Merkityksen etsijät – Miten löytää lohtua eksistentiaaliseen kärsimykseen

Kommentoi / Palliatiivisen hoidon erikoistumiskoulutus / Kirjoittaja / / Eksistentiaalinen kärsimys, palliatiivinen hoito

Palliatiivisessa hoidossa eksistentiaalinen kärsimys liittyy siihen, millaisia merkityksiä potilas antaa kuolemaan johtavan sairauden aiheuttamille muutoksille ja elämän rajallisuuden kokemukselle. Hoitohenkilökunnan tehtävänä on tunnistaa nämä merkityksenannot ja kohdata ne tavalla, joka huomioi eksistentiaalisen ulottuvuuden osana potilaan kokonaisvaltaista hoitoa. Tämä edellyttää kärsimyksen ilmenemismuotojen tunnistamista sekä potilaan tukemista hänelle merkityksellisten tekijöiden löytämisessä, jotka kannattelevat sairauden edetessä ja kuoleman lähestyessä.

Kokonaisvaltainen palliatiivinen hoito huomioi potilaan eksistentiaalisen kärsimyksen

Palliatiivisten hoitoyksiköiden keskeisenä tehtävänä on tunnistaa, arvioida ja lievittää parantumattoman sairauden aiheuttamia oireita ja niihin liittyvää kärsimystä (Connor 2020, 13–14; Saarto ym. 2022, 12–13, 18, 25). Eksistentiaalisen kärsimyksen huomioiminen on olennainen osa laadukasta ja kokonaisvaltaista palliatiivista hoitoa, ja se kuuluu erityistason kotisairaaloissa työskentelevien sairaanhoitajien keskeisiin ammatillisiin osaamisvaatimuksiin (Saarto ym. 2022, 47). Useat tutkimukset (mm. Moestrup & Hansen 2015; Kissane ym. 2023) osoittavat, ettei palliatiivisten potilaiden eksistentiaalisia huolia tunnisteta tai käsitellä kliinisessä hoitotyössä riittävästi. Aiemman tutkimusnäytön mukaan yli 40 % pitkälle edennyttä syöpää sairastavista potilaista kokee eksistentiaalista ahdistusta ja henkistä kärsimystä (Sipola, Pöyhiä, Anttonen & Pajunen 2021, 26). Arvioiden perusteella kuitenkin vain noin 6–28 % palliatiivisista potilaista saa hoitotiimiltään tarvitsemaansa tukea (Goyarrola ym. 2024, 248). Kohtaamaton eksistentiaalinen kärsimys voi lisätä somaattista oireilua ja psyykkistä kuormitusta, mikä heikentää potilaan elämänlaatua. Sen sijaan riittävät ja merkityksellisyyttä vahvistavat tukitoimenpiteet voivat edistää potilaan hyvinvointia tukemalla sairauteen sopeutumista ja helpottamalla lähestyvän kuoleman hyväksymistä. (mm. Moestrup & Hansen 2015; Amonoo, Harris, Murphy, Abrahm & Peteet 2020; Kissane ym. 2022; Yilmaz ym. 2026.)

Eksistentiaalinen kärsimys osana palliatiivista hoitoa

Eksistentiaalisella kärsimyksellä tarkoitetaan syvää, elämän päättymiseen liittyvää ahdistusta. Kärsimys syntyy, kun elämän merkitys ja mielekkyys, identiteetti, ihmissuhteet, elämänhallinta tai autonomia horjuvat vakavan sairauden etenemisen ja kuoleman lähestymisen myötä. Se voi ilmetä mm. emotionaalisina tai käytännöllisinä huolina, kuten kuolemanpelkona tai merkityksettömyyden ja arvottomuuden kokemuksina, huolena itsenäisyyden ja riippumattomuuden menettämisestä tai omaisten pärjäämisestä kuoleman jälkeen. Kärsimykseen voi kietoutua syyllisyyden, katumuksen, yksinäisyyden tai syvän toivottomuuden tunteita. (mm. Boston, Bruce & Schreiber 2011; Bäckersten, Nyblom, Molander & Benkel 2025.)

Potilaat ilmaisevat eksistentiaalisia huoliaan usein hienovaraisin vihjein tai epäsuorasti, mikä ahdistuksen näkymättömän luonteen lisäksi tekee niiden tunnistamisesta vaikeaa. Palliatiivisessa hoidossa olevilla potilailla on kuitenkin selkeä tarve keskustella eksistentiaalisista kysymyksistä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa, vaikka he eivät tuo huolenaiheitaan esiin suoraan tai oma-aloitteisesti. (mm. Larsen, Lundeby, Gerwing, Gulbrandsen & Førde 2022.) Tästä syystä hoitohenkilökunnan rooli keskustelun avaajana on koettu erityisen tärkeäksi.

