Tekijät Jori Ikonen & Riikka Borg
Palliatiivisen hoidon olennainen osa on lääkehoito, jolla moninaisia oireita saadaan kuriin. Lieviä oireita voi hoitaa myös lääkkeettömästi, mutta lääkkeettömät menetelmät jäävät usein huomioimatta hoitotyössä, vaikka potilaat niitä kysyisivätkin. Kehittämistyössämme laadimme hoitajien ja omaisten käyttöön esitteen, jossa kerrotaan lääkkeettömästä oirehoidosta.
Johdanto
Palliatiivisessa oirehoidossa hoidetaan usein monia päällekkäisiä ja osittain toisistaan johtuvia oireita. (Hänninen 2003; Koyama et al. 2021) Moniin oireisiin löytyy lääkkeellinen hoito, ja yhtä oiretta hoidettaessa saattavat muutkin oireet helpottua. Esimerkiksi pahoinvointi ja kipu usein helpottavat, kun ummetus on saatu hoidettua. Pahoinvointi ja eksistentiaalinen ahdistus joskus helpottuu kipua hoitamalla. (Saarto, Hänninen, Antikainen, Vainio 2015; Hänninen 2015; Miaskowski 2017)
Suomessa vastikään päivitetyissä lasten palliatiivisen ja omaisten huomioon ottamisen hoitosuosituksissa (Hoitotyön tutkimussäätiö Hotus 2023a ja 2023b) on otettu huomioon myös lääkkeettömät hoitokeinot, ja niitä suositellaan käyttämään lääkkeettömien hoitokeinojen ohella. (Hotus 2023) Myös Käypä Hoito –suosituksissa suositellaan lääkkeetöntä hoitoa delirium- ja ahdistusoireisiin (Käypä Hoito –suositus 2019)
Olemme molemmat työskennelleet Idän kotisairaalassa Helsingissä viitisen vuotta, ja työssämme olemme huomanneet, että oirehoito keskittyy lääkehoitoon. Kotisairaalassa hoitajat ovat kokeneita lääkkeellisessä oirehoidossa, ja kriisitilanteissa potilaiden oireet saadaan kuriin yleensä ilman ongelmia. Tavanomaisia oireita ilman tilanteen kriisiytymistä osataan hoitaa ammattitaidolla lääkkeellisesti ja oireet usein helpottuvat. Sairaanhoitajakoulutuksessa lääkkeettömiä hoitomuotoja ei ole käyty läpi juuri ollenkaan kollegoidemme kanssa käymiemme keskustelujen perusteella, ja tilanne on sama myös kansainvälisesti (esim. Heath et al. 2021; Dimoula et al. 2019)
On useita syitä käyttää lääkkeettömiä hoitomenetelmiä. Toisinaan palliatiivisessa hoidossa ollaan tilanteessa, jossa lääkkeistä ei ole riittävää apua tai potilas haluaa kokeilla ensin muita keinoja. Potilas tai omainen saattavat kysyä muita keinoja oireiden hoitoon. Toisinaan tavanomaiset lääkkeet eivät toimi, vaan niistä tulee potilaalle liian voimakkaita sivuoireita. Tällaisissa tilanteissa hoitajat ovatkin usein neuvottomia, ja potilaalle ei ole tarjota keinoja oireiden hallintaan. Laatimamme opas vastaa tarpeeseen ohjata potilasta myös lääkkeettömästi. Artikkelin lisäksi olemme tehneet oppaan kotisairaaloiden käyttöön. Opasta on tarkoitus käyttää hoitajien ja omaisten tukena.
Tämän työn taustalla on havainto siitä, että palliatiivisilla sairaanhoitajilla on puutteita lääkkeettömän hoidon käyttämisessä. Halusimme luoda lyhyen ja selkeän oppaan kaikkien Helsingin kotisairaaloiden hoitajien käyttöön. Tällaista opasta ei ole vielä tällä hetkellä olemassa Helsingin sairaalassa.
Tiedonhaku tätä tehtävää varten on tehty Medic-tietokannan, Google Scholarin ja ChatGpt:n avulla. ChatGpt:tä on käytetty vain lähteiden hakemiseen, ei tekstin tuottamiseen.
