Siskonmakkarasoppaa

Olemme päässeet muutamien viime kuukausien aikana perehtymään erityislapsi perheiden maailmaan: iloihin ja suruihin, onnistumisiin ja haasteisiin. Suuri kiitos kaikille lukijoillemme ja erityiskiitos ajatuksia herättäneistä kommenteista! Oli mahtava huomata kirjoitusten herättävän keskustelua ja mielenkiintoa käsiteltyä asiaa kohtaan. Toivottavasti te lukijat olette saaneet tulevaisuutta ajatellen itsellenne uusia työkaluja ja lisää tietoutta. Pääsimme raapaisemaan tärkeän aiheen pintaa ja […]

Erityislapsiperheen arkeen kuuluu usein monenlaisia vuorovaikutukseen ja kommunikaatioon liittyviä haasteita.  Pelkästään sanallisesti annettujen ohjeiden vastaanottaminen voi olla haastavaa ja vaikeuksia lisäävät entisestään lapsen mahdolliset keskittymisongelmat. Sanallisen ohjauksen lisäksi käytetään usein kuvia ohjaamaan lapsen toimintaa, jolloin lapselle konkretisoituu paremmin se mitä häneltä odotetaan kussakin tilanteessa. Erityislasten ohella leikeissä ja toiminnassa käytettävät kuvat innostavat sekä tukevat kaikkia

Suomessa on hieman yli 30 sairaalakoulua ja ne toimivat muun muassa yliopistollisten sairaaloiden yhteydessä. Sairaalakoulu on erityiskoulu, joka kuuluu sijaintikaupunkinsa opetustoimen alaisuuteen. Opetus on pienryhmäopetusta, luokassa keskimäärin 6 -10 oppilasta. Yhteistyö sairaalan eri osastojen kanssa erottaa sairaalakoulun muista erityiskouluista. Sairaalakoulun tavoitteena on turvata koulunkäyntimahdollisuus oppivelvollisuusikäisille sairaalassa oleville lapsille ja sairaalakoulujen säännöspohjan uudistuksen myötä nykyään myös

Arjen ollessa kiireistä ja kun erityislapsi tuo siihen vielä omat haasteensa, voi vanhempien jaksaminen olla koetuksella. Arkeen voi parhaimmillaan sisältyä vanhempien työ, lapsen tai lapsien koulu ja / tai päiväkoti, vanhempien ja lasten harrastukset sekä normaalit arjen rutiinit ja velvoitteet. Joissain tapauksissa vanhempia voi olla myös yksi, jolloin arjen pyörittäminen on kokonaan yhden vanhemman vastuulla.

Suomessa oli vuonna 2015 85 000 tehostettua tai erityistä tukea saavaa lasta. Erityistä tukea voi tarvita, kun oppimisen, kasvun ja kehityksen edellytykset ovat heikentyneet toimintavajavuuden, vamman tai sairauden vuoksi. Erityislapsen perheen elämä näkyy ulkopuolisille lähinnä joko säälinä tihkuvina sairaalatarinoina, hyväntekeväisyyskeräyksinä tai tilastopuheena. Erityisarjen sulkeutuminen kotiin ei liitykään vanhempien laiskuuteen tai haluttomuuteen vaan usein kotiin jäädään apuvälineiden,

Erityislapsen perhe tarvitsee usein jaksamisen avuksi tukea ja apua arjen tilanteisiin. Oikeanlaisen avun saaminen ennen, kuin tilanne ajautuu totaaliseen kaaokseen ja huoltajien voimat ehtyvät lopullisesti on tärkeää. Avun pyytäminen ja vastaanottaminen voi kuitenkin olla toisinaan hyvinkin haastavaa. Vanhemmat voivat kokea olevansa huonoja ja epäonnistuneita kasvatustehtävässään tarvitessaan ”lomaa” perhe-elämästään. Oman rajallisuutensa ymmärtäminen ja rohkeus ulkopuolisen avun

Olisiko minusta erityislapseni omaishoitajaksi? Moni erityislapsen vanhempi pohtii varmasti tätä kysymystä mielessään. Lisäksi saattaa mietityttää millä perusteilla omaishoidon tukea saadaan ja kuuluuko oma lapsi tuen piiriin. Olen koonnut tähän blogi postaukseen mahdollisimman kattavan, mutta tiiviin tietopaketin omaishoidontuesta sekä siihen liittyvistä muista kysymyksistä.