Työskentelen itse varhaiskasvatus puolella. Olen työskennellyt siellä noin 20-vuotta. Suurimman osan tuosta ajasta olen työskennellyt ympärivuorokautisessa päiväkodissa. Koen työni antoisaksi. Ja tietenkin. Minullakin on niitä maanantai päiviä, jolloin ei vaan huvittaisi. Eikö meillä kaikilla?
Jos näitä päiviä ei ota huomioon, olen mennyt hymyissä suin työpaikalle. Koen, että minulla on ihania kollegoja ja teen jotain merkittävää. Kasvatan lapsia yhdessä heidän vanhempiensa kanssa. Päivän aikana saattaa tapahtua hyvinkin paljon. Uusia perheitä tulee tutustumaan, joku itkee ikäväänsä ja toinen huhuilee vessassa, että voisiko joku tulla pyyhkimään? On ihanaa, että pääsen työpäiväni aikana keinumaan, tekemään kuperkeikkoja ja leikkimään. Monessa työtehtävässä tämä ei ole mahdollista. Työn ehdottomia plussa puolia. Mutta tulevaisuus. Millainen se sitten on varhaiskasvatus puolella?
Uusi varhaiskasvatuslaki tuli voimaan 1.9.2018. Lain voimaantulosta on aikaa vuoteen 2030, jolloin henkilöstöstä vähintään kahdesta kolmasosasta on oltava varhaiskasvatuksen opettajia tai sosionomeja. Tästä kahdesta kolmasosasta puolella tarvitsee olla varhaiskasvatuksen opettajan tutkinto. Loput ovat varhaiskasvatuksen lastenhoitajia. (OKM 2022.)
Tällä hetkellä sosionomin koulutuksella ei voi enää saada varhaiskasvatuksen opettajan nimikettä. Valmistuessamme nimike on varhaiskasvatuksen sosionomi. Opettajan nimikettä voi käyttää, jos olet valmistunut yliopistosta kasvatustieteen kandidaatiksi. Jos tehtäviin ei ole saatavissa pätevää henkilöä, voidaan tehtävä täyttää siten, että henkilöllä on siihen pätevät edellytykset. (Kuntatyönantaja 2018.)
Tämä herättää keskustelua. Korviini on kantautunut paljon sipinää ja supinaa. Pohditaan sitä mistä riittää tulevaisuudessa opettajia? Onko koulutuspaikkoja niin paljon, että tulevaisuudessa saamme tarvittavan määrän varhaiskasvatuksen opettajia ja varhaiskasvatuksen sosionomeja päiväkoteihin töihin? Ja miten alan vetoavuus? Onko työn kuormittavuus ja palkka samalla viivalla? Tähän tiedämme kaikki vastauksen. Ei ole. Onko jotain muita etuuksia, jolla alaa saisi vetovoimaiseksi?
Helsingin sanomat kertovat artikkelissa, että Vantaa on saanut 500 000 hätäpaketin henkilöstöpulan helpottamiseksi. Osa rahasta käytetään rekrytointilisänä opettajille, jotka hakeutuvat töihin sellaiseen päiväkotiin, jossa on 50 % vieraskielisiä. Osa rahoista menisi palkitsemiseen hyvästä työsuorituksesta ja osa henkilökunnan hyvinvointiin. (Aalto 2022.)
Pahoin pelkään, että tämä ei riitä. Palkan pitäisi olla kunnossa, jotta saisimme tarvittavia uusia alan ammattilaisia. Vanha sanonta raha ei tee onnelliseksi, mutta siitä on apua, pitää paikkansa. Moni nuori saattaakin hakeutua ihan toisiin tehtäviin jo koulutusta miettiessään, koska kokee palkan liian pieneksi.
Varhaiskasvatuksen sosionomeja koulutetaan par aikaan, mutta tehtävän kuva on ehkä meille kaikille vielä mysteeri. Mitä se pitää sisällään? Enempi perhetyötä ja pedagoginen osuus jää opettajille? Tähän saamme varmasti tulevaisuudessa vastauksen.
