Läheisten tukeminen kuuluu olennaisena osana hyvään saattohoitoon ja kansallinen laatusuositus ohjaakin tukemaan läheisten hyvinvointia myös kuoleman jälkeen. Surusoitto on yksi ammatillisen tukemisen muoto ja sen avulla voidaan tukea läheisten selviytymistä surussa.
Kehittämistehtävässämme tavoitteena oli laatia ohje uusille hoitajille ja sijaisille siitä, mitä asioita surusoitossa voidaan ottaa esille. Lisäksi kokosimme tiiviin ja ajantasaisen tietopaketin yhteystiedoista ja yhteistyötahoista, jonka voi antaa läheiselle, mikäli hän tarvitsee ulkopuolista tukea arjessaan. Ohjeeseen sisältyvät tukisanat ja kysymysehdotukset helpottavat kaikkia hoitajia surusoittoa tehdessä.
Surusoitto osana hyvää palliatiivista hoitoa
Palliatiivinen hoito tarkoittaa parantumattomasti sairaan ja hänen läheistensä aktiivista ja kokonaisvaltaista oirehoitoa käypähoito -suosituksen mukaan. Sen tavoitteena on lievittää kärsimystä ja parantaa potilaan elämänlaatua ottaen huomioon potilaan fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset ja hengelliset tarpeet. Palliatiivisen hoidon loppuaikaa kutsutaan saattohoidoksi ja siihen kuuluu ammatillisen avun antaminen tarpeiden, arvojen ja toiveiden ohjaamana potilaalle. Potilaan oireiden hyvä hoito onkin yksi tärkeimmistä saattohoidon tavoitteista, mutta myös potilaan ja läheisten valmistaminen kuolemaan kuuluu kiinteänä osana hyvään saattohoitoon. (Pihlainen 2010, 25)
Saattohoito ei pääty potilaan kuolemaan, vaan omaiset huomioidaan senkin jälkeen. Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kansallisen laatusuosituksen kriteerinä on, että kuoleman jälkeen läheisiä kohdellaan huomaavasti ja empaattisesti sekä annetaan heidän tarvitsemansa tukea sekä ohjausta (THL 2022). On tutkittu, että läheiset toivovat yhteydenottoa ammattilaiselta. Surusoitoksi kutsuttu puhelu on hoitotyöhön sopiva tukimuoto. Potilasta hoitaneen yksikön hoitaja ottaa yhteyttä läheiseen ja varmistaa tämän jaksamisen kuoleman jälkeen. Silloin läheinen voi kertoa kokemuksesta omasta näkökulmastaan ja saada tarvittaessa itselle tärkeää ja oikein kohdennettua tukea. Läheisten kokemukset ja heidän saamansa tuki vaikuttavat heidän hyvinvointiinsa ja kuolemasta selviytymiseen. (Kaunonen 2000, 52)
Surusoitto soitetaan noin neljän – kuuden viikon kuluttua kuolemasta. Yleensä silloin hautajaiset ovat olleet ja surevan kontaktit muihin ihmisiin vähenevät. Sureva tulkitsee muiden vetäytymisen merkiksi siitä, että toiset olettavat surun helpottavan tai jopa loppuvan hautajaisiin. Kuitenkin juuri hautajaisten jälkeen sureva kaipaa kuuntelijaa kokemukselleen. (Pulkkinen 2017, 234-237)
Kaikki surevat läheiset eivät tarvitse ammattiapua, mutta kaikki tarvitsevat myötätuntoista kohtaamista. Onnistuneen läheisen kohtaamisen edellytys on ammattilaisen kyky kuunnella ja antaa opastusta tarvittaessa. Kohtaamisissa ammattilaisten kanssa surevat arvostavat asiantuntemusta. Tärkeää on keskittyä niihin asioihin, jotka ovat läheiselle tärkeitä. Erilaisia ohjeita ja neuvoja ammattilaisilta kaivataan eri tavalla kuin läheisiltä. (Pulkkinen 2016, 240)
Jos läheinen tarvitsee apua kuoleman jälkeen, surusoitto antaa mahdollisuuden käydä läpi eri vaihtoehtoja. Ammattiapua on kaikkien saatavilla sitä tarvittaessa. Ammattiapua voi hakea oman kunnan sosiaali- ja kriisipäivystyksestä, perusterveydenhuollosta, erikoissairaanhoidosta tai yksityissektorista. Surusoiton yhteydessä hoitaja voi kannustaa osallistumaan sururyhmään tai muuhun vertaistukitoimintaan. Monet järjestöt ja seurakunnat järjestävät ryhmiä, joissa voi turvallisesti käydä kokemaansa läpi. (Lahti 2020, 163)
Surusoitto Villa Meressä
Palliatiivisella osastolla Karhulan sairaalan Villa Meressä omaisten huomioimiseen on kiinnitetty erityistä huomiota sekä osastohoidon aikana että potilaan menehtymisen jälkeen. Surusoitolla varmistetaan läheisten jaksaminen potilaan kuoleman jälkeen ja tuetaan läheisiä surussa selviytymisessä sekä voidaan tunnistaa heidän mahdollinen avun tarve.
