Palliatiivisen hoidon tavoitteena on kokonaisvaltainen oireiden lievittäminen. Fyysisten oireiden lisäksi huomioidaan psyykkiset, sosiaaliset ja hengelliset tarpeet. Tehokas oirehallinta voi parantaa sekä potilaan että läheisten elämänlaatua sairauden vaiheesta riippumatta. (Palliative Care Symptom Management, 2015)
Palliatiiviseen hoitoon siirtyneet potilaat kokevat usein uusia ja heille ennestään vieraita oireita. Nämä oireet voivat herättää epävarmuutta ja lisätä ahdistusta. Siksi on tärkeää, että potilas saa selkeää ohjausta ja neuvontaa siitä, millaista apua ja tukea on saatavilla erilaisiin vaivoihin. (Kuinka turvataan laadukas loppuvaiheen elämänhoito kotona, Duodecim 2025.) Luotettavan hoidon perustana on oireiden alkuperän huolellinen selvittäminen ja potilaan yksilölliseen tilanteeseen sopivan hoidon valinta(Salminen, 2022, 11-13.)
Tämä blogikirjoitus on osa palliatiivisten erikoistumisopintojen lopputehtävää, joka toteutettiin Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen Kotisairaalan käyttöön. Aihe valikoitu työyhteisön tarpeesta erityisesti uusien hoitajien perehdytyksen tueksi. Yksikön esimiehen kanssa suunnittelimme, miten tietoa voidaan kerätä mahdollisimman toimivasti, ja päätimme toteuttaa Teams-kyselyn. Lisäksi henkilöstöllä oli mahdollisuus antaa palautetta sähköpostitse. Henkilökunta osallistui aktiivisesti tuomalla esiin havaintojaan, joiden pohjalta tämä kokonaisuus koottiin. Tavoitteena on kehittää palliatiivisen potilaan alkuvaiheen hoitoa ja vahvistaa henkilöstön osaamista varhaisoireiden tunnistamisessa ja hoidossa(Leppinen 2024, 18-20.)
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen Kotisairaalassa työskentelee 26 sairaanhoitajaa. Pyysimme heiltä havaintoja ja kokemuksia palliatiivisen potilaan varhaisista voinnin muutoksista.
Kyselyn perusteella tarkasteluun nousivat seuraavat oireet:
Varhaiset voinnin muutokset palliatiivisilla potilailla
1. Ruokahalun väheneminen
Ruokahaluttomuus ja aliravitsemus ovat yleisiä oireita pitkälle edenneissä sairauksissa. Tähän voi olla useita eri syitä esim. Pahoinvointi, oksentelu, masennus ,ahdistus, makuaistin muutokset , kuiva ja kipeä suu. Omaiset ovat usein huolissaan kun potilas ei syö ja tulkitsevat esim. voinnin huononemisen siihen ettei potilas saa tarpeeksi ravintoa. On tärkeää että hoitohenkilökunta tiedostaa ja tukee potilasta ja omaisia asian keskellä ja käy keskusteleuita joissa potilaalle ja omaisille avataan tilannetta ja kuinka voidaan auttaa ja helpottaa oireita.(Saarto, Hänninen, Antikainen, Vainio 2015, 163-165)
Kotisairaalan sairaanhoitajat toivat kyselyssä esiin, kuinka voinnin heiketessä potilaalle ei ruoka maistu entiseen malliin. Ruokaa syödään pari-kolme kertaa päivässä, koska näin täytyy tehdä, mutta ruokahalua ei ole. Nälän tunne puuttuu eikä ruoka maistu miltään.
2. Väsymisen ja voimattomuuden lisääntyminen
Väsymys on yleinen elämänlaatua heikentävä oire sairauksien loppuvaiheessa. Väsymysoireella potilas usein kuvaa heikkouden ja voimattomuuden kokemusta, johon liittyy voiman puutteen lisäksi lihasten nopea väsyminen ja heikentynyt kyky älyllisiin ponnistuksiin, usein liittyy myös apaattisuutta. Väsymys ei ole normaalin rasituksen jälkeistä raukeutta vaan ennemminkin ahdistavaa ja masentavaa. Potilas kokee muutoksen voinnissaan epämiellyttävänä.(Saarto ym. 2015,156)
Yhtenä esimerkkinä voinnin huononemisesta kotisairaalan hoitajien mukaan voidaan myös pitää väsymyksen ja voimattomuuden lisääntymistä. Nukkumisen ja lepäämisen tarve kasvaa sairauden edetessä. Arkiaskareiden hoitaminen hankaloituu, kun ei ole voimia niitä toteuttaa.