Kurkkasin mollin sivuja ja huomasin että Helsingin kaupunki palkkaa jo nimikkeellä varhaiskasvatuksen sosionomi. Palkka n.2500. Opettajien n.2700. Tällä hetkellä kuvaukset työstä on samat. Houkutteleeko palkka uusia sosionomeja? Luultavasti ei.
Onko paikalla lastenhoitajia? En suinkaan unohtanut teitä blogissani. Korviini on kantautunut myös huoli siitä, ettei lastenhoitajien ammattia arvosteta. Nostammeko korokkeelle opettajat ja sosionomit? Haluan sinne myös lastenhoitajat. Myös lastenhoitajien palkkaa pitäisi ehdottomasti saada nostettua ja heidät kokemaan arvostusta työstänsä. On ehdottoman tärkeää, että heidän äänensä tulee kuuluviin ja he pääsevät näyttämään osaamistaan ja jakamaan tieto taitoansa.
Ymmärrän, että uudistuksella halutaan saada lapsille paras mahdollinen varhaiskasvatus. Mutta jos ammattilaisia ei ole tarpeeksi, niin miten se tehdään? Ja jos kuitenkin tilalle saa palkata sellaisen henkilön, joka ei ole pätevä, niin onko uudistus vain sanahelinää. Näistä on hyvä puhua. Vai mitä olet mieltä?
Lähteet
Aalto, M. 14.2.2022. Helsingin sanomat. Vantaalla uusi ratkaisu päiväkotien henkilöstöpulaan: Erikoispalkkio päiväkoteihin, jossa runsaasti vieraskielisiä lapsia. Viitattu 5.3.2022. https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008612491.html
Kuntatyönantaja. Uusi varhaiskasvatuslaki muuttaa kelpoisuuksia, nimikkeistä päättää työnantaja. Viitattu 5.3.2022. https://www.kt.fi/ohjeet/kvtes/varhaiskasvatuslaki-kelpoisuudet-henkilostorakenne
Opetus- ja kulttuuriministeriö. Uusi varhaiskasvatuslaki. Viitattu 5.3.2022. https://okm.fi/uusivarhaiskasvatuslaki
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Todella ajankohtainen aihe, olet pohtinut asiaa monelta kannalta. Varhaiskasvatus on minulle vieras alue, vaikka lasten ja perheiden kanssa olenkin työskennellyt koko työurani ajan. Itse työ on varmasti antoisaa, saa nähdä lapsen kehittyvän ja olla yksi turvallisista aikuisista lapsen elämässä. Palkkaus sotealalla on ollut viimeaikoina paljon puheenaiheena, ja tästä onkin tärkeää puhua. Juuri palkkaus ja työntekijöiden vaihtuvuus onkin ollut itselleni yksi syistä, miksi en koskaan päiväkotimaailmaan itse ole töihin lähtenyt.
Lastentarhaopettajan 2700 palkka alkaa olla jo oikeaan suuntaan, vaikka edelleenkin hyvin pieni verrattuna muihin yliopistotason palkkoihin. Ystäviäni työskentelee pääkaupunkiseudun ulkopuolella lastentarhaopettajana, ja heidän palkkansa ilman lisiä on noin 2500, eli ihan tuonne 2700 asti ei edes joka puolella Suomea jostakin syystä olla päästy. Varhaiskasvatuksen sosionomin palkka 2500e kuulostaa mielestäni alhaiselta, kun vaatimuksena on kuitenkin AMK tutkinto, se on alle 300e euroa enemmän kuin lastenhoitajalla. Aika pieni korotus 3,5v tutkinnoista.
Teet arvokasta työtä, kiitos sinulle ja kaikille päiväkodissa työskenteleville. Ilman teitä arki olisi hyvin erilaista, te mahdollistatte töissä käynnin ja osalle hengähdystauon toisinaan kuormittavastakin perhe-arjesta. Toivottavasti ala saisi pian lisää arvostusta ja korotuksen palkkoihin.
Aurinkoista kevättä, naurua ja keinumisen iloa!
Kiitos Ava kommentistasi. Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että varhaiskasvattajien palkka on menossa kohti oikeaan suuntaan. Ehkä jonain päivänä pääsemme sinne, missä sen pitäisi olla. Toivon, että sosionomien palkkaan tulee muutos, kun tehtävänkuva kirkastuu. Toivon myös, että lastenhoitajat saavat korotuksen palkkaansa. He ovat sen myös ansainneet.
