Pienituloisuuden vaikutus ihmisten arkielämään
THL:n tutkimusten mukaan köyhyys heikentää osallisuuden sekä hyvinvoinnin edellytyksiä. Selviytymiseen kulutetut voimavarat voivat tehdä elämästä näköalatonta ja samalla tulevaisuuden suunnittelu vaikeutuu. Tilanteessa voi olla myös hankalaa tavoitella asioita sekä havainnoida mahdollisuuksia, joihin ei itsekään usko olevan mahdollisuutta saavuttaa. (Hiilamo, Isola & Virrankari 2022.) Köyhyys voi kuormittaa kokonaisvaltaisesti ihmisen kykyä ajatella, kun joutuu miettimään riittävätkö rahat jokapäiväisiin menoihin. Se voi aiheuttaa myös häpeää. Köyhyys nostaa yksilön stressitasoa ja riskiä sairastua eri mielenterveyden häiriöihin. Tämä on erittäin surullista etenkin syrjäytyneiden nuorten tilanteessa, kun elämä on vasta alkamassa. Myös yli 65-vuotiaiden köyhyydestä kärsivien eläkeläisten tilanteeseen pitäisi keksiä ratkaisuja. Eläkeläisillä pitäisi olla oikeus nauttia eläkepäivistä paremmissa olosuhteissa. Heikkinen (2019) tuo esille, että yhdeksän kymmenestä eläkeläisestä, jotka ovat pienituloisia saavat eläketuloja kansaneläkkeestä ja takuueläkkeestä. Eläkeläisten tulotaso tulee kuitenkin tulevaisuudessa nousemaan työeläkkeiden yleistyessä.
Työttömyysaikana saatavat etuudet
Kelan (2022) mukaan työttömäksi jäädessä on ensimmäisenä ilmoittauduttava TE-palveluihin työttömäksi työnhakijaksi. Riippuen kuuluuko henkilö yleiseen työttömyyskassaan vai työttömyyskassaan oman ammattiliiton kautta kuuluu hänen hakea ansiosidonnaista päivärahaa valitsemalla toinen näistä vaihtoehdoista. Mikäli henkilö ei kuulu lainkaan ammattiliittoon, on mahdollista hakea Kelan työttömyysetuutta sekä esimerkiksi yleistä asumistukea.
Kun Kela on vastaanottanut TE-toimiston antaman lausunnon oikeudesta työttömyysetuuteen, voidaan hakemus käsitellä tämän jälkeen. Viiden arkipäivän omavastuuajan jälkeen voi hakea työttömyysetuutta. Työttömyysetuushakemus täytetään ensimmäisestä päivästä lähtien ja jätetään kelaan omavastuuajan jälkeen. Kelan kautta on mahdollista hakea työssäoloehdon täytyttyä peruspäivärahaa tai mikäli ehdot eivät täyty voi hakea myös työmarkkinatukea. Työttömyysturvaa haetaan neljän viikon jaksoissa ja sitä on mahdollista saada yhteensä 400 päivää, jonka jälkeen voi hakea työmarkkinatukea. Ks. lisää https://www.kela.fi/tyottoman-pikaopas
Lähteet
Hiilamo, H., Isola, A-M. & Virrankari, L. 2022. Köyhyyttä kokeneiden kirjoitukset kertovat, että köyhyyden katkaisu edellyttää elämän ennakoitavuutta ja merkityksellisyyttä. THL. Viitattu 11.2.2022. https://thl.fi/fi/-/koyhyytta-kokeneiden-kirjoitukset-kertovat-etta-koyhyyden-katkaisu-edellyttaa-elaman-ennakoitavuutta-ja-merkityksellisyytta
Heikkinen, S. 2019. Köyhyyden anatomia – tältä näyttää suomalainen köyhyys tilastoissa. Yle. Viitattu 11.2.2022. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/10/02/koyhyyden-anatomia-talta-nayttaa-suomalainen-koyhyys-tilastoissa
Kela 2022. Pikaopas työttömyysturvaan. Viitattu 14.2.2022. https://www.kela.fi/tyottoman-pikaopas
Kuva. Poverty. Pixabay. Viitattu 17.2.2022. https://pixabay.com/images/search/poverty/?pagi=4
The European Anti-Poverty Network 2022. Köyhyys jaetaan yleensä absoluuttiseen ja suhteelliseen köyhyyteen. Viitattu 11.2.2022. http://www.eapn.fi/koyhyys/mita-on-koyhyys/
THL 2019. Toimeentulo. Viitattu 11.2.2022. https://thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/eriarvoisuus/hyvinvointi/toimeentulo
Tilastokeskus 2021. Pienituloisten määrä väheni vuonna 2020. Viitattu 16.2.2022. https://www.stat.fi/til/tjt/2020/03/tjt_2020_03_2021-12-16_tie_001_fi.html
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!