JÄLKISOITTO – KUN PAHIN ON TAPAHTUNUT
Kun läheisen kuolema on pysäyttänyt koko maailman, mitä sen jälkeen. Kuka muistaa omaiset potilaan kuoleman jälkeen ? Hoitajat ovat avainasemassa tässäkin; ole rohkea ja ammattitaitoinen, kohtaa sureva kunnioittaen ja kuunnellen, soita !
Pieni, mutta olennaisen tärkeä osa palliatiivista hoitopolkua on jälkihoito. Palliatiivinen hoito on kokonaisvaltaista hoitoa, jonka tavoitteena on potilaan ja hänen läheistensä hyvinvoinnin tukeminen elämän loppuvaiheessa. Hoitopolku ei kuitenkaan pääty potilaan kuolemaan, vaan jatkuu myös omaisten tukemisena kuoleman jälkeen. Tätä hoitopolun vaihetta kutsutaan jälkihoidoksi. Läheisen kuoleman jälkeen hoitava taho on yhteydessä omaisiin, yleensä 4-6 viikon päästä kuolemasta. Kuvassa 1 on esitetty palliatiivinen hoitopolku, josta voi nähdä havainnollisesti jälkihoidon osuuden kokonaisuudesta.
Kehittämistyöni ERKOssa kohdistui tähän hoidon osa-alueeseen. Valitsin syventyväni omaisille tehtävään jälkisoittoon, sillä työpaikallani ei ole olemassa selkeää runkoa tai ohjeistusta jälkisoitolle. Tutkitusti tämä on olennainen ja tärkeä osa palliatiivista hoitopolkua ja auttaa omaisia surutyössään. (Hotus. 2023).
Läheiset toivovat yhteydenottoa ammattilaiselta ja huomioimistaan potilaan kuoleman jälkeenkin. (Hotus. 2023)
Läheisten huomioiminen ja tukeminen on osa kokonaisvaltaista palliatiivista hoitoa myös potilaan kuoleman jälkeen. (Käypä hoito 2019).
Jälkisoitolla voidaan lisätä palliatiivisen hoidon laatua ja vaikuttavuutta
Valitsin palliatiivisen hoitotyön ERKOssa aiheekseni jälkisoiton, koska siitä ei ole olemassa selkeää ohjetta tai raamia työpaikallani Helsingin kotisairaalassa, jossa työskentelen sairaanhoitajana. Ohjeistuksen tavoitteena on yhdenmukaistaa käytäntöjä sekä tarjota hoitajille selkeä runko ja tuki jälkisoittojen tekemiseen.
ERKOn alussa meille näytettiin yllä oleva kaavio palliatiivisesta hoitopolusta. (Duodecimlehti.fi. 2022). Tuo kaavio sai minut ymmärtämään, että työpaikallani on puutteita tuon polun toteutumisessa. Ja tuo puute sijaitsi jälkihoidon osa-alueella, omaisiin kohdistuvassa jälkihoidossa. Meillä on tehty jälkisoittoja, mutta siitä on puuttunut selkeä runko ja säännönmukaisuus. Joten ERKOn alussa valitsin tämän puutteen korjaamisen kehittämistyökseni.
Jälkisoitosta käytetään monissa yhteyksissä myös nimitystä surusoitto. Valitsin termin jälkisoitto surusoiton sijasta, koska soitto tapahtuu kuoleman jälkeen ja koska jokainen kuollut jättää jälkensä läheistensä elämään. Termi kuvastaa mielestäni paremmin hoitopolun jatkumoa.
Koen aiheen olevan tärkeä ja se on jäänyt mielestäni liian vähälle huomiolle hoitotyössä. Jälkihoito on tärkeä osa palliatiivista hoitokokonaisuutta. Potilaan kuoleman jälkeen monissa hoitoyksiköissä ei potilaan läheisiin olla juurikaan enää yhteydessä, vaikka se on olennainen ja tärkeä osa hoitokokonaisuutta. Monesti jälkisoitto ei toteudu ollenkaan tai sen toteutus on hyvin vaihtelevaa. Omaisen suostumus jälkisoittoon kysytään kuoleman tapahduttua ja muistakin kuolemaan liittyvistä asioista puhutaan omaisen toiveen mukaisesti. Samalla sovitaan, koska jälkisoitto tehdään esim. noin 4 viikon kuluttua.