Palliatiivisen ja saattohoidettavan potilaan oireet
Palliatiivisessa hoidon ja saattohoidon aikana ilmenee yleisesti kipua, pahoinvointia ja hengenahdistusta, turvotusta sekä suolisto-ongelmia (ripuli ja ummetus). (Hänninen 2015) Hengenahdistusta esiintyy lähes kaikissa syöpäsairauksissa. Oireen syy voi olla moninainen, kuten neste keuhkopussissa tai vatsaontelossa, anemia, keuhkokuume tai ahdistuneisuus ja pelko. Lisäksi palliatiivisessa hoidossa olevat potilaat kokevat masennusta ja ahdistusta, ja usein nämä johtavat jonkinasteiseen eksistentiaaliseen kriisiin tai kärsimykseen (Hänninen 2003; Krikorian, Limonero, Maté 2011). Kyseisiä oireita ilmenee yleensä jossain vaiheessa riippumatta siitä, hoidetaanko jonkinlaista syöpää vai esimerkiksi COPD:tä.
Tyypilliset palliatiivisen hoidon aikana ilmenevät oireet johtuvat syövän tai muun parantumattoman sairauden aiheuttamista elimistön fysiologian muutoksista ja anatomisista muutoksista. Kasvaimet voivat myös painaa hermoja, luita ja elimiä ja aiheuttaa esimerkiksi ruoansulatuskanavan ja tiehyiden tukkeutumista (esimerkiksi virtsatiet, sappitiehyet, suolisto). Myös syöpäleikkaus on saattanut vaurioittaa hermoja, mikä voi lisätä kipukuormaa. Hengitysteiden sairauksissa syöpäkasvaimet tai alveolien tuhoutuminen keuhkoahtaumataudissa aiheuttavat hengenahdistusta. Hengenahdistusta voi aiheuttaa myös henkinen ahdistuneisuus. (Henson et al. 2020; Hänninen 2003)
Palliatiivisessa hoidossa sekä kipua että hengenahdistusta hoidetaan yleisesti vahvoilla opioideilla, mikä on myös hoitosuositusten mukaista (Käypä hoito 2020; Hotus 2022). Tällaisia vahvoja opioideja ovat esimerkiksi morfiini, oksikodoni ja fentanyyli. Antoreittiä muutetaan tarvittaessa esimerkiksi laastarista suun kautta otettaviin ja ihon alle pistettäviin lääkkeisiin. Erilaisia pahoinvointilääkkeitä, kuten metoklopramidi ja ondansetroni, voidaan käyttää oksentelun ja pahoinvoinnin hillitsemiseen. Ahdistuneisuuden ja masennuksen hoitoon on myös lääkkeitä, useimmiten bentsoaatteja, mutta hoitosuositusten mukaisesti näitä oireita tulisi hoitaa lääkkeettömin menetelmin.
Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät
Lääkkeettömän kivunhoidon tarkoituksena on auttaa potilasta rentoutumaan ja rauhoittumaan sekä siirtämään ajatuksensa pois kivusta (Koskelo 2015) Lääkkeettömiä ja lääkkeellisiä hoitomenetelmiä voi hyvin käyttää rinnakkain, eli ne eivät sulje toisiaan pois potilaan hoidossa. Tieteellistä näyttöä löytyy etenkin musiikkihoidosta, kosketushoidosta ja rentoutuksesta eri menetelmin (Warth et al 2015; Anshasi et al. 2023; Veen et al.). Myös aromaterapian tehosta kivunhoidossa on tehty tutkimuksia, vaikkakin data on erittäin vaihtelevaa ja vaatii lisätutkimusta (Gonçalves, Marques, Matos 2024). Etenkin laventelin käytöstä sisäänhengitettynä on saatu lupaavia tuloksia paitsi kivun, myös ahdistuneisuuden ja unettomuuden hoidossa palliatiivisilla potilailla (Mardani, Maleki, Hanifi, Borghei, Vaismoradi 2022).
Fysioterapiaa käsittelevä tutkimus (Domingos, Querido, Pedrosa 2025) korostaa, että fyysiset hoitomenetelmät, kuten asento- ja liiketerapia, ovat osa oireiden lievitystä, mukavuuden lisäämistä ja potilaan toimintakyvyn tukemista. Esimerkiksi hengenahdistuksesta kärsivä potilas avustetaan puoli-istuvaan, tuettuun asentoon. Kivunhoidossa autetaan potilasta asentoihin, joissa kipu ei tunnu (etenkin vatsaoireiselle potilaalle tällä on merkitystä).