Kiitos myös siitä, että koit varhaiskasvatuksen arvokkaana työnä. Koen samoin.
Ihanaa kun tulee kevtä. Auringosta saa heti lisää energiaa. Lapset kysyivätkin eilen päiväkodissa, että koska voidaan taas syödä jäätelöä ulkona? Ei siihen enää kauan mene. Kevät tulee nyt ryminällä ja sen jälkeen onkin jo kesä.
Ihanaa kevään odotusta sinulle.
Kiitos Heli kirjoituksestasi, tämä aihe mietityttää jatkuvasti itseänikin.
Työskentelen varhaiskasvatuksen lastenhoitajana ja opiskelen työn ohessa varhaiskasvatuksen sosionomiksi.
Mielenkiinnolla odotan, millaiseksi tämä uusi työnkuva muodostuu. Oman kokemukseni perusteella en näe ongelmia. Antaa opettajien toimia pedagogisena johtajana; sosionomi voi keskittyä perheiden hyvinvoinnin näkökulmaan, palveluneuvontaan, verkostoyhteistyöhön ja lapsen osallisuuden tukemiseen. Työsarkaa riittää molemmille. Ja tietenkin myös lastenhoitajia tarvitaan. Käytännössä kaikki päiväkotiryhmässä työskentelevät tiimin jäsenet tekevät yhdessä samaa työtä lapsen parhaaksi. Erot ovat mielestäni vivahde-eroja ja erilaiset ammatilliset osaamiset täydentävät toisiaan.
On hienoa, että jotkut edistykselliset kunnat, kuten Helsinki, ovat tarttuneet toimeen ja palkkaavat jo varhaiskasvatuksen sosionomeja. Varhaiskasvatuksen sosionomeille täytyy maksaa parempaa palkkaa kuin lastenhoitajille. Ei siis ole yllättävää, että yksityinen päiväkotiketju valitsee passiivisen ja odottavan linjan, eikä toimi ennen kuin on pakko.
Myös Kuntaliitossa on herätty huolestumaan varhaiskasvatuksen työntekijöiden saatavuudesta ja henkilöstörakenteesta. Kuntaliiton varhaiskasvatuksesta vastaava kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen julkaisi juuri eilen ajankohtaiskirjoituksen aiheesta. Vaikka lasten määrä ikäluokissa vähenee, varhaiskasvatukseen osallistumisaste on kasvussa, joten ennusteen mukaan lasten määrä varhaiskasvatuksessa lisääntyy. Kuntaliitto on huolissaan siitä, pystytäänkö varhaiskasvatusta toteuttamaan vaaditun henkilöstörakenteen mukaisesti tulevaisuudessa. Lahtisen mukaan kunnat eivät pysty omin voimin ratkaisemaan haastetta. Tarvitaan pikaisia toimia, kuten koulutuspolkujen uudelleen miettimistä, aloituspaikkoja ja alan vetovoiman parantamista. (Lahtinen 2022.)
Kuntaliiton Lahtinen esittää myös, että tulisi rohkeasti pohtia onko esimerkiksi määritellyt kelpoisuusvaatimukset kaikilta osin tarkoituksenmukaisia (2022). Tätä keskustelua käydään kentällä todella paljon, erityisesti alle 3-vuotiaiden lasten ryhmien osalta. Myös joustavia ja maksuttomia pätevöitymispolkuja lastenhoitajasta opettajaksi tai vaka-sosionomiksi kaivataan. Opiskelua pitäisi pystyä tekemään työn ohessa ja sen tulisi todellakin olla maksutonta, koska alan palkat ovat suoraan sanottuna surkeat. Yksityisellä puolella palkka on huonompi kuin kunnallisella ja muualla Suomessa huonompi kuin pääkaupunkiseudulla. Joten otetaanpa tuosta opettajan 2700 eurosta vielä pois 500 euroa, niin ollaan sillä tasolla mitä muualla Suomessa yksityisellä työskentelevä varhaiskasvatuksen opettaja tienaa.
