Moikka kaikki lukijat! Tässä on meidän blogin viimeinen kirjoitus. On ollut mukava pitää blogia pystyssä. Olemme ryhmänä oppineet paljon maahanmuuttajista ja maahanmuuttotyöstä. Olemme kirjoittaneet erilaisia blogipostauksia ja kokoan nyt tähän mitä kaikkea olemme tehneet.
Muistan, kuinka lukion psykologian tunnilla pohdimme aihetta tämän kysymyksen äärellä. Kulttuurisidoinnaisuuden takia mielenterveyttä voi olla haastavaa tunnistaa ja siihen voi olla myös vaikeaa hakea apua. Syitä siihen voi olla kulttuurille ominaiset normit, jotka ohjaavat meitä siinä, kuinka on suotavaa käyttäytyä. Lisäksi eri kulttuureilla on eroja mielenterveyden käsitteissä ja sen tulkitsemisessa.
Maahanmuuttajat ovat yleisesti mediassa kuvattu aina nuorina miehinä, mikä on osaltaan totta ikäosuuden suhteen, sillä suurin osa maahanmuuttajista on kuitenkin työikäisiä. Usein kuitenkin unohdetaan, että maahanmuuttajat voivat olla myös ikäihmisiä. Vuoden 2017 tilastojen mukaan Suomessa maahanmuuttajista työikäisiä (15-65-vuotiaita) oli noin 75%, kun taas suomalaisia oli 61%. Eläkeikäisiä maahanmuuttajia oli noin 5%, kun suomalaistaustaisista eläkeikäisiä oli …
Yksin maahan saapuu osa turvapaikan hakijoista, jotka ovat alaikäisiä. Heillä ei ole lainkaan huoltajaa mukana, kun saapuvat maahan josta hakevat turvapaikkaa. Alaikäiselle turvapaikanhakijalle kuuluvat samat sosiaali- ja terveyspalvelut kuin kunnan asukkaalle, myös tarvittavat lastensuojelun palvelut. Heillä on myös samanlainen oikeus käydä koulua.
Saako suomalainen nimi paremmin töitä, kuin ulkomaalainen nimi? Mitä jos heillä on sama koulutus ja saman verran työkokemusta? Onko toisenlainen nimi parempi, kuin toinen? Näin asian ei pitäisi olla.
Luin Yle Uutisten artikkelin elokuvaohjaaja Hamy Ramezanista ja hänen kokemuksistaan, kun hän perheensä kanssa muutti pakolaisena Iranista Suomeen vuonna 1986. Artikkelissa Ramezan puhuu ihmisten hyvyydestä, perheen merkityksestä ja myös iloisista hetkistä, mikä oli mielestäni hieno näkökulma aiheeseen. Artikkelissa otetaan esille myös muutama vuosi sitten julkisuudessa herännyt keskustelu pakolaiskriisistä ja se, kuinka siitä syntyi Ramezanin idea …
Maahanmuuttoprosessi voi olla pitkä ja haastava monille maahanmuuttajille. Prosessi alkaa rajatarkastuksella ja ilmoituksella viranomaisille. Tämän jälkeen maahanmuuttajan tiedot rekisteröidään ottaen samalla talteen henkilön perustiedot, sormenjäljet, allekirjoituksen ja valokuvan. Samalla henkilölle tehdään rekisteri tarkistus. Tämän jälkeen henkilö ohjataan vastaanottokeskukseen, jossa hakija odottaa MIGRI (maahanmuuttoviraston):n turvapaikkapuhutteluun kutsua. Tämän jälkeen MIGRI tekee päätöksen siitä, jatketaanko hakemuksen käsittelyä. Lopuksi MIGRI …
Kirjoitukseni aihe sai alkuunsa, kun pääsin tutustumaan työni puolesta nuoreen tyttöön, joka on maahanmuuttajataustainen.
Mitkä ovat syyt, että turvapaikanhakijat haluavat muuttaa Suomeen? Aloin pohtimaan tätä eräs aamu. Jos itse vastaisin tähän, miksi minä tulisin Suomeen, niin vastaukseni olisi, että Suomi on hyvä paikka asua, meillä on hyvä koulutus ja täällä on turvallista. Mutta mitä turvapaikanhakijat ovat vastanneet?
Maahanmuuttajan kotoutumisen kannalta erityisen tärkeää on pääsy työelämään. Kuitenkin maahanmuuttajan on vaikeampaa työllistyä kuin kantasuomalaisen. Terveys-ja hyvinvointilaitoksen teettämän tutkimuksen mukaan vuonna 2014 työikäisistä ulkomaalaistaustaisista työllistyi 60% ja suomalaistaustaisesta 69%. Usein työllistymisen esteenä on heikko suomen kielen taito. Esteenä on usein myös se, että maahanmuuttajan koulutus ei vastaa työtehtävän edellyttävää ammattitaitoa tai tutkintoa ei tunnusteta Suomessa. …