Styrmanin (2018) mukaan kosketus on olennainen osa lääkkeetöntä palliatiivista ja saattohoitoa tukien potilaan psyykkistä, emotionaalista ja eksistentiaalista hyvinvointia, kun parantava hoito ei ole enää mahdollista. Hoidossa on tärkeää tunnistaa potilaan yksilölliset rajat, kulttuuriset taustat ja aiemmat kokemukset kosketuksesta. Osana eettistäkin tarvepakkia tulee kosketuksen olla aina tietoista, kunnioittavaa ja tarkoituksenmukaista, ei rutiininomaista suorittamista.
Lämpö- ja kylmähoidot ovat osa oireenmukaista hoitoa, joita voidaan käyttää osana potilaan kivunhoitoa. Ne voivat lisätä potilaan hyvinvointia osana kokonaisvaltiasta hoitosuunnitelmaa. Lämpöhoito lisää paikallista verenkiertoa, rentouttaa lihaksia ja voi vähentää kipua tai lihasjännitystä. Lämpö voi myös tarjota lohtua, turvallisuuden tunnetta ja rentoutumisen tukea. Kylmähoito supistaa verisuonia, vähentää turvotusta ja hidastaa kipuaistimusten johtumista. Usein potilasta kuuntelemalla saadaan tietää, kumpi tuntuu paremmalta (Käypä hoito).
Musiikkiterapialla on saatu hyviä tuloksia kivun hoidossa palliatiivisessa hoidossa (mm. Warth et al.2015). Terapeutin antamaa musiikkiterapiaa voi olla hankalaa järjestää potilaan kotiin ja osastollekin. Kuitenkin potilaalle mieluisen musiikin soittaminen ja kuunteleminen voi toimia terapian tavoin ja helpottaa kipua.
Rauhallinen, tietoinen ja potilaan ehdoilla toteutettu kosketus voi vähentää ahdistusta, levottomuutta ja pelkoa sekä edistää rentoutumista (Styrman 2018), mikä puolestaan vähentää kipua. Hoitajan olemuksella on merkitystä; rauhallinen läsnäolo ja aito kohtaaminen välittyvät kosketuksen kautta potilaalle sekä myös vahvistaa hoitosuhdetta.
Lääkkeettömät pahoinvoinnin hoitomenetelmät
Pahoinvointia kokevat jossain vaiheessa lähes kaikki palliatiiviset potilaat. Pahoinvointiin on olemassa hyviä ja tehokkaita lääkkeitä, mutta niiden rinnalla on mahdollista kokeilla lääkkeettömiä menetelmiä.
Pahoinvoinnin lääkkeettömässä hallinnassa potilaat hyötyvät usein syödyistä kylmistä aterioista, lämpimien lisätessä useassa tapauksessa pahoinvointia. Hyvä ummetuksen lääkkeellinen ja lääkkeetön hoito sekä mahdollisessa ileus- eli suolitukostilanteessa nenämahaletkun asettaminen potilaalle on nopeasti oireita helpottava toimenpide.
Suomessa ei ole tehty tutkimusta lääkkeettömistä holistisen lääketieteen pahoinvoinnin hoitokeinoista. Kansainvälisesti tutkimuksia on jonkin verran. Pahoinvoinnin hoidossa on tutkittu inkiväärin vaikutusta palliatiivisilla potilailla. Potilaat ovat ottaneet inkivääriä tuoreena tai kapseleina, ja yli puolet tutkimuksen potilaista koki merkittävää olon paranemista. (Bhargava, Chasen, Elten 2020). Kotisairaalassa tai osastohoidossa ei Suomessa ole inkivääriä tarjolla huolimatta lisääntyvästä tutkimustiedosta inkiväärin hyödyistä.
Isopropyylialkoholin nuuhkaisu on yksinkertainen, nopeavaikutteinen ja lääkkeetön keino lievittää pahoinvointia osana muuta pahoinvoinnin hoitoa. Esimerkiksi tietyt ihon desinfiointiin käytetyt aineet ja puhdistuspyyhkeet sisältävät isopropyylialkoholia. Vaikutusmekanismi tapahtuu keskushermoston kautta ja voi vaimentaa vagushermon välittämiä pahoinvointirefleksejä. Tutkittua isopropyylialkoholia käytetään vain ulkoisesti. (Erdogan-Ongel, Heung, De Moraes, Geng, Bruera 2023.)
