Päihteidenkäyttö Suomessa

Alkoholin käyttö

Suomessa päihteidenkäyttö on varsin tavanomaista. Alkoholinkäyttöä ei tarvitse perustella, sillä sen käyttö on juurtunut suomalaiseen kulttuuriin hyvin syvälle. Alkoholin käyttö on niin yleistä, että tipatonta elämäntapaa voi joutua perustelemaan ihmettelijöille kyllästymiseen saakka. Tipaton elämäntapa eli absolutismi on kuitenkin yleistynyt ja yhä useampi nuori ei käytä alkoholia ennen täysi-ikäistymistä. Alkoholin käyttö ja humalahakuinen juominen vähentyi nuorilla aina 2010-luvun alkuvuosille saakka, mutta tämän jälkeen kehityskulku on tasaantunut eikä alkoholinkäyttö ole enää vähentynyt (Sosiaali- ja terveysministeriö 2019). Vuoteen 2007 saakka Suomessa kasvoi alkoholin kokonaiskulutus ylipäänsä, ja tämän jälkeen kokonaiskulutus on vähentynyt jopa viidenneksellä. Suomen väestöstä kuitenkin jopa puolimiljoonaa asukasta käyttää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuottaman Juomatapatutkimuksen mukaan alkoholia yhä niin, että juomisesta koituu kohonnut riski pitkäaikaisille terveyshaitoille. (Hakkarainen & Karjalainen 2021, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2021c.)

Lue lisää Päihteidenkäyttö Suomessa

Blogin alku

Olemme neljä toisen vuoden sosionomiopiskelijaa Tikkurilan Laureasta. Lasunsiruja-blogissamme tulemme seuraavien viikkojen aikana kertomaan teille lastensuojeluun liittyvistä teemoista, kuten lastensuojelun tehtävistä, ennaltaehkäisystä ja avo- sekä sijaishuollosta. Meillä kaikilla kirjoittajilla on eri verran kokemusta ja tietämystä lastensuojelusta, joten aloitamme blogimatkamme perusasioiden käsittelyillä ja syvennymme myöhemmin haastavampiin aiheisiin. Tämän vuoksi myös sinun on helppo tulla lisäämään tietämystäsi ja herättelemään keskustelua lastensuojelusta blogimme parissa. 

Lue lisää Blogin alku

Oikeus hoitoon ja kuntoutukseen

Suomessa on tälläkin hetkellä 20 rikokseen syyllistynyttä kehitysvammaista henkilöä, jotka on tuomioistuimessa jätetty tuomitsematta ja määrätty tahdosta riippumattomaan hoitoon. Näille henkilöille annetaan kipeästi kaivattua apua mutta entäpä ne kehitysvammaiset henkilöt, jotka saattavat päätyä tavallisiin vankiloihin tarvitsemiensa palveluiden ja avun ulkopuolelle?

Lue lisää Oikeus hoitoon ja kuntoutukseen

Voiko kulttuuri olla muuta kuin monikulttuurinen?

Monikulttuurisuus on sana, jonka kuulee usein sosionomiopinnoissa, uutisissa ja keskusteluissa. Mutta mitä oikeastaan tarkoitetaan monikulttuurisuudella? Pohdinnan voi aloittaa tarkistamalla sanan määritelmän. Suomisanakirjassa monikulttuurisuuden avataan tarkoittavan yhteiskunnan kulttuurista monimuotoisuutta, kulttuurien rintarinnan elämistä ja näiden arvostusta. 

Lue lisää Voiko kulttuuri olla muuta kuin monikulttuurinen?

Elämää työttömänä

Heipähei!

Tätä blogia raapustelee neljä toisen vuoden sosionomiopiskelijaa Tikkurilan Laureasta syksyn 2021 PaSoVa- kurssilta. Perehdymme postauksissamme työttömyyteen ja siihen liittyviin teemoihin.

Pohdimme muun muassa pitkäaikaistyöttömyyden vaikutuksia omaan mielenterveyteen sekä ihmissuhteisiin ja tietenkin talouteen. Mietiskelemme myös, mitä erilaisia ennakkoluuloja sekä -olettamuksia työttömät saattavat kohdata. Tuomme postauksissamme esiin omaa pohdintaa sekä mahdollisesti myös omia näkökulmia tai mielipiteitä aiheista.

Köyhyys, Mustavalkoinen, Tunne, Hdr, Surullisuus
Kuva: Pixabay

Mieletön maa

Hei!