Eksistentiaalisten tarpeiden puheeksi otto toimii jo itsessään hoitavana interventiona, mutta voi myös samalla käynnistää potilaan tarvitseman avun. Eksistentiaalisen ahdistuksen tiedetään lievittyvän interpersoonallisesta tuesta ja avoimesta dialogista. Palliatiivisen hoidon ammattilaiset voivatkin edistää potilaiden eksistentiaalista pohdintaa ja vahvuuksien tukemista luontevasti arjen kohtaamisissa, sillä tutkimusten mukaan eksistentiaalisiin teemoihin liittyvien kysymysten sisällyttäminen hoitokäynteihin ja hoitotoimenpiteiden yhteyteen edistää huolien esiin nousemista ja siten myös avun saamista. (mm. Sipola ym. 2021; Philipp ym. 2025.)

Eksistentiaalisen tuen toteutumista vaikeuttavat mm. fyysiseen oirehoitoon keskittyvä hoitokulttuuri sekä hoitohenkilökunnan riittämättömäksi koetut valmiudet ja epävarmuus eksistentiaalisen kärsimyksen tukemisessa. Parantamalla hoitohenkilökunnan herkkyyttä tunnistaa potilaiden eksistentiaalista ahdistusta, vahvistamalla keskustelujen avaamiseen tarvittavaa varmuutta sekä syventämällä kärsimyksen kohtaamiseen ja dokumentointiin tarvittavaa asiantuntemusta, voidaan potilaille tarjota kokonaisvaltaisempaa ja laadukkaampaa palliatiivista hoitoa. Näin voidaan myös myötävaikuttaa potilaiden kokemaan hyvinvointiin elämän loppuvaiheessa. (mm. Gunhardsson, Svensson & Berterö 2008; Kissane ym. 2023; Festvåg, Sverre, Paulsen & Eilertsen 2025; Rattner & Cait 2025.)

Kohti merkityskeskeisiä toimintatapoja kehittämistyön avulla

Palliatiivisen hoidon asiantuntija -erikoistumiskoulutuksen kehittämistehtävänä tuotettiin video, joka käsittelee palliatiivisen potilaan eksistentiaalista kärsimystä ja sen kohtaamista. Video on laadittu Helsingin kotisairaalan Etelän toimintayksikön sairaanhoitajien käyttöön.

Videolla jäsennetään eksistentiaalisen kärsimyksen määritelmää, taustasyitä ja seurauksia. Lisäksi siinä tarkastellaan eksistentiaalista hyvinvointia sekä eksistentiaalisten teemojen puheeksi oton ja kohtaamisen keinoja potilaan hyvinvoinnin tukemiseksi ja ahdistuksen lievittämiseksi. Videolla käsitellään myös aiheeseen liittyvää hoitotyön dokumentointia.

Kehittämistyössä sovellettiin Amonoon ym. (2020) tutkimuksessa esitettyä, palliatiivisen hoidon ammattilaisille laadittua viitekehystä eksistentiaalisen kärsimyksen käsittelyyn. Viitekehys implementoi spirituaalisen tuen perusstrategiat eli läsnäolon, kuuntelemisen ja vuorovaikutuksen prosessiksi, jonka tarkoituksena on auttaa potilasta ymmärtämään eksistentiaalisen ahdistuksensa merkitystä, selkiyttämään hänelle merkityksellisiä asioita sekä etsimään niistä eksistentiaalisia voimavaroja ahdistuksen kestämiseksi ja mahdollisen sisäisen rauhan löytämiseksi. Teoreettisen viitekehyksen havainnollistamiseksi videoon sisällytettiin eri tutkimuksista nousseita kuvauksia potilaiden ilmaisuista ja kokemuksista sekä sairaanhoitajien käyttämistä keinoista eksistentiaalisen ahdistuksen puheeksi ottoon ja kohtaamiseen. Videon tarkoituksena on yksityiskohtaisten ohjeiden esittämisen sijaan tarjota sekä tutkimustietoa että kuvailevia esimerkkejä, joiden avulla ammattilaiset voivat arvioida, millaiset lähestymistavat soveltuvat parhaiten heidän omaan työskentelyynsä ja potilaskohtaamisiinsa.

Laadukas palliatiivinen hoito integroi eksistentiaalisen tuen tarjoamalla empaattista läsnäoloa, kuuntelua ja keskustelua ahdistuksen käsittelemiseksi. Terveydenhuollon ammattilaiset ovat tavallisesti koulutettu toimimaan ongelma- ja ratkaisulähtöisesti, mutta merkityskeskeinen lähestymistapa potilaan kohtaamisessa voi tarjota tärkeän väylän eksistentiaalisen kärsimyksen tunnistamiseen ja tukemiseen (ks. Bovero ym. 2025). Sen tärkein osa on merkitysten etsintä yhdessä potilaan kanssa.