Suun oireet
Suun kuivuminen ja sammas ovat hyvin yleisiä oireita pitkälle edennyttä syöpää sairastavalla potilaalla. Edennyttä syöpää sairastavilla palliatiivisilla potilailla esiintyi mukosiittia eli suun limakalvojen ärsytystä ja tulehdusta (22,3 %), suun kuivuutta (40,4 %) ja nielemishäiriöitä (52,4 %). (Mercadante et al. 2015 ) Norjalaisen (Willberg et al. 2012) tutkimuksen mukaan potilailla esiintyi potilaiden itsensä arvioimana suun kuivuutta (78 %), kipua suun alueella (67 %) ja makumuutoksia (68%). Tutkituista potilaista esiintyi suun sienitulehdusta (34 %) ja kohtalaisesti tai paljon plakkia (24 %).
Palliatiivisessa hoidossa ja saattohoidossa olevien potilaiden suunhoidolla, eli suuontelon puhtaana pitämisellä, suun kostutuksella ja hampaiden harjaamisella saattaa olla yhteys jäljellä olevan elinajan pituuteen. Hammashoidon tasolla oli merkitsevä yhteys elämän pituuteen. Rajoitettua hoitoa tai tavanomaista hoitoa saaneet potilaat elivät pidempään kuin potilaat, jotka eivät saaneet hammashoitoa tai saivat sitä hyvin vähän. (Chen et al 2013)
Kuiva suu vaikeuttaa puhumista ja nielemistä. Potilaalle mieluinen neste tarjoillaan loppuvaiheessa pieninä annoksina. Saattohoitovaiheessa nieleminen on usein heikentynyttä ja neste tarjoillaan pieninä annoksina varoen. Suuta voi kostuttaa keittosuolataitoksin apteekin suunhoitotuotteilla tai erilaisilla (potilasta mieluisilla) ruokaöljyillä. Sopivia annostelijoita ovat nokkamuki, juomapullo, pilli ja lusikka.
Kuolevaa ei tule rasittaa turhilla hoitotoimenpiteillä. Potilasta aiemmin vaivanneet suun oireet eivät loppuvaiheessa elämää usein enää häiritse. Makumieltymykset ja loppuvaiheen suunhoito tulisi ennakoida ja kysyä potilaalta hänen ollessaan vielä toimintakykyinen. (TerveyskyläPro).
Idän kotisairaalassa on pieni varasto sisältäen mm. suun kostutussuihketta ja manteliöljyä kotiin vietäviksi.
Lääkkeettömät hengenahdistuksen hoitomenetelmät
Hengenahdistus on palliatiivisen potilaan yleisimpiä oireita, ja kokemuksemme mukaan se on myös potilaalle pelottavin ja normaalia elämää rajoittavin oire. Potilas usein alkaa pelkäämään hengenahdistuskohtausta ja sen vuoksi ei uskalla liikkua kotonaan tai ulkona. Lääkkeettömistä hoitokeinoista voidaan kokeilla esimerkiksi ilmavirran suuntaamista kasvoille, hengitysfysioterapiaa tai asentohoidoilla. Hengenahdistuksen hoidossa korostuvat keskustelut potilaan kanssa peloista, hoitokeinoista ja auttamisen mahdollisuuksista (Ahlblad 2019, 50-51).
Juho Lehdon ym 2025 mukaan hengenahdistuksen palliatiivinen hoito, erityisesti kun sairaus on edennyt, ei perustu vain yhteen hoitomuotoon, vaan yhdistää lääkkeellisiä ja lääkkeettömiä tapoja.
Ylävartalon kunnollinen kohoasento vuoteessa ollessa voi helpottaa hengenahdistusta. Esimerkiksi vain koholla oleva pää ei auta, vaan kohoasennon on oltava koko ylävartalon kattava. Istuessa puolestaan etunoja kyynärpäät polvissa helpottaa hengenahdistusta etenkin, jos potilaalla on keuhkoahtaumatauti. Asentohoitoa rajoittaa tietenkin potilaan fyysiset rajoitteet. Hyvin hauras tai jäykkä potilas harvoin pystyy istumaan etunojassa. Tässä voi ottaa avuksi mahdollisuuksien mukaan ison tyynyn, jolla tuetaan asentoa. Makaavan potilaan voi kääntää myös kyljelleen “huonompi” keuhko vuodetta vasten, jos on todettu atelektaasia tai pleuranestettä (Pyszora ja Lewko 2022; Lehto, Anttonen ja Sihvo 2013).