Halusimme ottaa koko työyhteisön mukaan kehittämään surusoittoa ja kysyimmekin kaikilta vapaamuotoisella kyselyllä ehdotuksia ja vinkkejä jaettavaksi, minkälaisia keskusteluja he ovat käyneet ja miten ovat saaneet tuettua omaisia puhelun aikana. Tältä pohjalta saimme paljon arvokasta hiljaista tietoa jaettavaksi työyhteisössämme.
Potilaan kuollessa surusoitto ohjelmoidaan noin 6 viikon päähän kuolemasta. Kansioon tulostetaan potilaan perustietolehti, jossa on läheisen puhelinnumero. Lehteen kirjataan potilaan kuolinpäivä, mahdollisia oleellisia asioita ja soiton ajankohta. Hyvä käytäntö on kertoa potilaan läheiselle tulevasta surusoitosta samalla kun ohjataan muita kuoleman jälkeisiä käytäntöjä. Tarkkaa päivämäärää ei tarvitse sopia. Läheiselle kannattaa kertoa, että puhelu tulee vieraasta numerosta. Työelämässä olevalle läheiselle voidaan sopia soittoaika illalle tai viikonlopulle. Mikäli potilas on ollut osastolla vain lyhyen aikaa ja kiinteämpi hoitokontakti on ollut esimerkiksi palliatiivisella poliklinikalla tai kotisairaalassa voidaan sovittaessa siirtää soitto heille. Jälkisoitto on maksuton.
Villa Meressä puhelut tehdään iltavuoron aikana, jolloin joku illan hoitajista soittaa kyseiselle päivälle määräytyvät surusoitot. Toiminta on joustavaa, mikäli osaston tilanne ei anna tilaa soitolle, soittoa voidaan siirtää seuraavalle päivälle. Puheluun on hyvä varata aikaa noin puolisen tuntia rauhallisessa tilassa. Puhelun sisältö painottuu läheisen omaan kertomukseen jaksamisesta ja surutyön etenemisestä. Läheiselle annetaan mahdollisuus puhua hänelle siinä hetkessä tärkeistä asioista. Puhelussa edetään vastaajan ehdoilla ja jos läheinen ei halua puhua niin puhelun voi kohteliaasti päättää. Puhelun ei ole tarkoitus hakea palautetta menehtyneen hoidosta, vaan olla kiinnostunut läheisen jaksamisesta. Puhelun ei ole myöskään tarkoitus olla tarkka kertomus potilaan viime hetkistä eikä liian syvällinen keskustelu; se kuuluu muulle taholle. Mikäli potilas haluaa puhua lääkärin kanssa, soittopyyntö on mahdollista jättää.
Läheisen voi ohjata avuntarve huomioiden soittamaan muihin tahoihin, esimerkiksi sairaalapastorille, sosiaaliohjaajalle tai syöpäyhdistyksen sairaanhoitajalle. Kannattaa myös muistuttaa surujärjestöjen antamasta avusta. Surusoiton tekijä antaa konkreettiset ohjeet ja yhteystiedot muihin tahoihin. Ohjeessa on listattuna ajantasaiset yhteystiedot eri tahoille. Surusoitoista on saatu omaisilta pääsääntöisesti pelkästään positiivista palautetta. Vaikka tuelle ei olisikaan tarvetta, omaiset kokevat, että heistä huolehditaan ja välitetään.
Kirjoittajat: Sanna ja Ulla
LÄHTEET:
Kaunonen, M. 2000. Support for a family in grief. Acta Universitatis Tamperensis 731. Vammalan kirjapaino OY, Vammala. Viitattu 4.10.2025. Support for a Family in Grief – Trepo
Käypä hoito –suositus. 2019. Palliatiivinen hoito ja saattohoito. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Palliatiivisen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 26.1.2026. https://www.kaypa-hoito.fi/hoi50063
Lahti, T. (toim.). Suru. 2020. Helsinki: Duodecim.
Pihlainen, A. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2010:6. Hyvä saattohoito Suomessa. Asiantuntijakuulemiseen perustuvat saattohoitosuositukset. Helsinki. Viitattu 4.10.2025 Hyvä saattohoito Suomessa: Asiantuntijakuulemiseen perustuvat saattohoitosuositukset – Valto https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/71949
Pulkkinen, M. 2016. Salattu, suoritettu ja sanaton suru. Läheisen menettäminen kokonaisvaltaisena kokemuksena. Helsinki: Helsingin yliopisto, väitöskirja.
Pulkkinen, M. 2017. Surun sylissä. Suomalaisten kokemuksia menetyksestä. Helsinki: Kustantamo S&S.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Palliatiivisen ja saattohoidon kansallinen suositus. 2022. Viitattu 26.1.2026. https://thl.fi/aiheet/ikaantyminen/elaman-loppuvaiheen-hoito/lait-ja-suositukset-koskien-elaman-loppuvaiheenhoitoa/palliatiivisen-hoidon-ja-saattohoidon-kansallinen-laatusuositus
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!