Työttömyys sattuu – teos työttömien kokemuksista

Helmikuussa 2022 hallitus linjasi uudet työllisyystoimet. Päätöksiä tehtiin useista toimista, työttömyyden korjaamiseksi ja työelämän sekä markkinoiden kehittämiseksi.

Aina hyväksi tarkoitettu työelämään kannustaminen erilaisten työllisyystoimien avulla ei tunnu työttömästä kannustamiselta. Se saattaa olla jopa lannistavaa. Tämä nousee esiin suomalaisen kirjallisuuden seuran vuonna 2018 järjestämän kirjoituskilvan sadosta, jossa 205 työtöntä kirjoitti omia kokemuksiaan. Näiden kokemusten pohjalta sosiologian dosentti Sari Näre ja sosiologian apulaisprofessori Lena Näre tekivät kirjan- Työttömyys sattuu.

Kirjan työttömien kokemukset ja kertomukset on kerätty ja kirjoitettu Juha Sipilän hallituksen aikana, jolloin kannustavuusideologian huippu nähtiin aktiivimallin muodossa. Dosentti Sari näre on todennut haastatteluissa työmarkkinoiden muuttuneen niin, että kaavamainen työnhaku ei ole enää tätä päivää. Siitä huolimatta työnhakijalle on asetettu myös uudessa hallituksen kannanotossa työnhakuvelvollisuus. Tämä tarkoittaa sitä, että hänen tulee hakea tilanteestaan riippuen kuukaudessa 0– 4 työpaikkaa. Vaikka rangaistukset, eli esimerkiksi karenssi, lievenee, rangaistuselementti työttömyysturvassa enemmän passivoi kuin aktivoi, osoittaa Työttömyys sattuu -kirjan aineisto.

”Absurdi keskustelu työvoimaviranomaisen kanssa. Istuimme nenät vastakkain, hän istui pöydän toisella puolella ja minä toisella. Hän etsi tietokoneelta työpaikkoja minulle, niitä paikkoja, joihin minulla ei ollut mahdollisuus päästä käsiksi liikkuessani työpaikkailmoituksen viidakossa. Vihdoinkin saan apua, ajattelin. Olin naiivi. Hetken päästä käänsimme jo kättä. Hän oli löytänyt minulle mielestään sopivan työpaikan. 4 H kerho etsi koiran hoitajaa ja koska olin ohjaaja, niin siinähän olisi upea työpaikka minulle. Olin ja olen edelleenkin koulutukseltani ohjaaja, teatteri-ilmaisun ohjaaja. Minut on koulutettu työskentelemään ihmisten kanssa, ei eläinten. Luotettavasta, odottavasta ja onnellisesta tilasta olin hetkessä tippunut psykedeeliseen tilaan.”

Nöyryytystä?

Kirjassa työttömien kokemuksissa ilmenee useasti nöyryytetyksi tulemisen tunne sekä sosiaali- että työttömyysturvan haussa. Tunne nöyryytetyksi tulemisesta saattaa lähteä jo julkisuudessa näkyvistä asenteista, jotka leimaavat työttömät.

”Nyt työttömänä ehtii istua odotushuoneessa, periaatteessa koko elämä on siirtynyt odotustilaan. — Ylimielinen kohtelu työvoimatoimiston apajilla nyppii. Yksi paperi täytetään, viedään tuonne, sitten saat jonotus lappusen ja odottelet. Vartijoita on odotustilassa tarkkailemassa, ovatko työttömät paikalle kätketyt aggressiivisia onko odotettavissa välikohtauksia. Näen vain hiljaisia ihmisiä, jotka katsovat sisäänpäin.”

Nöyryytetyksi tulemisen tunteen lisäksi työttömyys saattaa aiheuttaa kirjoitusten perusteella myös häpeän ja syyllisyyden sekä katkeruuden tunteita.