Ennen saattohoitovaihetta ja potilaan toimintakyvyn ollessa vielä kohtalainen, potilaalle voi myös ohjata pulloon puhalluksia eli vesi-pep –hoitoa. Pulloon laitetaan vettä ja potilas tekee pitkiä puhalluksia veteen pulloon laitetun letkun kautta. Puhallusten välillä voi yskiä. Puhallukset irrottavat limaa ja helpottavat hengitystä. Erittäin huonokuntoista potilasta ei tietenkään kannata puhalluttaa, koska tällöin harjoitus on liian rasittava. (Lehto, Anttonen, Sihvo 2013)
Hengitystä helpottaa myös kasvoihin suunnattu tuuletin. Tuuletinta voi pitää esimerkiksi vuoteen vieressä, jolloin yöaikainen hengenahdistus helpottaa. Tuuletinhoitoa voidaan tehostaa myös kostuttamalla potilaan kasvoja, jos se on potilaasta miellyttävää. (Kero, Kuusisto, Koivisto, Kesonen, Haavisto 2024) Lisähappea ei aivan ensimmäiseksi suositella, koska usein palliatiivinen potilas hapettuu normaalisti, vaikka henkeä ahdistaa. Lisähappi onkin paikallaan vain, jos potilas on hypokseeminen, sillä lisähappi kuivattaa ylähengitysteitä ja rajoittaa liikkumista. Keuhkoahtaumatautipotilailla happirikastinhoito sen sijaan helpottaa oloa elämän loppuun saakka. (Lehto, Anttonen, Sihvo 2013)
Ilmavirta tai nasaalinen ilman syöttö lievittää hengenahdistusta jonkin verran sekä hengityspotilailla että edenneitä sairauksia sairastavilla henkilöillä. Hapen antaminen ei ole merkittävästi parempi kuin puhdas ilmavirtaus, jos potilas ei ole hypokseeminen (Lehto, Leivo-Korpela , Rantala, Korhonen, Hasala & Lehtimäki 2025).
Mielikuva- ja rentoutusharjoitukset on todettu toimiviksi ainakin lievän hengenahdistuksen hoidossa. (Pyszora ja Lewko 2022) Potilasta voi ohjata katkaisemaan hengenahdistuksen ja henkisen ahdistuksen kierre harjoittelemalla esimerkiksi mielipaikkaan menemistä meditaation menetelmin. Hengityksen tietoinen rauhoittaminen tukee ahdistuskohtauksen hoidossa. Musiikkiterapiasta on eniten tutkimusta, ja etenkin aivojen theta-aaltoja stimuloivan terapian on havaittu helpottavan kaikkia oireita (Kero et al 2024). Musiikkiterapiaa on harvoin kotioloissa mahdollista järjestää, mutta potilaalle mieluisan musiikin keskittynyt kuunteleminen vie potilaan huomiota muualle ja voi helpottaa oireita.
Eksistentiaalinen ahdistus
Palliatiiviset potilaat kärsivät eksistentiaalisesta ahdistuksesta yleensä moneen otteeseen hoitopolkunsa aikana. Eksistentiaalinen ahdistus liittyy siihen, että potilas tiedostaa elämänsä päättyvän ehkä piankin, ja hän joutuu luopumaan asioista, jotka ovat olleet hänelle tärkeitä. Myös menneisyyden valinnat saattavat alkaa painamaan potilaan mieltä. Potilaan koko identiteetti muuttuu “terveestä minästä” sairastavan henkilön identiteetiksi. Eksistentiaalisesta kriisistä puhutaan silloin, kun potilas kokee menettäneensä elämän merkityksellisyyden ja toivon ja olevansa kokonaan lohdun ulottumattomissa. (Saarto, Hänninen, Antikainen, Vainio 2015)
Potilaan eksistentiaalinen ahdistus vaatii ennen kaikkea pysähtymistä potilaan ahdistuksen äärelle. Rauhallinen keskustelu ja potilaan kannustaminen sanoittamaan ja jakamaan tunteitaan voi helpottaa ahdistusta. Tärkeää on hyväksyvän ja kuuntelevan ilmapiirin luominen. Hoitajan ja muiden ammattilaisten täytyy tiedostaa omat näkökulmansa kuolemaan ja kyetä tarvittaessa hyväksymään potilaan omat näkemykset. Potilaan tunnetiloja voi sallia ja jopa selittää ilman, että yrittää korjata niitä. Pelkkä hyväksyvä läsnäolo voi helpottaa potilaan oloa eksistentiaalisen ahdistuksen kanssa. (Saarto et al. 2025)
Psykoterapian keinovalikoimassa on esimerkiksi arvokkuusterapia (dignity therapy), CALM (Managing Cancer and Living Meaningfully), elämäkertaterapia sekä muita elämän merkityksellisyyden löytämiseen tarkoitettuja terapioita. Nämä terapiametodit auttavat eksistentiaalisen ahdistuksen purkamiseen esimerkiksi oman elämän valokuvia kokoamalla ja elämäkertaa kirjoittamalla. (Lee 2020) Palliatiivisen sairaanhoitajan ei tietenkään ole mahdollista eikä tarkoituksenmukaista toimia terapeuttina, mutta tällaisista menetelmistä voi potilaalle ja omaiselle kertoa ja kannustaa niiden käyttöön.
