Glerean, Niina, Laurea-ammattikorkeakoulu
Alastalo, Mika, Laurea-ammattikorkeakoulu
Hoitotyön tulee perustua näyttöön eli ajantasaiseen, systemaattisesti koottuun ja kriittisesti arvioituun tutkimustietoon (Hotus – Hoitotyön tutkimussäätiö sr 2026). Näyttöön perustuvuus on laadukkaan, turvallisen ja vaikuttavan hoidon keskeinen perusta sekä terveydenhuollon ammattilaisten lakiin perustuva (Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994) ja eettinen velvoite (Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE 2026). Tutkimus- ja kehittämistoiminta on erottamaton osa hoitotyötä ja sen jatkuvaa kehittymistä. Jo sairaanhoitajan profession perustajana pidetty Florence Nightingale hyödynsi systemaattista tiedonkeruuta ja tilastollista analyysia osoittaakseen hygienian ja hoitoympäristön ratkaisevan merkityksen potilaiden selviytymiselle. Näin hän loi perustan näyttöön perustuvalle hoitotyölle.
Myös sairaanhoitajakoulutuksen tulee perustua näyttöön. Sairaanhoitajakoulutuksen näkökulmasta näyttöön perustuvuus tarkoittaa esimerkiksi tutkimusnäytön hyödyntämistä osana sairaanhoitajakoulutusta. Tutkimusta voidaan hyödyntää osana koulutuksen järjestämistä, koulutuksen toteuttamisessa ja ajantasaisen ja laadukkaan osaamisen kehittämisessä. Tutkimus- ja kehittämistyön avulla voidaan vahvistaa koulutuksen laatua ja esimerkiksi kohdistaa koulutuksen resursseja kustannustehokkaasti. Hoitotyön opiskelijoiden näkökulmasta näyttöön perustuvuus ilmenee sairaanhoitajakoulutuksen aikana kehittyvänä osaamisena, mutta myös opintoihin liittyvinä kehittämistöinä, joissa opiskelijat kehittävät hoitotyötä ja esimerkiksi edistävät näyttöön perustuvien käytänteiden käyttöönottoa osana opintojaan ja opinnäytetyötään.
Ammattikorkeakouluilla on määritelty tehtäviksi työelämää kehittävä soveltava tutkimustoiminta ja kehittämis- ja innovaatiotoiminta (Ammattikorkeakoululaki 932/2014). Laurea-ammattikorkeakoulussa tämä toteutuu erityisen vahvasti kehittämispohjaisen oppimisen (Learning by Developing) kautta (Laurea 2026). Ammattikorkeakouluissa tehdään yhä enenevissä määrin tutkimus- ja kehittämistyötä myös ulkoisesti rahoitetuissa kansallisissa ja kansainvälisissä hankkeissa. Laurea on Suomen suurin sairaanhoitajakouluttaja ja Laurea-ammattikorkeakoululle on tärkeää olla mukana kehittämässä näyttöön perustuvaa sairaanhoitajakoulutusta ja sairaanhoitajien osaamista. Tällä hetkellä Laurea-ammattikorkeakoulu koordinoi kansallista Sairaanhoitajan ydinosaaminen (180 op) osaamisvaatimukset -hanketta, jossa päivitetty kansalliset sairaanhoitajakoulutuksen ydinosaamisen osaamisvaatimukset (Seppänen 2026). Laurea koordinoi myös Jousi-hanketta, jossa on kehitetty opiskelijoiden sujuvia siirtymiä ammattikorkeakoulusta ylempää korkeakoulututkintoa suorittamaan. Laurea-ammattikorkeakoulu on myös mukana kehittämässä näyttöön perustuvaa ammattikorkeakoulujen yhteistä opiskelijavalintaa AMK-opiskelijavalinnat konsortiossa. Laurealaiset ovat olleet mukana kehittämässä näyttöön perustuvia ja objektiivisia valintakokeita sairaanhoitajakoulutukseen (Vierula ym. 2021, Glerean ym. 2023).