Olemme toisen vuoden sosiaalialan opiskelijoita Laurean ammattikorkeakoulusta Tikkurilan kampukselta. Tarkastelemme tässä blogissa, miten eri mielenterveyden ongelmat ja sairaudet ilmenevät suomalaisessa yhteiskunnassa sekä niiden syitä ja historiaa. Mielenterveyden haasteet näkyvät yhteiskunnassa monin eri tavoin ja niiden ylisukupolvisuus koskettaa meitä kaikkia tavalla tai toisella. Tulemme poimimaan esimerkkejä yhteiskunnan eri osa-alueilta sekä erilaisista ihmisryhmistä. Kutsumme lukijat pohtimaan kanssamme muun muassa: 

Miten sotien traumat näkyvät vielä onnellisuustutkimusten huipulla olevassa nykysuomessa? Miksi ja millä perustein Suomi on onnellisin maa?  Miten länsimäisen ihmisen mielenterveys selviää muuttuvassa nyky-yhteiskunnassa sekä sosiaalisen median myllerryksessä? Suljettuamme yhteiskunnan korona-pandemian vuoksi, jättääkö pandemia kauaskantoiset seuraukset yksilön henkiseen hyvinvointiin alhaisista kuolinluvuista huolimatta? 

Untuvikot heinäsuovassa

Olemme 2. vuoden sosionomiopiskelijoita Tikkurilan kampukselta. Tässä blogissa käsittelemme kehitysvammaisten henkilöiden asiakasryhmää ja siihen liittyviä ilmiöitä. Jokainen meistä etsii tietoa asiakasryhmästä omien mielenkiinnon kohteiden pohjalta. Lähestymme tätä aihetta uteliaisuudella ja tiedostamme, että emme ole asiantuntijoita, vaan itseasiassa “Untuvikkoja heinäsuovassa”.

Lue lisää Untuvikot heinäsuovassa

Mikä autismikirjo?

Autismikirjoa esiintyy kaikkialla maailmassa, noin 1-1,2 % väestöstä. Suomessa autismikirjon ihmisiä arvioidaan olevan ainakin 55 000. Autismikirjon diagnooseihin kuuluvat autismi, Aspergerin oireyhtymä, Rettin oireyhtymä, disintegratiivinen kehityshäiriö ja epätyypillinen autismi. Tämän artikkelin tarkoituksena on tuoda esille sitä, mitä autismikirjo on ja minkälaisia erityispiirteitä autismikirjon ihmisillä on.

Lue lisää Mikä autismikirjo?

Tuntemattomaan ja turvalliseen – esittelyteksti

Olemme toisen vuoden sosionomiopiskelijoita Tikkurilan kampukselta ja tulemme tulevien viikkojen aikana kirjoittamaan blogia pakolaisuudesta erityisesti keskittyen perhenäkökulmaan. Blogia kirjoittelee neljä nuorta aikuista Helsingistä. Osalla meistä löytyy kokemusta maahanmuuttajien ja pakolaisten kanssa tehtävästä työstä, jota on päässyt toteuttamaan muun muassa harjoittelupaikassa.

Lue lisää Tuntemattomaan ja turvalliseen – esittelyteksti

Kiitos blogimme lukijoille

Olemme käsitelleet blogissamme monia erilaisia asioita ja haasteita, joita ikääntyminen tuo mukanaan. Osaan haasteista yksilö voi itse omalla asenteellaan ja tekemisellään vaikuttaa, mutta osa on yksilöstä itsestään ja hänen valinnoistaan ja tekemisistään riippumattomia.  

Kun mietitään hyvää elämää, kuinka paljon vastuuta siitä on yksilöllä itsellään ja kuinka paljon sitä on yhteiskunnalla? On selvää, että yhteiskunnan vastuulla on järjestää riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja riittävä toimeentulo. Nämä muodostavat kuitenkin vasta perustan sille, mitä kaikkea muuta hyvään elämään tarvitaan. Sosiaaliset suhteet ja mielekäs tekeminen ovat aivan yhtä tärkeitä hyvinvoinnin kannalta -iästä riippumatta.  

Ikääntyminen – niin kuin mikä muukin tahansa ikävaihe, tuo mukanaan myös mahdollisuuden kehittyä ihmisenä. Vaikka ikääntyminen sulkee joitain portteja, kaikki ei ole vain luopumista. Muutoksien kautta voi aina myös saada jotain.  

Eletään elämämme hyvin, tehdään elämästämme onnellinen ja omannäköisemme niillä korteilla, jotka olemme saaneet. Ja ennen kaikkea muistetaan nauttia elämästä tässä ja nyt! 

Laura, Marde ja Minja