Lähteet

  • Amonoo, H. L., Harris, J. H., Murphy, W. S., Abrahm, J. L. & Peteet, J. R. 2020. The Physician’s Role in Responding to Existential Suffering: What Does It Mean to Comfort Always? Journal of Palliative Care 2020 Jan;35(1):8–12. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/30968741/
  • Boston P, Bruce A, Schreiber R. Existential suffering in the palliative care setting: an integrated literature review. Journal of Pain and Symptom Management 2011 Mar;41(3):604-18. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/21145202/
  • Bovero, A., Cito, A. L., Botto, R., Pidinchedda, A., Olivetti, V., Tucci, M. & Geminiani, G. C. 2025. Demoralization Syndrome in End-Of-Life Cancer Patients: A Qualitative Study. The American Journal of Hospice and Palliative Care 2025 Jun;42(6):542-549. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/39242214/
  • Bäckersten, C., Nyblom, S., Molander, U. & Benkel, I. 2025. To Talk or not to Talk About Existential Questions– An Interview Study With Elderly Persons and Patients With Fatal Disease. American Journal of Hospice & Palliative Medicine 2025 Vol. 42(7) 629–635. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/39168477/
  • Festvåg, L. E., Sverre, B. L., Paulsen, Ø & Eilertsen, G. 2025. The value of home-based advance care planning in addressing existential concerns among older Norwegian patients with cancer and their relatives: A narrative ethnographic study. 2025. Palliative Care and Social Practice 2025 Apr 21;19: 26323524251330658. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/40291547/
  • Goyarrola, R., Lamminmäki, A., Sipola, V., Karvinen, I., Peake, M., Saarelainen, S. M., Santavirta, N., Niemi-Murola, L. & Pöyhiä, R. 2024. Finnish Palliative Care Nurses’ and Physicians’ Perceptions of Spirituality and Spiritual Care Related to Their Attitudes toward End-of-Life Care. Palliative Medicie Reports 2024 Jul 13;5(1):247–257. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/39044759/
  • Gunhardsson, I., Svensson, A. & Berterö, C. 2008. Documentation in Palliative Care: Nursing Documentation in a Palliative Care Unit – A Pilot Study. American Journal of Hospice & Palliative Medicine 2008 Feb-Mar;25(1):45–5. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/18160546/
  • Kissane D. W., Appleton, J., Lennon, J., Michael, N., Chye, R., King, T., William, L., Poon, P., Kanathigoda, S., Needham, K. & Bobevski, I. 2022. Psycho-Existential Symptom Assessment Scale (PeSAS) Screening in Palliative Care. Journal of Pain and Symptom Management 2022 Nov;64(5):429–437. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/35961431/
  • Kissane, D. W., Bobevski, I., Appleton, J., Michael, N., King, T., Moss, G., Eng, D., White, A., Carboon, D., Eade, R. & Keighley, L. 2023. Real World Experience of Change in Psycho-Existential Symptoms in Palliative Care. Journal of Pain and Symptom Management 2023 Sep;66(3):212-220.e2. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/37290732/
  • Larsen, B. H., Lundeby, T., Gerwing, J., Gulbrandsen, P. & Førde, R. “Eh – What type of cells are these – flourishing in the liver?” Cancer patients’ disclosure of existential concerns in routine hospital consultations. Patient Educatin and Counseling 2022 Jul; 105(7):2019-2026. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/34839995/
  • Moestrup, L. & Hansen, H. P. 2015. Existential concerns about death: a qualitative study of dying patients in a Danish hospice. American Journal of Hospice and Palliative Care 2015 Jun;32(4):427–436. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/24595321/
  • Philipp R, Walbaum C, Koch U, Oechsle K, Daniels T, Helmich F, Horn M, Junghans J, Kissane D, Lock G, Lo C, Mruk-Kahl A, Müller V, Reck M, Schilling G, Schulze K, von Felden J, Bokemeyer C, Härter M, Vehling S. Existential distress in advanced cancer: A cohort study. General Hospital Psychiatry 2025 May-Jun; 94:184-191. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/40107200/
  • Rattner, M. & Cait, C. A. ‘It’s hard not to feel like somehow I fell short’: A discourse analysis of palliative care providers’ experiences with patients’ nonphysical suffering. Palliative Care and Social Practice 2025 Sep 30;19. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/41041666/
  • Yilmaz, S., Gilbride, E., Hryniv, S., Consagra, W., Mohile, S. G., Culakova, E., Canin, B., Malhotra, A., Tylock, R., Hopkins, J. O., Liu, J. J., Khatri, J., LoCastro, M., Anand, M., Magnuson, A. & Loh, K. P. Peaceful Acceptance of Illness Among Older Adults With Advanced Cancer: A Randomized Clinical Trial. Journal of Pain and Symptom Management 2026 Jan;71(1):200–209. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/41139045/

Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!

Tutustu koulutustarjontaan

Related Posts

Kommentoi