Kansainvälisten opiskelijoiden ja sairaanhoitajien lisääntynyt määrä on viime vuosina lisääntynyt sairaanhoitajakoulutuksessa, ja sen myötä on kasvanut tarve aiheeseen liittyvälle tutkimus- ja kehittämistyölle. Olemme Laureassa koordinoineet Sairaanhoitajaksi Suomessa-hanketta (JOTPA 2022-2024), jossa kehitettiin EU ja ETA-maiden ulkopuolella valmistuneille sairaanhoitajien pätevöitymistä sairaanhoitajaksi (Glerean & Tiikkainen 2025). Myöhemmin kehittämistyötä jatkettiin SAILA 1 ja SAILA 2 hankkeissa, joissa kehitettiin malli Suomessa sairaanhoitajaksi laillistuvalle (Haarala ym. 2026). Parhaillaan Laurea ammattikorkeakoulu koordinoi valtakunnallista ProHarkka-hanketta (ESR+, 2025–2028,) jossa kehitetään kieli- ja kulttuuritietoista ohjausosaamista sosiaali- ja terveysalan organisaatioissa sekä rakennetaan valtakunnallista mallia kielellisesti ja kulttuuristen moninaisten sairaanhoitajaopiskelijoiden ammattitaitoa edistävien harjoittelujen ohjaukseen. Hankkeiden tarkoituksena on ollut edistää sairaanhoitajien työllistymistä koulutustaan vastaavaan työhön.
Laurea-ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutus tekee myös kansainvälistä tutkimus- ja kehittämistyötä sairaanhoitajakoulutuksen kehittämiseksi. Olemme osa Pioneer Allianssia, joka tulevaisuudessa mahdollistanee entistä tiiviimmän tutkimus- ja kehittämisyhteistyön verkostoon kuuluvien eurooppalaisten korkeakoulujen kanssa. Tällä hetkellä kehitämme Evidence Based Practice in Healthcare: an Online Escape Room Game (Erasmus +, 2022–2026) -hankkeessa pakohuonepeliä, jonka avulla sosiaali- ja terveysalan opiskelijat voivat harjoitella näyttöön perustuvaa toimintaa ja tiedonhakua. Hankkeessa on kehitetty myös mittari, jolla voidaan arvioida näyttöön perustuvan toiminnan osaamista. Kehittämishanke on mahdollistanut näyttöön perustuvan opetuksen kehittämisen ja tuonut esille kehittämiskohteita omassa opetuksessamme, joihin olemme pystyneet vaikuttamaan osana käynnissä olevaa OPS-uudistusta. Clinical Leadership in Nursing Education-hankkeessa puolestaan kehitämme kliinisen johtajuuden opetusta osana sairaanhoitajakoulutusta. Hoitotyön näkökulma tarvitaan usein myös monialaisiin hankkeisiin, josta esimerkkinä EU:n Horizon-ohjelman rahoittama Vitalise-hanke, jossa muun muassa tarkasteltiin potilaiden siirtymävaiheen hoitoa (Petsani ym. 2025) ja testattiin uusia menetelmiä hoitotyön opiskelijoiden simulaatio-oppimisessa (Alastalo & Makkonen 2023).
Hoitotyön tutkimus- ja kehittämistyön perustana on ammattikorkeakoulun tuen ja tukipalvelujen lisäksi hoitotyön lehtoreiden osaaminen. Laureassa on vahvaa osaamista hoitotieteellisessä tutkimuksessa. Laurelaisten hoitotyön asiantuntijoiden tutkimus liittyy muun muassa hoitotyön koulutukseen (Vierula 2021, Hakkarainen ym. 2024, Hublin ym. 2023; Glerean 2025, Rosqvist 2026), sairaanhoitajien osaamiseen (Alastalo 2021; Ranta & Kaunonen 2026), mielenterveyden edistämiseen (Putkuri 2025, Ylitalo ym. 2026), kliiniseen hoitotyöhön ja potilasturvallisuuteen (Aholaakko 2018, Vellonen ym. 2026 ), ikääntyneiden hoitotyöhön (Launonen 2024), äitiyshoitotyöhön (Räisänen 2011) sekä hoitotyön etiikkaan liittyen (Pajakoski 2025, Wiisak 2023). Tutkimusosaaminen mahdollistaa monipuolisen TKI-toiminnan hoitotyön ja hoitotyön koulutuksen kehittämiseksi.
