Pienituloiset Suomessa
Suhteellinen köyhyys Suomessa on väestön keskimääräiseen elintasoon verrattuna selkeää huono-osaisuutta, jossa köyhyyttä kokevat kamppailevat elääkseen ns. normaalia elämää. Köyhyysraja on määritelty Suomessa ja Euroopassa niin, että kun kotitalouksilla on käytössään alle 60 prosenttia valtaväestön mediaanituloihin verrattuna, heidät on määritelty köyhäksi. (Heikkinen 2019; The European Anti-Poverty Network 2022.) Yksilö on siis luokiteltu köyhäksi, mikäli hänellä on käytössään alle 60 prosenttia keskituloa ansaitsevan henkilön nettotuloihin verrattuna. On kuitenkin mahdollista, että henkilö ei koe olevansa köyhä, vaikka kuuluisikin pienituloisten joukkoon. Esimerkiksi opiskelijat eivät välttämättä koe olevansa köyhiä, vaikka kuuluvat usein pienituloisten joukkoon, koska elämänvaihe on ohimenevä.
Suhteellinen köyhyys on yhteydessä pitkäaikaiseen työttömyyteen ja myös fyysisesti kuormittavaan työhön, heikkoon terveydentilaan sekä asumistasoon, joka on alhainen. Näitä tekijöitä voi havaita usein samoissa väestöryhmissä. Yleensä pienituloisimpia ovat yhden hengen taloudet, yksin huoltajat, suurperheet sekä yli 65-vuotiaat ja myös nuoret aikuiset. Alhaisella koulutuksella, kuten vain perusasteen käyneillä on yhteys alimpiin tuloluokkiin ja vain pieni osuus heistä kuuluu korkeampiin tuloluokkiin. Pitkäaikaistyöttömyys on usein syynä erilaisiin tukimuotoihin sekä köyhyyteen. Pienituloisia oli vuonna 2016 noin 11 prosenttia suomaisista. (THL 2019.) Vuoteen 2016 verrattuna vuonna 2020 pienituloisten määrä on hieman noussut 12,5 prosenttiin väestössä (Tilastokeskus 2021). Suomessa köyhyyden lisääntymistä voitaisiin vähentää esimerkiksi tiedottamalla enemmän toimeentulotuen mahdollisuudesta sekä auttamalla siihen liittyvässä hakuprosessissa. Myös indeksikorotuksilla sosiaalitukiin voidaan estää köyhimpien köyhtymistä, kun elintaso kallistuu. On hyvä huomioida, että myös palkansaajien palkat nousevat vuosittain elintason noustessa, joten yhtä lailla olisi myös reilua, että sama huomioitaisiin sosiaalituissa.
Heikkisen (2019) artikkelista selviää, että vuonna 2017 noin 31 prosenttia pienituloisista on koostunut opiskelijoista. Onneksi kuitenkin Suomessa opintoihin on mahdollista saada opintotukea ja myös opintolainaa. Tämä ei ole lainkaan itsestäänselvyys monissa muissa maissa, kuten Amerikassa, jossa on kalliit lukukausimaksut. Suomessa on myös mahdollista opiskella joissain tapauksissa esimerkiksi Kelan työttömyysetuudella tai työttömyyskassan maksamalla ansiosidonnaisella päivärahalla.
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!