Sallan kauan odotettu itsenäinen elämä koittaa hänen täytettyään 18 vuotta. 18 vuoden ikä tuo mukanaan niin oikeuksia kuin velvollisuuksia. Pääsee vaikuttamaan niin omiin, kuin yhteiskunnallisiin asioihin. 18-vuotias saa äänioikeuden, voi mennä naimisiin, hankkia ajokortin ja on ensimmäistä kertaa itse vastuussa virallisesta asioinnistaan. Itsenäistymiseen liittyy paljon erilaisia tunteita. Vihdoinkin olen vapaa ja saan päättää omista asioistani, mutta samaan aikaan myös paljon pelkoa ja epävarmuutta. Kuinka selviytyä kaikesta?
Nuori on tässä elämänvaiheessa hyvin haavoittuvainen. Samaan aikaan kun hän etsii paikkaansa, hänen täytyisi tehdä tulevaisuuttaan koskevia päätöksiä itsenäisesti. Se kuinka paljon nuori tässä vaiheessa saa tukea vaikuttaa paljon hänen hyvinvointiinsa ja elämän suuntaan, joko vahvistaen tai heikentäen nuoren toimijuutta. Nuorten aikuisten mielenterveyden ongelmat ovat lisääntyneet viime vuosina. Nuorten kokemat epäonnistumiset voivat pahimmillaan aiheuttaa sosiaaliseen syrjäytymiseen yhteiskunnasta. Jälkihuoltoon tulisikin satsata, jotta nuorella olisi mahdollisuus kehittyä ja kasvaa turvallisesti itsenäiseksi aikuiseksi.
Salla joutuu sijaishuollon loputtua luopumaan sijaishuoltopaikan tutusta ympäristöstä, henkilökunnasta, omaohjaajasta, sekä muista sijaishuoltopaikan nuorista. Hänelle nimetään jälkihuollon työntekijä, jonka Sallan sosiaalityöntekijä on hänelle hakenut. Myös asiakkuussuhde tutun sosiaalityöntekijän kanssa loppuu. Samaan aikaan Sallan täytyisi pystyä huolehtimaan itsenäisesti omista asioistaan. Omaan asuntoon muutto tuo vastuuta, mitä pitää maksaa ja miten? mistä hakea tukia?
Nuori tarvitsee verkostoa ympärilleen itsenäistyessään. Joillakin siihen voi kuulua vanhemmat, sekä muita sukulaisia ja ystäviä. Toisilla taas verkosto voi olla hyvinkin pieni. Olisi tärkeää, että nuorella olisi edes yksi tuttu ja turvallinen aikuinen tukemassa itsenäisen elämän aloitusta. Nuorelle on edelleen tärkeää, että hänestä ollaan kiinnostuneita. Kun omaohjaajasuhde päättyy nuoren muuttaessa pois sijaishuollon yksiköstä, samalla päättyy mahdollisesti hyvinkin tärkeä aikuiskontakti. Sijaishuollon piirissä kasvavat nuoret ovatkin vaarassa syrjäytyä koulu ja työelämästä. Valitettavasti kaikki nuoret eivät sijaishuollon päätyttyä halua, että heidän elämäänsä enää kontroilloidaan. Sijaishuollon laitoksesta matka aikuistumiseen onkin usein mutkikas. (Tuomi 2016, 25-26).
Sallan läheisverkosto on pieni. Välit vanhempien kanssa ovat etääntyneet, eikä Salla koe saavansa heiltä tarvitsemaansa tukea. Äidin kanssa Salla pitää enemmän yhteyttä, mutta tuen pyytäminen on Sallalle vaikeaa. Isänäidille Salla soittaa, kun tarvitsee rahallista tukea tai neuvoa mm. kodinhoidollisissa asioissa. Ystävät ovat Sallalle tärkeitä, mutta heidän kanssaan ajan vietto menee usein päihteitä käyttäessä. Salla tarvitseekin paljon jälkihuollon tarjoamaa tukea. mm. asunnon hankkimisessa, itsenäisessä asumisessa, asioinnissa eri viranomaisten kanssa, sekä tukien hakemisessa.
Jälkihuolto tulee suunnitella hyvin, ottaen nuori osalliseksi itseään koskevista asioista ja niiden hoidosta. Joskus tukea tarjotaan niin, että nuoret kokevat tulevansa sivuutetuiksi. Eri lähtökohdista tulevina heidät voidaan määritellä syrjäytyneiksi ja haavoittuviksi, ja heille tarjotaan monenlaisia tukimuotoja. Tuolloin tuet voivat muuttua ongelmanratkaisuiski, eikätkä ne vahvista nuoren omia toiveita, toimijuutta ja osallisuutta. (THL 2022).