3. Ummetus
Ummetuksella tarkoitetaan harvaa suolentoimintaa, suoli toimii harvemmin kuin kolme kertaa viikossa ja uloste on kovaa, kuivaa, papanamaista ja vaatii usein kovaa ponnistelua. Ummetus on yksi palliatiivisen hoidon yleisimpiä vaivoja joka voi johtua usein opioideista, vähäisestä nesteiden määrästä, syöpäkasvaimen leviämisestä sekä muista tiloista esim. Diabetes, parkinsonintauti, sädehoito. Ummetus voi aiheuttaa sekavuutta ja virtsaumpea. On tärkeää että suolentoiminta saadaan säännölliseksi, tähän tarvitaan säännöllistä laksatiivien käyttöä.( Saarto ym 2015, 143)
Kyselyn vastauksissa esiin nousi yhtenä yleisimmistä oireista ummetus, johon voi olla useita syitä. Taustalla on usein liikkumisen ja nesteiden juonnin väheneminen ja opioidikipulääkkeiden käytön lisääntyminen.
4. Kiputilanteen hankaloituminen
Kipu on yksi eniten vakavasti sairauden potilaiden pelkäämä oire. Kuolevan potilaan hoitoon liittyvä kipu on nykyään varsin hyvin tiedostettu asia. Syöpäsairauksiin liittyvän kivun syynä on usein itse syöpäkasvaimen tai etäpesäkkeistä johtuva kipu. Kipuun vaikuttaa myös muut fysiologiset, psykologiset ja ympäristöön liittyvät tekijät. Kivunhoidossa on myös paljon tehokkaita ei- lääkkeellisiä kivunhoitomenetelmiä esim. hieronta, kosketus, rentoutus, erilaiset kylmä- ja kuumahoidot. (Saarto ym 2015, 45-47)
Kotisairaalan hoitajien esiin nostamiin asioihin liittyy kipujen lisääntyminen. Aiemmin käytössä olleet lääkkeet eivät enää auta kipujen lisääntyessä, jolloin tulee tarve vahvemmalle opioidipohjaiselle lääkkeelle. Potilas ei useinkaan yhdistä hankaloitunutta kipua sairauden etenemiseen.
5. Pahoinvointi
Pahoinvoinnilla tarkoitetaan epämiellyttävää kuvottavaa tunnetta, johon liittyy oksettava olo. Oire on yksilöllinen tuntemus johon voi liittyä ylävatsatuntemusten lisäksi autonomisen hermoston säätelyyn liittyviä ilmiöitä kuten kylmänhikisyys, huimaus, lisääntynyt syljeneritys, päänsärky. Oksentaminen voi seurata pahoinvointia, mutta se voi tapahtua myös ilman edeltävää pahoinvoinnin tunnetta. Palliatiivisessa hoidossa olevilla potilailla pahoinvointia ja oksentelua esiintyy elämän loppuvaiheessa. Usein samat potilaat kärsivät myös muista oireista kuten ruokahaluttomuudesta, hengenahdistuksesta, uupumuksesta. (Saarto ym. 2015, 132-133)
Tekemämme kyselyn pohjalta yleinen haittaava oire on pahoinvointi, joka voi esiintyä myös kuvotuksena. Lääkelistalla on usein tarvittaessa otettava pahoinvoinnin estolääke, mutta pahoinvointioireen ollessa uusi, ei potilas useinkaan ole sitä ymmärtänyt ottaa. Pahoinvoinnin syyt voivat olla moninaiset, myös henkisen ahdistuksen tiedetään olevan vaikutin tässä oireessa. Oireiden juurisyyt tulee selvittää hyvin.