” En jaksa enää välittää. Eiväthän hekään välitä minusta. Tämä yhteiskunta tykkää kyykyttää, halveksia heikommassa asemassa olevia ihmisiä. Hyvin monet ovat tahtomattaan joutunut tilanteeseen, josta tuntuu, ettei ulospääsyä ole.

Sari Näreen ja Lena Näreen tekstistä käy ilmi, että työllisyyspolitiikkaa olisi syytä kehittää henkilökohtaisen tuen ja palvelun suuntaan. Ruotsissa on tehty laaja tutkimus, jonka mukaan työllisyyttä edistäisi parhaiten TE- toimiston tarjoama henkilökohtainen tuki työnhakuun. Vaikuttaa siis siltä, että Te- toimiston resursseja ei kannatta tuhlata työttömän vahtimiseen, vaan toimivampaa saattaisi olla virkailijan välittämä tieto avoimista työpaikoista työnhakijalle kahdenkeskisissä tapaamisissa.

Työllistämistoimissa olisi tarpeen aktiivisesti arvioida tehtyjen toimien vaikutuksia myös psykologisesta näkökulmasta. Työttömien henkistä hyvinvointia lisäämällä kasvatetaan työllisyyttä, pahoinvointia kasvattamalla on päinvastainen vaikutus.

Kursivoidut otteet ovat kirjasta Työttömyys sattuu – Arjen kamppailuja työllistämistoimien rattaissa. 360 sivua, Gaudeamus.

Kuva Eero J. Laamanen,
Gaudeamus

Lähteet:

Näre, S. & Näre, L. 2022.  Työttömyys sattuu. Arjen kamppailuja työllistämistoimien rattaissa. Helsinki: Gaudeamus

Hirvasnoro, K. 2022. Työttömien kannustaminen kääntyy lannistamiseksi – ”Systeemi panee työttömän lapsen asemaan”. Kansanuutiset. Viitattu 6.3.2022. https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4683862-tyottomien-kannustaminen-kaantyy-lannistamiseksi-systeemi-panee-tyottoman-lapsen-asemaan?fbclid=IwAR3f36N_2EzsLZEBoj1_AhZ7mKG30oKqfl1ej7FlWTngcu6KsqHCFiwx9Dk

Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!

1 ajatus aiheesta “Työttömyys sattuu – teos työttömien kokemuksista”

  1. Todella mielenkiintoinen postaus. Työttömyys sattuu -kirja singahti suoraan luettavien kirjojen listalle. Kiitos tästä teille.

    Kokemukset työvoimatoimistossa ovat toivottavasti murroksessa, josta hyvänä esimerkkinä Työllisyys Espoo työllisyys kuntakokeilu jossa 18000 TE-toimiston asiakasta siirrettiin Espoon kaupungin työllisyys kuntakokeilun asiakkaaksi.

    Palvelu yhdistää TE-palvelut ja kuntapalvelut sanojensa mukaan yhdeltä luukulta. Palvelun keskiössä on omavalmentaja jonka kanssa asiakas laatii oman suunnitelman työllistymiselle. Tässä on paljon piirteitä kaivatusta toimintavasta korvaamaan “nöyryyttävä” lomakkeiden täyttely ja tyhjän jauhaminen TE-toimistossa.

    Ja vaikka juuri täyttyvä työllisyysaste tavoite ei välttämättä vielä johdukkaan pelkästään työllisyys Espoon omavalmentajien hyvin tuotetusta palvelusta, voi se tulevaisuudessa olla keskeisessä roolissa kun etsitään ratkaisua työllistymisen haasteisiin.

    Työllisyys Espoo. Tervetuloa työllisyys Espoon asiakkaaksi. Viitattu 30.3.2022
    https://www.espoo.fi/fi/tervetuloa-tyollisyys-espoon-asiakkaaksi#section-683

    Työllisyys Espoo. Työelämä. Viitattu 30.3.2022
    https://www.espoo.fi/fi/tyoelama/tyollisyys-espoo

Kommentoi