Kuva: Ilpo Vuorivirta / Laurea-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Alastalo, Mika. 2021. Patient observation skills in critical care nursing : A Theoretical construction and evaluation. Väitöskirja, Turun yliopisto. Viitattu 14.5 2026. https://www.utupub.fi/items/987ba45b-26f3-4a7d-8f9f-aaae0399d070
Alastalo, M. & Makkonen, A. 2023. Potilaan näkökulman vahvistaminen hoitotyön simulaatioissa – kokemusasiantuntijuutta ja uusia kuvakulmia. Laurea Journal. Viitattu 14.5.2026 https://journal.laurea.fi/potilaan-nakokulman-vahvistaminen-hoitotyon-simulaatioissa-kokemusasiantuntijuutta-ja-uusia-kuvakulmia/#af6db40a
Ammattikorkeakoululaki 932/2014 https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2014/932
Glerean, N., Talman, K., Glerean, E., Hupli, M., & Haavisto, E. (2023). Development and psychometric testing of the perception of nursing profession instrument. Journal of advanced nursing, 79(10), 4074–4087. https://doi.org/10.1111/jan.15726
Glerean, N. 2025. The perception of the nursing profession among nursing applicants : Assessment and promotion of the perception using a 360° virtual learning environment. Väitöskirja, Turun yliopisto. Viitattu 14.5 2026. https://www.utupub.fi/items/ae0c1906-8620-45f8-a1a8-05765578197d
Glerean N. & Tiikainen L (toim.) 2025. Sairaanhoitajaksi Suomessa. Pätevöitymiskoulutuksen hyvät käytännöt 2022-2025. Viitattu 14.5 2026. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/880832/Laurea%20julkaisut%20232.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Haarala P., Karjalainen A. & Ylikarhi K. 2026. SAILA- Sairaanhoitajan laillistuminen Suomessa. Toimintamalli EU- ja ETA-valtioiden ulkopuolella tutkintonsa suorittaneuden sairaanhoitajien laillistumiseen. Viitattu 14.5 2026. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/909984/2026%20Taito%20162%20SAILA%20-%20Sairaanhoitajan%20laillistuminen%20Suomessa.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Hakkarainen, T., Salminen, L., Alastalo, M., & Virtanen, H. (2024). Online degree programmes in nurse education-Students’ perceptions and academic performance: An integrative review. Nurse education today, 136, 106148. https://doi.org/10.1016/j.nedt.2024.106148
Heinonen, T., Eskolin, S.-E., Leino-Kilpi, H., & Virtanen, H. (2025). Empowering educational actions of nurses for patients with long-term health problems: An integrative review. Central European Journal of Nursing and Midwifery, 16(2), 2196–2216. https://doi.org/10.15452/CEJNM.2025.16.0010
Hublin, L., Koivisto, J. M., Lyyra, M., & Haavisto, E. (2023). Learning Collaborative Clinical Reasoning in Healthcare Education: An Integrative Review. Journal of Professional Nursing, 49, 126-134. https://doi.org/10.1016/j.profnurs.2023.09.011
Hotus – Hoitotyön tutkimussäätiö sr. 2026. Näyttöön perustuva sosiaali- ja terveydenhuolto. Viitattu 14.5.2026 https://hotus.fi/nayttoon-perustuva-terveydenhuolto/
Launonen, M. 2024. Quality care of older patients living with cancer: perceptions of patients, family members and nurses in acute inpatient care. Väitöskirja, Itä-Suomen yliopisto. Viitattu 14.5 2026. https://erepo.uef.fi/items/b730fae6-1bc9-42cc-bfcd-4981445801ac
Laurea. 2026. Laurealainen tapa opiskella. Viitattu 14.5.2026 https://www.laurea.fi/koulutus/opiskelijana-laureassa/lbd/
Pajakoski, E. 2025. Moral courage in nursing: refining the concept. Väitöskirja, Turun yliopisto. Viitattu 14.5 2026. https://www.utupub.fi/server/api/core/bitstreams/fea550fa-a0ba-4972-9506-f3869d506e4e/content
