Suomen sotavuosien ylisukupolviset traumat

Kuva: Sa-Kuva

’’Välittömät sodanjälkeiset vuodet olivat painajaisaikaa, jolloin kymmenientuhansien kotien makuukammareissa palattiin öisin juoksuhautoihin ja tykistökeskityksiin. Päivisinkin kotiutuneet miehet olivat edelleen varpaillaan: Koviin äänin, yllättäviin liikkeisiin ja muihin ärsykkeisiin reagoitiin selkäytimestä. Sotakokemukset siirtyivät perheisiin, ja osalle alkoholista muodostui sekä lääke että taakka.’’ (Kivimäki 2013, 369).

Suomen sotavuosiin 1939-45 liittyy paljon vaiettua. Sodissa syntyneistä mielenterveyden haasteista ei puhuttu, eikä niitä ymmärretty. Moni ”rikkiammuttu” tai ”tärähtänyt” jäi ilman tarvitsemaansa apua, ja paha olo välittyi myös perheeseen ja lähipiiriin. Mutta siitä on kuitenkin jo vajaat 80 vuotta, eikö voida puhua trauman jääneen historiaan, vai muuttiko se sittenkin muotoaan ja tuliko siitä ylisukupolvista?

Lue lisää Suomen sotavuosien ylisukupolviset traumat

Mieletön maa

Hei!

Olemme toisen vuoden sosiaalialan opiskelijoita Laurean ammattikorkeakoulusta Tikkurilan kampukselta. Tarkastelemme tässä blogissa, miten eri mielenterveyden ongelmat ja sairaudet ilmenevät suomalaisessa yhteiskunnassa sekä niiden syitä ja historiaa. Mielenterveyden haasteet näkyvät yhteiskunnassa monin eri tavoin ja niiden ylisukupolvisuus koskettaa meitä kaikkia tavalla tai toisella. Tulemme poimimaan esimerkkejä yhteiskunnan eri osa-alueilta sekä erilaisista ihmisryhmistä. Kutsumme lukijat pohtimaan kanssamme muun muassa: 

Miten sotien traumat näkyvät vielä onnellisuustutkimusten huipulla olevassa nykysuomessa? Miksi ja millä perustein Suomi on onnellisin maa?  Miten länsimäisen ihmisen mielenterveys selviää muuttuvassa nyky-yhteiskunnassa sekä sosiaalisen median myllerryksessä? Suljettuamme yhteiskunnan korona-pandemian vuoksi, jättääkö pandemia kauaskantoiset seuraukset yksilön henkiseen hyvinvointiin alhaisista kuolinluvuista huolimatta?