Lähteet:
Lahtinen, J. 2022. Varhaiskasvatuksen työntekijöiden saatavuus huolettaa kunnissa. Kuntaliitto 17.3.2022. Viitattu 18.3.2022. https://www.kuntaliitto.fi/ajankohtaista/2022/varhaiskasvatuksen-tyontekijoiden-saatavuus-huolettaa-kunnissa?s=04&fbclid=IwAR3Qf5RSf7q2l8d76B12_M9aPLvohMVKfBDJI6U4bB8xluTHl55TVIZHr8c
Hei, Kiitos kommentistasi.
Olen kanssasi samaa mieltä, että moniammatillinen työtiimi on varhaiskasvatuksen tärkeä edellytys. Yhdessä töitä tehden, yhteinen päämäärä mielessä.
Yksityisen sektorin palkkaa olisi myös syytä tarkastella. Tässä tekstissäni keskityin vain Helsingin kaupungin paikkoihin. Toivottavasti varhaiskasvatuksen sosionomin palkka nousee, kuhan vastuualueet ja työnkuvaus selkiytyy.
On hyvä, jos uusia mahdollisuuksia opiskeluun pohditaan. Jos opiskelu on mielekästä ja motivoivaa, uskon että uusia opiskelijoita saadaan. Moni opiskelee vasta myöhemmällä iällä, jolloin olisi hyvä, että työn, perhe-elämän ja opiskelun yhteensovittaminen olisi mahdollista.
Olen pitkään työskennellyt alle 3-vuotiaitten ryhmässä. Nyt vasta muutaman vuoden 3–5-vuotiaitten ryhmässä. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että myös päiväkodin pienimmille tulee taata saman laatuinen ja arvoinen varhaiskasvatus kuin päiväkodin muille lapsille. Muuten se eriarvostaisi. Ja sieltä pienten ryhmästähän kaikki lähtee.
OAJ:n artikkeli arjen taidot kuvaavasti kertovat varhaiskasvatuksen opettajan tärkeydestä ryhmässä. Pedagogiikkaa yhdistellään arkisiin tilanteisiin. Vankka kehityspsykologian tuntemus on eduksi. (OAJ 2020.)
Mukavaa kevään jatkoa sinulle. Ihanaa, että aurinko paistaa niin lämmittävästi.
Lähteet:
OAJ, 2020. Arjen taidot. Viitattu 20.3.2022. https://www.vol.fi/uutiset/arjen-taidot/
Kiitos Heli hyvästä keskustelunavauksesta. Tämä on asia, joka huolettaa minuakin varhaiskasvatuksen kentällä. Olen työskennellyt 10 vuotta varhaiskasvatuksessa lastenhoitajana kolmessa eri kunnassa.
Uusi 2030- vuonna tulossa oleva lakimuutos varhaiskasvatuksen henkilöstömitoutuksessa huolettaa minua. Tällä hetkellä on vaikea saada pätevää henkilökuntaa erityisesti opettajia, mutta myös enemmissä määrin lastenhoitajia varhaiskasvatukseen. Mietin miten riittää pätevää henkilökuntaa myös vuoden 2030 jälkeen?
Tärkeää olisi myös minusta, että kunnissa alettaisiin miettimään konkreettisesti varhaiskasvatuksen sosionomien toimenkuvaa. Miten tämä eroaa opettajien toimenkuvasta tai hoitajien.
Palkat eivät varhaiskasvatuksessa ole kovinkaan isoja vastuuseen nähden. Minusta varhaiskasvatuksen kentällä pitäisi nähdä korkeakoulututkinnon vastaavaa palkkaluokkaa (opettajat että sosionomit), joka on monessa muussa ammatissa puolet isompia. Myöskin muiden varhaiskasvatuksen työntekijöiden palkkoja pitäisi pystyä nostaamaan enemmän, koska vastuu sekä vaatimukset eivät kohtaa tämän hetkisen palkan kanssa.
Palkalla pitäisi pystyä elämään, mutta esimerkiksi Helsingissä varhaiskasvatuksen palkalla ei tule toimeen esimerkiksi isojen vuokrakulujen kanssa. (Turunen. 2020). Itsekin huomasin tämän, kun elin yksinään, kuinka joutui jokaisen euron miettiä, mihin voi sen käyttää.