Kehittämistyössäni olen koostanut A4 kokoiselle paperille ne seikat, joita jälkisoitossa tulisi huomioida. Paperissa on potilaan perustiedot, kuten nimi, ikä ja diagnoosi. Myös mahdollisen kipupumpun aloituksesta sekä lääkityksestä on oma osionsa. Lisäksi kuolemaan liittyvät tapahtumat ja kuolinpäivä ovat oleellisia tietoja. Tarkoituksena olisi myös, että joko kuoleman jälkeen paikalla ollut hoitaja, tai potilaan sekä omaiset parhaiten tunteva hoitaja olisi se, joka jälkisoiton tekee. Tämä tukee luottamuksellista ja kunnioittavaa kohtaamista. Jälkisoitto on suositeltu tehtäväksi 4-6 viikon jälkeen kuolemasta. Työpaikallallani soitot tehdään noin neljän viikon kuluttua potilaan kuolemasta.
Jälkisoiton tarkoituksena on se, että hoitaja keskittyy omaiseen sekä hänen tilanteeseensa. Lomakkeeseen on koottu apukysymyksiä mm. miten omainen on pärjännyt ja onko hän saanut tukea. Tärkeintä on kuitenkin se, että hoitaja kuuntelee, mitä omainen sanoo ja tarvitsee. Tarvittaessa omainen ohjataan avun piiriin.
Olen koostanut myös jälkisoittojen tueksi lomakkeen, jossa on yhteystietoja eri tahoihin mm. syöpäjärjestöt, nuoret lesket, seurakunnat, joihin omaiset voivat halutessaan olla yhteydessä saadakseen tukea ja apua surutyöhönsä. Tämän tarkoituksena on tarjota omaisille konkreettisia jatkotuen mahdollisuuksia.
Todennäköisesti jatkossa, kun jälkisoittoja on tehty enemmän, niin käytön myötä nuo kokoamani seikat tulevat muuttumaan tai tarkentumaan kokemuksen kertyessä soitoista.
Pohdinta ja kehittämistyön merkitys
Palliatiivinen hoitotyö kehittyy jatkuvasti ja tutkimuksia siihen liittyen tehdään koko ajan enenevässä määrin. Hoitotyön eri osa-alueet tulevat näkyvimmäksi ja jälkihoidon tärkeys aletaan myös ymmärtää hoitoyksiköissä paremmin. Myös jälkihoidon merkitys osana hoitokokonaisuutta on noussut yhä vahvemmin esiin. Jälkisoitto tukee omaisten suruprosessia ja vahvistaa kokemusta siitä, että potilaan ja läheisten hoito on ollut kokonaisvaltaista ja välittävää.
Tärkeää kuitenkin mielestäni on, että on olemassa ohjeistus, jota voi käyttää apuna ja joka yhdenmukaistaa tehtyjä soittoja. Samalla on tarkoitus, että se antaisi varmuutta sekä selkeän rungon soittojen tekemiseen hoitajille. Toivon kehittämistyöni myötä, että jälkisoitot tulisivat pysyväksi osaksi palliatiivisen potilaan hoitoa työyksikössäni kotisairaalassa.
Tässäkin asiassa kokemuksen myötä, hoitajat saavat toivottavasti itseluottamusta hoitaa myös nämäkin työtehtävät samalla varmuudella kuin muunkin hoitotyön, ammattitaidolla ja sydämellä.
Lähteet:
Hotus-hoitosuositus. 2023. “Palliatiivisessa hoidossa ja saattohoidossa olevan potilaan läheisten kohtaaminen ja tukeminen. Näytönastekatsauskooste 9.” NAK 59–61. www.hotus.fi
Olkinuora, H. & Luopajärvi, K. 2022. “Lasten ja nuorten saattohoito.” Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 138(22), 2027-2034.
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Palliatiivisen Lääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. 2019. “Käypä hoito -suositus.” Anestesiologia ja tehohoito, Geriatria, Syöpätaudit, Yleislääketiede. Julkaistu 04.10.2019. www.kaypahoito.fi
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!