Kun läheinen siirtyy saattohoitoon, moni perheenjäsen pohtii, mitä konkreettisesti voisi tehdä rakkaansa hyväksi. Työssämme Vantaan ja Keravan kotisairaalassa huomasimme, että näihin kysymyksiin kaivataan selkeää ja käytännönläheistä opasta, jonka toteutimme osana palliatiivisen hoitotyön erikoistumiskoulutusta.
Läheisten osallisuus kuoleman lähestyessä
Hoitoa elämän loppuhetkillä kutsutaan saattohoidoksi ja saattohoito on osa palliatiivista hoitoa. (Hotus 2023, 9; Käypä hoito -suositus 2019.) Hoitoon kuuluu ennakoiva hoitosuunnitelma, johon on kirjattu potilaan toive saattohoitopaikasta sekä muut hoitoon liittyvät toiveet. (Saarto ym. 2022, 29). Suomessa on alueellisia eroja kotisaattohoidon saatavuudessa (Saarto ym. 2022, 11). Potilas voi kirjata hoitotahtoon toiveensa kotikuolemasta, ja tämä ohjaa saattohoidon toteutusta (Saarto ym. 2022, 22).
Kuoleman lähestyessä tietyt oireet ovat tyypillisiä. Yleensä potilas on väsynyt, tajunnantaso heikkenee, hengitys muuttuu, ruoka ja juoma eivät maistu ja suu kuivuu. Myös erilaiset kivut ovat tavallisia. (Terveyskylä.fi.) Tutkimusten mukaan saattohoitopotilaan kokonaisvaltainen oireiden lievittyminen vähentää läheisten henkistä kärsimystä (Kazanowski 2023, 174). Läheisten saama selkeä tieto siitä, miten he voivat rakkaansa oloa helpottaa auttaa heitä käsittelemään tulevaa ja vähentää negatiivisia tunteita (Hotus 2023, 17-18). Läheisille tulee taata mahdollisuus osallistua kotisaattohoitoon (Saarto ym. 2022, 27). Heidän roolinsa on tärkeä turvan tuomisessa tutussa ympäristössä (Kazanowski 2023, 176).
Kotisairaalan tuki saattohoidossa
Kun kotisairaalan sairaanhoitajat havaitsevat, että potilas lähestyy kuolemaa, lisätään kotikäyntejä. Potilaalle ja läheisille pyritään antamaan kiireetöntä tukea keskustelemalla siitä, mitä voi olla odotettavissa ja millä keinoilla oireita voidaan lievittää. Läheisiä myös valmistellaan tulevaan. Kotisairaalan antaman hoidon ohella läheinen voi monin keinoin helpottaa rakkaansa oloa. Suullisen ohjauksen lisäksi on tärkeää antaa tietoa myös kirjallisessa muodossa. Siksi teimme kehittämistehtävänä selkokielisen, tiiviin ja käytännönläheisen oppaan saattohoidossa olevan läheisille.
Ideasta toteutukseen
Yksikön saattohoitovastaavina kotisaattohoidon kehittäminen on meille lähellä sydäntä. Näemme läheisten ja potilaalle tutun ympäristön suuren arvon onnistuneessa saattohoidossa. Kehittämiskohtia miettiessämme saimme idean selkeästä ja tiiviistä läheisille suunnatusta oirehoidon materiaalista. Tällaisen materiaalin tarve on noussut esiin kotisairaalan työyhteisöstä. Kehittämistehtävää tehdessämme kartoitimme eri lähteistä mitä läheinen voi tehdä kotisaattohoidossa oireiden helpottamiseksi. Koostimme yksisivuisen, mahdollisimman tiiviin ja selkokielisen oppaan. Oppaassa on kerrottu täsmällisiä ja konkreettisia asioita, joita läheinen voi tehdä. Esimerkiksi lähellä oleminen ja lempimusiikin soittaminen tuovat turvaa tajunnantason heikentyessäkin. Oppaassa olemme pyrkineet huomioimaan vaativassa tilanteessa olevien läheisten rajalliset voimavarat.
Pyysimme oppaan ensimmäisestä versiosta palautetta niin hoitajilta, lääkäreiltä kuin kokemusasiantuntijoiltakin. Palautetta antaneet 8 henkilöä lukivat oppaan rauhassa läpi ja kertoivat ajatuksiaan omasta näkökulmastaan, sekä pieniä muutosehdotuksia. Oppaalle nähtiin selkeä tarve ja työmme otetaankin käyttöön Vantaan ja Keravan kotisairaalassa läheisille annettavana oppaana. Ennen käyttöönottoa kotisairaalan ylilääkäri sekä sairaalapalveluiden johtoryhmä hyväksyvät vielä oppaan viralliseksi hyvinvointialueen julkaisuksi. Tulevaisuudessa opasta kehitetään tarpeen mukaan läheisiltä nousevan palautteen sekä päivittyvien hoitosuositusten pohjalta. Toivomme, että opasta voidaan hyödyntää myös hoivakodeissa ja osastoilla, joissa hoidetaan elämän loppuvaiheessa olevia.
Lähteet:
Hotus. 2023. Palliatiivisessa hoidossa ja saattohoidossa olevan potilaan läheisten kohtaaminen ja tukeminen. Työryhmä: Aho, A.-L., Eironen, S., Havusto, J., Hökkä, M., Kritz, J., Sipola, V. & Rajakallio, L. Hoitotyön tutkimussäätiö. Viitattu 29.1.2026. https://hotus.fi/wp-content/uploads/2023/09/pall-suositus.pdf
Kazanowski, M. 2023. Suffering and Palliative Care at the End of Life. Teoksessa Perrin, K., Sheehan, C., Potter, M. & Kazanowski, M. 2023. Palliative Care Nursing. Caring for suffering patients. 2.painos. Burlington: Jones & Bartlett Learning, 169-199.
Käypä hoito -suositus 2019. Palliatiivinen hoito ja saattohoito. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Palliatiivisen Lääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 29.1.2026. https://www.kaypa hoito.fi/hoi50063
Saarto, T., Lyytikäinen, M., Ahtiluoto, S., Junnila, K., Lehto, J., Finne-Soveri, H., Hammar, T. & Forsius, P. 2022. Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kansallinen laatusuositus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Ohjaus 4/2022. Viitattu 29.1.2026. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/144065/OHJ2022_004_08042022.pdf
Terveyskylä.fi. Palliatiivisen potilaan oireet. Palliatiivinen talo. Viitattu 29.1.2026. https://www.terveyskyla.fi/palliatiivinentalo/oireiden-hoito/oireet
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!