Toivottavasti tulevaisuudessa varhaiskasvatuksen arvostus näkyy palkoissa sekä työoloissa.
Lähteet:
Petri Turunen. Päiväkodeissa tehdään tärkeää työtä, mutta palkalla ei tulla toimeen. 2020. Viitattu 20.3.2022. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006398912.html
Hei Tanja, Kiitos kommentistasi.
Olen itse kuullut myös kentällä samaa. Opettajia on vaikea saada ja myös enenemissä määrin lastenhoitajia. Tälle asialle täytyy tehdä jotain.
Palkka puoli täytyisi saada kuntoon kaikilla varhaiskasvatuksen parissa työskenteleville. Olisiko mahdollista palkkaa saada sellaiseksi, että se kannustaisi jäämään alalle? Voisiko palkka nousta vuosien varrella?
Kokemuslisä tulee 5-vuoden ja 10-vuoden jälkeen. Sen jälkeen olet urasi huipulla. Voisiko miettiä, että palkka nousisi, jos teet työssäsi jotain muita työtehtäviä, mitkä eivät kuulu niin sanottuun perustehtävääsi? Tai, kun kartutat osaamistasi koulutuksilla, voisiko silloin palkkaan tulla joku lisä? Koen hiukan vääryyttä siinä, että henkilö, joka on tehnyt pitkään töitä varhaiskasvatuksen parissa, saa melkein samaa palkka, kuin henkilö, joka on juuri valmistunut.
Yksi syy itselläni oli siihen, että siirryin ympärivuorokautiseen päiväkotiin töihin, oli parempi palkka. Lisät tuovat palkkaan lisää euroja, jolloin elämään jää hiukan joustovaraa. Toki pidän myös vuorotyöstä ja siitä, että se tuo päiviin vaihtelua.
Toki on hyvä lähteä siitä liikkeelle, että peruspalkkaa nostetaan, että se tulee samalle tasolle työn vaativuuden ja vastuun kanssa. Tämän mainitsitkin kommentissasi. Sen jälkeen voidaan miettiä progressiivista palkan nousua edellä mainitun mukaisesti.
Aurinkoista maanantaita sinulle.
Hei, kiitos vinkeistä. Olenkin huomannut, että esimerkiksi Jyväskylässä asuessani sainkin palkan päälle hyvät lisät omista vastuualueistani, mutta valitettavasti kaikissa kunnissa ei ole sama tilanne. Toivottavasti tähänkin panostettaisiin tulevaisuudessa enemmän.
Ihanaa kevään jatkoa!
Aivan aluksi haluan kiittää kaikkia, jotka työskentelevät varhaiskasvatuksessa. Teette uskomattoman tärkeää työtä! Minulla on varhaiskasvatuksen opettajan pedagoginen koulutus, mutta en halua tehdä työtä varhaiskasvatuksessa, koska palkka ei motivoi. Alalla on myös monia muita haasteita, kuten resurssipula, joka tekee päiväkodista haastavan ympäristön myös lapselle.
Tiedän, että en ole ainoa pedagogisen koulutuksen saanut opettaja, joka ei halua varhaiskasvatuksen sektorilla työskennellä. Ajat olivat mielestäni erilaiset silloin kun 2000-luvun taitteessa opiskelin. Silloin OKL:ssa jopa kiersi jonkinlainen vetoomus, johon kerättiin nimiä ja jonka tarkoitus oli estää sosionomeja saamasta lastentarhanopettajan pätevyys. Ehkä silloin ajateltiin, että pedagogisen koulutuksen saaneita opettajia tulee aina olemaan riittävästi Miten hullua! Silloin ei kaiketi kukaan miettinyt, miten lastentarhanopettajan työn vetovoima tulee laskemaan ajan saatossa ja tulevaisuudessa ei enää ole työlle päteviä tekijöitä. Onneksi sosionomit saivat pätevyyden toimia varhaiskasvatuksen opettajina!