Yhteenveto
Lääkkeettömien oirehoitojen taustatutkimuksessa kävi ilmi, että tutkimusta aiheesta ei juurikaan ole Suomessa tehty. Kansainvälisissä hauissa englanniksi löytyy tutkimuksia ja kirjallisuuskatsauksia runsaastikin. Kuitenkin tutkimusdata on ollut hyvin heterogeenistä, joten vertailu on hankalaa (Gonçalves, Marques, Matos 2024). Monissa maissa, kuten Saksassa, Dubaissa ja Iso-Britanniassa on esimerkiksi aromaterapiaa tarjolla palliatiivisessa hoidossa. Koska lääkkeettömät menetelmät ovat vaarattomia ja usein yhteensopivia lääkkeellisten menetelmien kanssa, voisi menetelmien pilotointi ja käyttöönotto osana palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa olla perusteltua. Tällaisia olisivat esimerkiksi laventeli- ja sitruunaöljy hengitettynä ja inkivääri suun kautta otettuna pahoinvoinnin hoidossa.
Lääkkeettömien menetelmien oppaassamme halusimme keskittyä tuomaan esille palliatiivisen ja saattohoitopotilaan kokemat yleisimmän oireet sekä niihin Suomessa ja muualla maailmalla olevat, näyttöön perustuvat lääkkeettömät menetelmät. Tämän työn pohjalta tehty opas antaa hoitajille ja omaisille joitain keinoja tilanteisiin, joissa lääkehoidon rinnalle kaivataan muitakin menetelmiä potilaan olon helpottamiseen.
Vaikka lääkkeettömät menetelmät ovat tärkeä osa palliatiivista hoitoa ja niiden käytöstä voi hyötyä moni potilas, on epäinhimillistä ja jopa epäeettistä pitäytyä vain lääkkeettömissä menetelmissä. Tällaisessa tapauksessa lääkkeetön hoitomenetelmä voi lisätä kärsimystä sen sijaan, että se lievittäisi sitä. Esimerkiksi loppuvaiheen syöpäkipu harvoin helpottuu ilman lääkkeitä. Tällä hetkellä kotisairaalan hoito painottuu lääkkeelliseen oirehoitoon, ja lääkkeettömien menetelmien osaamista tulisi lisätä. Tarkoitus ei kuitenkaan ole korvata lääkehoitoa, vaan löytää tasapainoinen ote palliatiiviseen hoitoon. On sekä potilaan että hoitajan kannalta hyvä, jos hoitajien työkaluista löytyy sekä lääkkeettömiä että lääkkeellisiä menetelmiä.
Lähteet
Ahlblad J s. 50-51. Miten kohdata kuolema. Tammi 2019.
Anshasi H, Saleh M, Abdalrahim MS, Shamieh O 2023. The effectiveness of progressive muscle relaxation technique in reducing cancer-related pain among palliative care patients: A randomized controlled trial. British Journal of Pain 2023, 17:5
Bhargava, R., Chasen, M., Elten, M. et al. (2020) The effect of ginger (Zingiber officinale Roscoe) in patients with advanced cancer. Support Care Cancer 28. https://doi.org/10.1007/s00520-019-05129-w
Chen X, Chen H, Douglas C, Preisser J.S, Shuman S.K. 2013. Dental treatment intensity in frail older adults in the last year of life. The Journal of the American Dental Association 144(11), 1234–1242.
