Saako suomalainen nimi paremmin töitä, kuin ulkomaalainen nimi? Mitä jos heillä on sama koulutus ja saman verran työkokemusta? Onko toisenlainen nimi parempi, kuin toinen? Näin asian ei pitäisi olla.
Luin Helsingin Sanomien uutisen aiheesta Pekka vai Abdul? Helsingin yliopiston tutkimuksessa selvitettiin, miten nimi vaikuttaa työnsaannissa. Tutkimusta teki Akhlaq Ahmad ja hän on Helsingin yliopiston sosiologian tutkija. Tutkimuksen mukaan, nimellä ja etnisellä taustalla on suuri merkitys työnhaussa. Tutkimuksessaan Ahmad lähetti 5000 eri työhakemusta erilaisiin työtehtäviin eri kansalaisuuksilla ja toivoi saavansa kutsun haastatteluun. Tutkimuksessa keksityt henkilöt olivat taustaltaan suomalainen, somalialainen, irakilainen, venäläinen ja englantilainen.
Tulokset olivat erikoisia. Suomalaistaustainen Pekka Koivisto pääsi 390 haastatteluun 1000. Englantilaistaustainen Jack Smith sai 269 kutsua, venäläistaustainen Barinov sai 228 kutsua. Huonoiten kutsuja saivat somalialaistaustainen, 99 kutsua ja irakilaistaustainen, 134 kutsua. Henkilöillä oli sama koulutus sekä työkokemus. Samoin he olivat käyneet koulunsa Suomessa, mikä antoi ymmärtää, että he puhuvat Suomea.
Minusta tulokset ovat surullisia. Kaikki henkilöt ovat keksittyjä henkilöitä, mutta on ikävä nähdä tämänkaltaisia tuloksia. Tutkimuksessa huomataan, kuinka syrjintä on osana työnhakua. Vaikka henkilöt ovat käyneet koulunsa Suomessa, niin heillä on huonompi mahdollisuus saada töitä. Kuinka voisimme päästä eroon tämänkaltaisesta syrjimisestä? Oli nimi mikä tahansa, jos töihin ei pääse, niin työkokemusta ei tule eivätkä ihmiset voi oppia työssä. Suomessakin on paljon työpaikkoja, joihin tarvittaisi lisää työntekijöitä. Kun työpaikka syrjintää ei olisi, niin saisimme uusia työntekijöitä tekemään töitä. Minusta jokaisella pitäisi olla oikeus työhön ja työntekoon!
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Kiva teksti!
Olen itsekkin lukenut kyseisen artikkelin, ja nähnyt aiheeseen liittyvän videon. Nämä molemmat olivat koskettavia, pysäyttäviä ja ajatuksia herättäviä
On pöyristyttävää, miten tällainen voi olla todellista. Rasismi ja syrjintä on kiellettyä jopa lain mukaan, joten miten tämänkaltainen käyttätyminen voi olla niin yleistä työmarkkinoilla. Asiaan on saatava muutos.
Tärkeä aihe, kiitos tästä postauksesta! Näistä asioista on hyvä puhua myös siksi, että ihmiset voivat havahtua ajattelemaan omia ennakkoluulojansa.
Muistan, että joitakin vuosia sitten tehtiin myös vastaava kokeilu, jossa tunnetut suomalaiset julkisuuden henkilöt hakivat töitä omilla ansioluetteloillaan, mutta keksityillä romaninimillä. Yksikään hakijoista ei saanut haastattelukutsua.
Kuten sanoit, tämä surullista eikä pitäisi olla millään tavalla hyväksyttävää. Mielestäni tähän yksinkertaisena ratkaisuna olisi nimetön rekrytointi, jolloin hakemuksesta poistetaan hakijan tunnistetiedot, ja vain oleellinen kuten koulutus sekä työkokemus jäävät esille. Tämä ymmärtääkseni onkin jo käytössä joissakin kaupungeissa sekä yrityksissä. Ja hyvä niin!
Olipa mielenkiintoinen artikkeli ja postaus siitä. Se taitaa tosiaan olla valitettava tosiasia, että nimi vaikuttaa työnhakuun ja varsinkin haastattelukutsuihin. Todella surullista, sillä työllistyminen voi olla todella vaikeaa ja se on totta, että jos ei pääse töihin, ei myöskään työkokemus kartu, jota sitäkin vaaditaan jo moniin työpaikkoihin.
Eräs tuttavani, jolla oli suomalainen toinen nimi ja “ulkomainen” etunimi, käytti aina toista nimeään hakiessaan töitä ihan vain juuri tästä syystä, että sai tällöin enemmän kutsuja haastatteluihin.
Hyvin pysäyttävä postaus! Kiitos siitä!
Vaikka Suomea kuvaillaan hyvinvointivaltiona, jossa tasa-arvo on pidemmällä kuin missään muualla, on kauheaa huomata, kuinka jälkeen jäänyt Suomi voi olla tällaisen asian kohdalla. Kuinka henkilön etunimi voi aiheuttaa niin suuria ennakkoluuloja ja vaikuttaa näin radikaalisti vielä vuonna 2019?!
Joutuvatko todella vanhemmat ottamaan huomioon pienen vauvan tulevaisuuden uramahdollisuudet nimeä keksiessään?
Jokaisella tulisi olla oikeus nimeen, jota ei väheksytä tai loukata.