Nyt tilanne on taas keikahtanut päälaelleen ja lakimuutos on vienyt sosionomilta mahdollisuuden toimia varhaiskasvatuksen opettajana. Palkkojen noston lisäksi tarvitaan kelpoisuuksien uudelleentarkastelua, jotta varhaiskasvatukseen riittäisi jatkossakin kelpoisuusvaatimukset täyttäviä työntekijöitä (Hakanen, Hakari & Nevanen 2021).
Lähteet
Hakanen S., Hakari S., Nevanen, S. 2021. Varhaiskasvatuksen sosionomien osaaminen jää hyödyntämättä. Arene.fi. Viitattu 22.3.2022. https://www.arene.fi/ajankohtaista/varhaiskasvatuksen-sosionomien-osaaminen-jaa-hyodyntamatta/
Hei, Hanna. Kiitos kommentistasi.
Mainitsit kommentissasi resurssipulan. Itse työskentelen ympärivuorokautisessa päiväkodissa. Siellä lapsimäärät vaihtelevat päivittäin. En ole itse huomannut resurssipulan meille niin vaikuttaneen, mutta olen kuullut ja toki lehdistä lukenut, että “perus” päiväkodeissa henkilöstöpula on ollut melkoinen. Ja toki jos on ainaista resurssipulaa, on vaikea tehdä töitä niissä raameissa mitä varhaiskasvatussuunnitelma antaa. Niissä raameissa, misssä itse haluaisi tehdä töitä. Päivän suunnitelma on muutettava niihin puitteisiin, mitä pystyy tekemään. Lapset ansaitsisivat parempaa. Työtä tekevät varhaiskasvattajat ansaitsisivat parempaa. Henkilöstön pysymiseen ja uusien varhaiskasvattajien tulemiseen alalle, on palkkakeskustelu tärkeässä osassa. Toivotaan, että tähän tulee muutos. Kelpoisuusvaatimusten tarkastelu voisi olla toinen. Tämän nostitkin esille kommentissasi.
Kiitos ihanasta aloituksestasi kommentissasi. Itsekkin koe, että teemme tärkeää työtä.
Laitoin lähteisiin hyvän artikkelin aiheesta.
Lähde:
Opettajat, 2022. Päivittäinen alivoimapeli-varhaiskasvatuksen henkilöstövaje on selätettävä, maksoi mitä maksoi. Viitattu 22.3.2022. https://www.opettaja.fi/ajassa/paivittainen-alivoimapeli/
Aurinkoista kevättä sinulle.
Hei Heli
Olet nostanut tärkeän ja itselleni tunnemyrskyisän aiheen. Itsekin olen työskennellyt varhaiskasvatuksessa ja ilahduin sinun kirjoittaessasi niin kauniisti työn antoisuudesta ja selvästi työ motivoi sinua. Juuri ne asiat pitivät minua varhaiskasvatuksessa, kunnes kuormitus oli itselleni liikaa, sekä tunne riittämättömyydestä.
Työn vetovoimaa olisi huomattavasti lisättävä varhaiskasvatuksessa. Uskon, että palkkauksen lisäksi kuormittavuutta lisäävät liian suuret ryhmäkoot ja resurssipula. Pahimmassa tapauksessa resurssipula on näkynyt säätöissä: sijaisia ei hankita tai on laitettu sijaiskielto kuten Vantaalla vuonna 2016. (Lumme, M 2016) Nykyisin ongelmana on, että sijaisia ei myöskään saada. Tämä asettaa työntekijöitä hankalaan asemaan.
Pääkaupunkiseudulla myös väestömäärä kasvaa ja vanhat tilat eivät enää riitä. Esimerkiksi. Vantaa sanomien artikkelin mukaan päiväkoteja on alettu rakentamaan juuri väestönkasvun ja tilojen puutteen takia. (Massinen, T 2021)
Tilojen puutteen olen äitinäkin huomannut Helsingin alueella. Monet alueeni lapsiperheelliset joutuvat viemää lapsia kauempiin päiväkoteihin. Tilaa ei yksinkertaisesti riitä tulijoihin nähden. Lapseni ryhmässä on 13 lasta ja 2 hoitajaa. Heidän ryhmätilanaan toimii pienryhmähuone, joka alkuperäinen ajatuksena on ollut toimia 5 lapsen toimintatilana. Voikin miettiä kuinka inhimillisenä työntekijät pitävät ryhmätilaa?
