuja ”Oletko huomannut, että tässä tutkimuksessa…” tai ”Minun havaintoni on, että…”, sen sijaan että sanottaisiin ”Tutkimuksissa on todettu…”. Lisäksi opettajan riittävä puhenopeus ja innostuneisuus lisäsivät videoiden katselukertoja ja katselun kestoa. Se, että opettaja havainnollisti puhettaan kirjoittamalla ja piirtämällä, sen sijaan, että hän luennoi valmiiden valkotaulumerkintöjen vierellä, lisäsi opiskelijoiden osallisuuden tunnetta.
Opettajan itse tuottama mediasisältö ei vaadi suurta tuotantobudjettia tai teknistä osaamista, mutta se vaatii hyvää pedagogista suunnittelua. Sisältöjen suunnittelu opiskelijan näkökulmasta, oppimisen rytmitys ja esitystyylin vaikutusten ymmärtäminen voivat tehdä mediasisällöistä aidosti oppimista tukevia.
Oletko hyödyntänyt videoita tai podcasteja opetuksessasi? Millaisia kokemuksia sinulla on opettajan itse tuottamasta mediasta? Jaa kokemuksesi kommenteissa – kehitetään yhdessä opetusta eteenpäin!
Kirjoituksessa käytettyjä lähteitä:
Brame, C. J. (2016). Effective educational videos: Principles and guidelines for maximizing student learning from video content. CBE Life Sciences Education, 15(4), es6.1-es6.6. https://doi.org/10.1187/cbe.16-03-0125
Guo, P. J., Kim, J., & Rubin, R. (2014). How video production affects student engagement: An empirical study of MOOC videos. L@S 2014 – Proceedings of the 1st ACM Conference on Learning at Scale, 41–50. https://doi.org/10.1145/2556325.2566239
Mayer, R. E. (2017). Using multimedia for e-learning. In Journal of Computer Assisted Learning (Vol. 33, Issue 5, pp. 403–423). Blackwell Publishing Ltd. https://doi.org/10.1111/jcal.12197
McKinney, D., Dyck, J. L., & Luber, E. S. (2009). iTunes University and the classroom: Can podcasts replace Professors? Computers and Education, 52(3), 617–623. https://doi.org/10.1016/j.compedu.2008.11.004
Noetel, M., Griffith, S., Delaney, O., Sanders, T., Parker, P., Del Pozo Cruz, B., & Lonsdale, C. (2021). Video Improves Learning in Higher Education: A Systematic Review. Review of Educational Research, 91(2), 204–236. https://doi.org/10.3102/0034654321990713
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!