Dimoula M, Kotronoulas G, Katsaragakis S, Christou M, Sgourou S, Patiraki E (2019):
Undergraduate nursing students’ knowledge about palliative care and attitudes towards end-of-life care: A three-cohort, cross-sectional survey,
Nurse Education Today,Volume 74,2019, 7-14,
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0260691718310827
Domingos D, Querido A, Pedrosa V. 2025. Physiotherapy Intervention for Promoting Comfort in Palliative Care Patients: A Focus Group Study. Cancers 2025, 17(13), 2167
Erdogan-Ongel E, Heung Y, De Moraes A. R, Geng Y & Bruera E. (2023). Inhalation of isopropyl alcohol for the management of nausea and vomiting: a systematic review. Journal of Palliative Medicine, 26(1).
ETENE 2003. Saattohoito – Valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan muistio. ETENE – julkaisuja 8. Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki. http://etene.fi/documents/1429646/1559090/Ty%C3%B6ryhm%C3%A4n +raportti+saattohoidosta.pdf/4ca4d3d8-90a7-429e-8ba4-4e1bcfa2d75a
Forsius, P., Hammar, T., & Alastalo, H. (2022). Palliatiivisen hoidon osaaminen iäkkäiden ympärivuorokautisen hoidon ja kotihoidon yksiköissä.
Forsius, P., Alarotu, E., Hammar, T., Hökkä, M., Mikkonen, H. (toim.)(2025): Saattohoitopassi: osaamista ja varmuutta elämän loppuvaiheen hoitoon. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2025. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-505-2
Grönlund, Elina; Anttonen, Mirja-Sisko; Lehtomäki, Susanna & Agge Eva 2008. Sairaanhoitaja ja kuolevan hoito. Helsinki: Suomen sairaanhoitajaliitto
Gonçalves S, Marques P, Matos RS. Exploring Aromatherapy as a Complementary Approach in Palliative Care: A Systematic Review. Journal of Palliative Medicine. 2024;27(9):1247-1266. doi:10.1089/jpm.2024.0019
Heath L, Egan R, Ross J, Iosua E, Walker R, MacLeod R (2021):
Preparing nurses for palliative and end of life care: A survey of New Zealand nursing schools.
Nurse Education Today, Volume 100. Preparing nurses for palliative and end of life care: A survey of New Zealand nursing schools – ScienceDirect
Heikkinen, Helena; Kannel, Virpi & Latvala, Eila 2004. Saattohoito. Haaste moniammatilliselle yhteistyölle. 1.painos. Werner Söderström Osakeyhtiö. Porvoo.
Hoitotyön tutkimussäätiö Hotus (2023a): Lasten ja nuorten palliatiivinen hoito ja saattohoito. https://hotus.fi/wp-content/uploads/2024/12/saattohoitoweb.pdf
Hoitotyön tutkimussäätiö Hotus (2023b): Palliatiivisessa hoidossa ja saattohoidossa olevan potilaan läheisten kohtaaminen. https://hotus.fi/hoitosuositus/palliatiivisessa-hoidossa-ja-saattohoidossa-olevan-potilaan-laheisten-kohtaaminen-ja-tukeminen/
Hänninen, J. 2003. Saattopotilaan oireiden hoito. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.
Hänninen, J. 2015. Oireiden esiintyvyys palliatiivisessa hoidossa. Teoksessa Saarto, T., Hänninen, J., Antikainen, R. & Vainio, A. (toim.). Palliatiivinen hoito. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 32–34.
Kero J, Koivisto J-M, Kuusisto A, Kesonen P, Haavisto E (2024): Nursing interventions for dyspnoea management among inpatients with cancer in palliative care. International Journal of Palliative Nursing. Volume 30, Number 2 https://doi.org/10.12968/ijpn.2024.30.2.87
Koyama, N., Matsumura, C., Tahara, Y., Sako, M., Kurosawa, H., Nomura, T., Eguchi, Y., Ohba, K. & Yano, Y. 2021. Symptom clusters and their influence on prognosis using EORTC QLQ-C15-PAL scores in terminally ill patients with cancer. Supportive Care in Cancer (2022) 30: 135 – 143. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC8636418/pdf/520_2021_Article_6380.pdf
Krikorian A, Limonero JT, Maté J (2011) Suffering and distress at the end-of-life. Psycho-Oncology 21:8. Suffering and distress at the end‐of‐life – Krikorian – 2012 – Psycho-Oncology – Wiley Online Library
Kutner JS ym. 2008. Massage therapy versus simple touch to improve pain and mood in patients with advanced cancer: a randomized controlled tria. Annals of international medicine. Viitattu 16.2.2016. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2631433/
Lee JH (2020). Existential Issues and Psychosocial Interventions in Palliative Care. Journal of Hospice and Palliative Care 2020;23(4):167-171. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC10332729/
Lehto J, Anttonen A, Sihvo E (2013): Hengenahdistuksen ja muiden hengitystieoireiden palliatiivinen hoito. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2013;129(4):395-402
Lehto J, Leivo-Korpela S, Rantala H, Korhonen T, Hasala H & Lehtimäki L (2025). Management of dyspnea with high-flow nasal air of fan – a randomized contolled crossover trial. Journal of Pain and Symptom Management.