Kuinka pitkään työntekijät ylipäätänsä jaksavat sijaisvajetta? Apulaispormestari Natima Razmyar myöntää Helsingin varhaiskasvatuksen tilanteen olevan kurjistunut sekä toteaa vaarana olevan varhaiskasvatuksen tilanteen pahentuvan entisestään niin, ettei Helsinki selviä lakisääteisistä tehtävistä varhaiskasvatuksessa. (Koskela, M. Jämsen,E & Valtanen, T 2021.)
Toivoa minussa herättelee alalla olevat motivoituneet työntekijät ja soisinkin heille mielelläni palkankorotuksia kuin myös ammattiarvostusta. Mietin myös lapsia, joille myös haluaisin inhimilliset olosuhteet sekä läsnäoloa tuttujen hoitajiensa kanssa.
Lähde:
Koskela, M. Jämsen, E & Valtanen Tero. 2021. Yle. Viitattu. 23.3.2022 Helsinki rikkoo jo melkein lakia varhaiskasvatuksessa- Natalia Salmelaa pyydettiin hakemaan lapsensa pois päiväkodista, koska sijaista ei saatu. Viitattu 23.3.2022 https://yle.fi/uutiset/3-12160419
Lumme, M. 2016. Vantaan sanomat. Vantaan päivähoidossa sijaiskielto loppuvuoden- “Lasten turvallisuutta ei vaaranneta”. Viitattu 23.3.2022 https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/1776476
Massinen, T. 2021. Vantaan sanomat. Vantaa satsaa isosti päiväkoteihin, koska väestö kasvaa isosti, koska väestö kasvaa ja vanhat tilat eivät enää riitä- Lähivuosina kasvaa useita uusia kohteita. Viitattu 23.3.2022 https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/4351717
Hei Sonja, Kiitos kommentistasi.
Ites työskentelen ympärivuorokautisessa päiväkodissa, jonne ei ole ole yltänyt resurssipula. Tämä osittain varmasti johtuu siitä, että lapsiluvut vaihtelevat päivittäin. Mutta, mutta. Sitten on ne muut päiväpuolen päiväkodit. Niistä olenkin kuullut. Juuri tuosta resurssipulasta ja työntekijöiden jaksamisesta.
Olen samaa mieltä sinun kanssasi siitä, että riittämättömyyden tunne on epämiellyttävä tunne ja syö työn teolta sitä mielekkyyttä mitä kaikki toivoisi että tämän kaltaisessa työn tekemisessä on. Olisi aikaa lapsille, ei kiireen tunnetta. Riittämättömyyden tunne mielestäni lisää stressiä ja uskon, että jokainen meistä haluaisi tehdä työn hyvin, mutta jos resurssit eivät ole kunnossa joutuu välillä luovimaan sieltä missä aita on matalin. Jatkuva henkilöstöpula ei tuo työhön miellekkyyttä, eikä motivoi jatkamaan alalla. Ihmiset uupuu. Työ on kuitenkin vaativaa ja hyvin vastuullista.
Päiväkoteja rakennetaan, koska niille on tarvetta. Tämän toitkin kommentissasi esille. Mietin kuitenkin millaisia päiväkoteja rakennetaa? Itse muistan aloittaneeni työurani ja tehneeni monet sijaisuudet pienissä, kodin omaisissa päiväkodeissa. Nyt esimerkiksi Kalasatamaan rakennetaan päiväkoti joka on tarkoitettu 330 lapselle. Jotenkin tämä luku kauhistuttaa minua. Toki varmasti suunnitelma on, että lapset vuorottelevat ulkoilussa ja koska päiväkoti on noin suuri on tilaakin paljon, jonne voi jakautua pienryhmissä leikkimään. Jotenkin mieleeni kuitenkin hiipii, voiko näin suuri päiväkoti olla rauhallinen, kodinomainen, ei laitosmainen. Tulevaisuus sen näyttää ja ehkä joudun itsekkin omia ajatuksia siinä vaiheessa muokkaamaan. Laitoin lähteisiin tuon artikkelin.