6. Psyykkiset oireet
Hyvä somaattisten oireiden hoito, luottamus ja hoitosuhde, luovat perustan potilaan psyykkiselle jaksamiselle. Psyykkisten oireiden hoito on osa palliatiivista kokonaishoitoa. Psyykkisen oirehoidon kulmakiviä ovat oireilun ehkäisy, varhainen tunnistaminen ,vaikeusasteen arviointi ja asianmukainen hoito. (Saarto ym 2015 214-220)
Kotisairaalassa tehdyn kyselyn pohjalta nousi esiin. kuinka potilaan usein kokemat fyysiset oireet voivat olla yhteydessä sen hetkiseen psyykkiseen tilanteeseen. Hoitamaton kipu voi aiheuttaa mielialan laskua, kun taas henkinen ahdistus ja toivottomuus puolestaan fyysistä oireilua. On tärkeää tarjota myös psykososiaalista tukea potilaan ja läheisen käydyn keskustelun pohjalta. (Terveyskylä.fi, 2026.)
KUN VOINTI HEIKKENEE, HOITAJAN LÄSNÄOLO KOROSTUU
Vaikka etäpalvelut ovat kehittyneet, palliatiivisten potilaiden kohdalla henkilökohtainen kohtaaminen kotona on korvaamatonta. Paikan päällä tapahtuva hoito, ohjaus ja tukeminen antavat potilaalle turvaa ja mahdollistavat tilanteen kokonaisvaltaisen arvioinnin. Kotisairaalassa hoitajien kotikäyntejä pyritään lisäämään erityisesti silloin, kun varhaisia voinnin heikkenemisen merkkejä ilmenee. Hoitajan läsnäolo auttaa havaitsemaan potilaan tilanteen todellisen kokonaiskuvan. Se tarjoaa potilaalle ja hänen läheisilleen välitöntä tukea tavalla, jota pelkällä etäyhteydellä tai digipalveluilla ei voida saavuttaa. (Räty, 2022, 12-17.)
Kotisairaalassa tehdään arvokasta työtä potilaan ja hänen omaistensa parhaaksi. Työyhteisössämme Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen Kotisairaalassa on tällä hetkellä useita sairaanhoitajia, jotka syventävät osaamistaan opiskelemalla oman työn lisäksi joko erikoistumiskoulutuksessa, yliopistossa tai ylemmässä ammattikorkeakoulussa. Tavoitteenamme on halu oppia ja kehittyä sekä tarjota potilaille yksilöllisesti ajantasaista ja hyvää hoitoa joka päivä.
Lähteet:
Leppinen, J. 2024. Sairaanhoitajien osaaminen kotisairaalassa. Hoitotieteenlaitos. Turun yliopisto. Viitattu 7.2.2026 Sairaanhoitajan osaaminen kotisairaalassa : Scoping -katsaus – UTUPub
Räty, A. 2022. Palliatiivisen potilaan kohtaaminen-herätevideo sairaanhoitaja-opiskelijoille. AMK-opinnäytetyö. Hoitotyön koulutus. Karelia ammattikorkeakoulu. Viitattu 7.2.2026. Raty_Tanja.pdf
Saarto T, Hänninen J, Antikainen R, Vainio A. 2015. Palliatiivine hoiton. Duodecim
Salminen, A. 2022. Potilaan turvallisuuden tunne palliatiiviseen hoido siirtymävaiheessa. AMK-Opinnäytetyö. Laurea ammattikorkeakoulu. Salminen_Aija.pdf
Sheri M. Kittelson, Marie-Carmelle Elie, Leslye Pennypacker, Palliative Care Symptom Management, Critical Care Nursing Clinick of North America, Volume 27, Issue 3, 2015, Pages 315-339
Surakka,L., Murtomäki, J. & Ohvanainen, A. 2025. Kuinka turvataan laadukas elämän loppuvaiheen hoito kotona – palliatiivisen kotisairaalan toiminta kaupungissa ja haja-asutusalueilla. Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim;141(21):1835-42 . Viitattu 7.2. 2026. Https://www.duodecimlehti.fi/duo19037.
Terveyskylä. n.d. Palliatiivinen hoito. https://www.terveyskyla.fi/palliatiivinentalo/palliatiivinen-hoito. Viitattu 16.1.2026
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!