https://www.duodecimlehti.fi/duo10828
Lääkäriseura Duodecim (2019). Käypä Hoito –suositus: palliatiivinen hoito ja saattohoito. https://www.kaypahoito.fi/hoi50063?tab=suositus
Mardani A, Maleki M, Hanifi N, Borghei Y, Vaismoradi M (2022):
A systematic review of the effect of lavender on cancer complications.
Complementary Therapies in Medicine, Volume 67, 2022, https://doi.org/10.1016/j.ctim.2022.102836
Mattila, Kati-Pupita 2002. Syöpäpotilaan palliatiivisen hoidon keskeiset eettiset ongelmat. Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran julkaisuja 235. Helsinki. Suomen teologinen kirjallisuusseura.
Mercadante S, Aielli F, Adile C, Ferrera P, Valle A, Fusco F, Caruselli A, Cartoni C, Massimo P, Masedu F, Valenti M, Porzio G. 2015. Prevalence of oral mucositis, dry mouth, and dysphagia in advanced cancer patients. Supportive Care in Cancer 23(11), 3249–3255
Miaskowski, C., Barsevick, A., Berger, A., Casagrande, R., Grady, P. A., Jacobsen, P., Kutner, J., Patrik, D., Zimmerman, L., Xiao, C., Matocha, M. & Marden, S. Advancing Symptom Science Through Symptom Cluster Research: Expert Panel Proceedings and Recommendations. Journal of the National Cancer Institute 2017, 109 (4). https://academic.oup.co
Norvasuo, Anne 2014. Kuolevan ihmisen henkinen ja hengellinen hoitaminen. Porin evankelis-luterilainen kirkko.
Palliatiivinen hoito ja saattohoito. Käypä hoito –suositus. (2019) Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin asettama työryhmä. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2017. https://www.kaypahoito.fi/hoi50063?tab=suositus
Pyszora A, Lewko A (2022): Non-pharmacological Management in Palliative Care for Patients With Advanced COPD. Frontiers in Cardiovascular Medicine. Volume 9 :2022
https://www.frontiersin.org/journals/cardiovascular-medicine/articles/10.3389/fcvm.2022.907664
Saarto T, Hänninen J, Antikainen R, Vainio A (2015). Palliatiivinen hoito. Sivut 307-310. Duodecim Kustannus Oy Duodecim. ISBN 978-951-656-484-8
Styrman, T. & Torniainen, M. (2018). Kunnioittavan kosketuksen käsikirja: ammatillinen hoitokohtaaminen sosiaali- ja tevreysalalla. Jyväskylä: PS-kustannus.
Surakka T, Mattila, K-P, Åstedt-Kurki P, Kylmä J, Kaunonen, M (2015): Palliatiivinen hoitotyö. Parantumattomasti sairas ja hänen perheensä. Fioca oy. Otava.
Suomalainen Lääkäriseura Duodecim & Suomen Palliatiivisen Lääketieteen yhdistys. Käypä hoito-suositus 2018.
TerveyskyläPro.Palliatiivisen potilaan suun alueen oireet viitattu 14.1.2026.
Uvnäs Moberg, Kerstin 2007. Rauhoittava kosketus. Oksitosiinin parantava vaikutus kehossa. Helsinki: Edita.
Valvira 2008. Saattohoito.
van Veen S, Drenth H, Hobbelen H, Finnema E, Teunissen S, de Graaf E. (2024) Non-pharmacological interventions feasible in the nursing scope of practice for pain relief in palliative care patients: a systematic review. Palliative Care and Social Practice. 2024;18.
Warth M, Keßler J, Hillecke TK, Bardenheuer HJ (2015) Music Therapy in Palliative Care. Deutsche Ärzteblatt International 12(46). doi: 10.3238/arztebl.2015.0788
Willberg P, Hjermstad MJ, Ottesen S, Herolfson BB. 2012. Oral health is an important issue in end-of-life cancer care. Supportive Care in Cancer 20(12)
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!