Petsani, D., Santonen, T., Barbancho, B., Kehayia, E., Alastalo, M., Rakia, D., Petronikolou, V., Segkouli, S., Almeida, R., Sanchez, G., Ballesteros, S., Ahmed, S., Nagy,E., Broeckx, L., Doumas, M., Bamidis, P. & Konstantinidis, E. 2025. Healthcare Professionals’ Perspectives on Technology in Transitional Care: A Multisite Qualitative Study on Current Practices, Challenges, and Future Directions. Health Informatics Journal 31 (4), https://doi.org/10.1177/14604582251404770
Putkuri, T. 2024. School nurse as a provider of mental health support – Reflections on current practices and visions for the future. Viitattu 14.5 2026. https://www.utupub.fi/items/1a816c8d-f576-484d-a243-2ed3fa417062
Rosqvist, Kristiina.Valmistuvien sairaanhoitajaopiskelijoiden tiedollinen ja taidollinen osaaminen peruselintoimintojen häiriöiden tunnistamisessa : Tieto- ja taitotestin kehittäminen loppukokeeseen. Väitöskirja, Tampereen yliopisto. https://trepo.tuni.fi/handle/10024/236984
Räisänen, S. 2011. Obstetric anal sphincter ruptures : risk factors, trends and differences between hospitals. Väitöskirja. Viitattu 14.5 2026. https://erepo.uef.fi/items/a50a81a5-5731-476a-b832-75de6dea1f24
Seppänen, S. 2026. Sairaanhoitajan ydinosaamisen ( 180 op) osaamisvaatimukset. Viitattu 14.4 2026 https://www.laurea.fi/koulutus/sairaanhoitajan-ydinosaamisen-osaamisvaatimukset/
Terveydenhuoltolaki 1326/2010 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326
Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE. 2026. Sosiaali- ja terveysalan eettiset periaatteet. Viitattu 14.5.2026 https://etene.fi/documents/66861912/0/ETENE+Sosiaali-+ja+terveysalan+eettiset+periaatteet+13.3.2026.pdf/b50e1394-9620-5ed6-73c4-1934caed0e88?t=1773382661446
Vellonen, M., Härkänen, M., & Välimäki, T. (2026). Flow of Medication Information Incidents in the Home Care Setting in Finland: A Qualitative Descriptive Study. Journal of Advanced Nursing, 82(3), 2475–2489. https://doi.org/10.1111/jan.70063
Vierula, J., Talman, K., Hupli, M., Laakkonen, E., Engblom, J., & Haavisto, E. (2021). Development and psychometric testing of Reasoning Skills test for nursing student selection: An item response theory approach. Journal of Advanced Nursing, 77(5), 2549–2560. https://doi.org/10.1111/jan.14799
Vierula, J. 2021. The assessment of reasoning skills in nursing student selection – Test development and psychometric testing. Väitöskirja, Turun yliopisto. Viitattu 14.5 2026. https://www.utupub.fi/items/027ba393-dfed-4746-be41-9124ed0075af
Wiisak, J. 2023. Whistleblowing for wrongdoing in health care – from identification to action. Väitöskirja, Turun yliopisto. Viitattu 14.5 2026. https://www.utupub.fi/items/e5bf9c28-80db-4680-a46b-3fdb57de03f9
Ylilaakko, Teija-Kaisa. Intraoperative aseptic practices and surgical site infections in breast surgery. Väitöskirja, Helsingin yliopisto. Viitattu 15.5 2026. https://helda.helsinki.fi/items/20736663-2615-4319-a5d5-89774beffa0b
Ylitalo, M., Putkuri, T., Joronen, K., & Lantta, T. (2026). Implementaatiokehykset nuorten mielenterveydentuen menetelmien käyttöönotossa kouluissa: kartoittava kirjallisuuskatsaus. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 63(1), 209-224. https://doi.org/10.23990/sa.161959
Kuva: Ilpo Vuorivirta/Laurea
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