Mukavaa torstaita sinulle.
Lähteet:
Helsingin Sanomat. Puinen jättipäiväkoti rakentuu Helsinkiin- Verkkosaaren yksikköön mahtuu 330 lasta. Viitattu 24.3.2022.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008236324.html
Kiitos Heli tästä kirjoituksesta. Minun oli tartuttava tähän ja saada kirjoittaa. Tunnistan niin sen mitä kirjoitit. On aamuja kun ei jaksaisi lähteä töihin, mutta se kun avaat päiväkodin oven ja pääset omaan ryhmään. Kaikki se hankaluus häviää, kun vastaan juoksee iloisia lapsia halaamaan ja toivottamaan sinulle hyvät huomenet. Monesti olen miettinyt juuri tätä, että palkkaus on huonolla tasolla. Jouduin pohtimaan onko minun mitään järkeä opiskella sosionomiksi, koska lastenhoitajana saisin lähestulkoon saman palkan mikä tulee olemaan varhaiskasvatuksen sosionomin palkan. Koska minulla on henkilökohtainen lisä lastenhoitajan palkassa. Mutta jokin vain sai minut opiskelemaan. Itse pyörittelen vielä mikä tulevaisuuden työpaikka on, mutta aion silti opiskella kuitenkin varhaiskasvatussosionomin pätevyyden itselleni. Koska tykkään työstäni päiväkodissa kaikesta huolimatta. Tulevaisuus näyttää missä itseni näen työssä.
Koen työn palkitsevuuden yhtenä vetovoimaisuutena tässä työssä. Onnistumisen tunteet, lasten avoin sekä suora palaute ja rakkaus työhöni pitää minut lasten parissa. Teemme arvokasta työtä!
Hei Pia, Kiitos kommentistasi.
Tekstistäsi huomaa sen, kuinka lähellä varhaiskasvatus on sydäntäsi. Ja kyllä. Työn on itsessään palkitsevaa, mutta eihän se haittaisi jos oikeeta palkkaa myös tarkasteltisiin yhteiskunnallisella tasolla ja sitä nostettaisiin. Mutta toki palkka ei saa olla ainoa indikaattori kun työtä valitsee. Täytyy se olla miellekästä. Eihän sitä muuten jaksa tehdä.
Tutustuin hyvään artikkeliin jossa kerrotaan kuinka mielekkään työn tekeminen on tärkeää hyvinvointimme kannalta (Yle 2021).
Siinä olen kanssasi samaa mieltä, että teemme arvokasta työtä.
Ihanaa sunnuntaita sinulle. Ja mukavia hetkiä sinne päiväkotiin.
Lähteet:
Yle.Kun työ tuntuu merkitykselliseltä, se vaikuttaa suoraan hyvinvointiin ja terveyteen-omaa työtään voi tuunata mielekkäämmäksi. Viitattu 27.3.2021. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2021/03/10/kun-tyo-tuntuu-merkitykselliselta-se-vaikuttaa-suoraan-hyvinvointiin-ja
Kiitos kirjoituksestasi, joka on ajankohtainen sekä itse olen pohtinut asiaa paljon! Olen työskennellyt vasta neljä vuotta varhaiskasvatuksen lastenhoitajana. Tunsin suurta helpotusta kun pääsin opiskelemaan ja tätä kautta tutustumaan sosiaalialan erilaisiin työskentely mahdollisuuksiin.
Rakastan työtäni varhaiskasvatuksessa, mutta koin sen välillä myöskin todella kuormittavaksi. Palkkaus, ryhmäkoot ja resurssipula mietityttää sekä se, että varhaiskasvatuksen sosionomin työnkuva on vielä aika pimennossa. Toivon, että 3,5 vuoden aikana näihin asioihin voisi tulla muutosta sekä selvyyttä, koska jotenkin varhaiskasvatus vetää vain puoleensa ja haluaisin ehkä sittenkin saada varhaiskasvatuksen sosionomin pätevyyden ja tehdä päiväkodissa merkityksellistä työtä lasten ja perheiden parissa vaikka opintojen alussa mietin, että en enää palaa varhaiskasvatuksen puolelle. Niin se ajatus vain muuttuu..