Sallalle on kerrottu jälkihuollon tarjoamista tukipalveluista ja hän on valmis ottamaan tuen vastaan. Jälkihuollosta ja jälkihuoltosuunnitelmasta kerromme seuraavissa postauksessamme.
Lähteet:
Tuomi, S. 2016. Nuoren itsenäistymisprosessin tukeminen osana lastensuojelutyötä. Opinnäytetyö. Satakunnan ammattikorkeakoulu. Viitattu 19.2.2022. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/106140/Valmisoppari.pdf?sequence=1
THL. 2022. Nuorten syrjäytymisen ehkäisy. Viitattu 19.2.2022. https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/hyvinvointi-ja-terveys/nuorten-syrjaytymisen-ehkaisy
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Tämä on totta. Täysi-ikäisyys tuo paljon vapautta nuoren elämään, mutta myös vastuita erityisesti, jos nuori muuttaa omilleen heti 18-vuotta täytettyään. Toisaalta osalle nuorista täysi-ikäisistä muutto voi olla myös helpotus, mikäli vanhempien ja lapsen välillä on ollut haasteita. Nuoren täyttäessä 18-vuotta myöskään huoltaja ei voi hoitaa enää asioita nuoren puolesta. Apua, tukea sekä neuvoja nuorille, jotka ovat täysi-ikäisyyden kynnyksellä voi saada Suomi.fi (2022) internet sivuilta. Sivuilta löytyy tietoa esimerkiksi siitä, kuinka voit aloittaa palveluiden käytön hankkimalla verkkopankkitunnukset omasta pankista. Verkkopankkitunnukset ovat edellytys oman talouden hallintaan sekä monien palveluiden käyttöön. Suomi.fi (2022) sivuilta löytyy tietoa ensimmäisen asunnon, ajokortin, opiskelupaikan ja työpaikan hankintaan ym. elämän uusiin tilanteisiin. Sivuilla on myös neuvoja oman talouden suunnitteluun, pankki- ja vakuu-tusasioihin liittyen sekä velkaantumiseen ja toimeentulotukeen liittyvissä asioissa. Ratkaisuja ja tukea nuoren elämään voi olla myös helpompi hakea sivuilta, joissa on koottu kaikki tärkeimmät palvelut yhteen ja niistä voi valita itselleen sopivimmat.
Verkosto ja tuki on erittäin tärkeää nuoren elämässä. Siksi olisikin tärkeää, että nuori käyttää oikeuden jälkihuoltoon, jota voi saada siihen asti, kun nuori täyttää 25-vuotta eli suhteellisen pitkän ajan (Laki lastensuojelulain muuttamisesta 542/2019). Lastensuojelulain (417/2007) 12 luvun 77 §:ssä jälkihuoltoa koskevan lain mukaan nuorten itsenäistymistä varten on varattava kuukausittain määrä, joka vastaa vähimmillään 40 prosenttia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 14 §:ssä annetun lain mukaan tarkoittaen tuloja, saamisia tai korvauksia. Mikäli nuorella ei ole 14 §:ssä mainittuja tuloja, saamisia tai korvauksia tai ne eivät ole riittävät, sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen tulee tukea nuorta asumiseen sekä esimerkiksi koulutukseen liittyvissä menoissa riittävillä itsenäistymisvaroilla. Nuoren tukeminen itsenäistymisvaroilla antaa taloudellista varmuutta nuorelle, joka on aloittelemassa itsenäistä elämää. On hyvä, että jälkihuollossa tehdään myös yksilöllinen jälkihuollon asiakassuunnitelma, jota päivitetään säännöllisesti. Asiakassuunnitelma on jälkihuollon toteuttamisen perusta. (Lastensuojelulaki 417/2007.)
Lähteet
Laki lastensuojelulain muuttamisesta 542/2019. Viitattu 24.2.2022. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190542
Lastensuojelulaki 417/2007. Viitattu 24.2.2022. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417
Suomi.fi 2022. Tervetuloa täysi-ikäiseksi! Viitattu 24.2.2022. https://www.suomi.fi/kansalaiselle/parisuhde-ja-perhe/tervetuloa-taysi-ikaiseksi
Tärkeästä aiheesta kirjoitit, kiitos siitä! Itse olen työskennellyt samassa lastensuojeluyksikössä yli 12 vuotta ja nähnyt vuosien varrella monen nuoren itsenäistyvän. Toiset heistä ovat odottaneet 18-vuotispäiväänsä kuin kuuta nousevaa ja toiset taas ovat olleet hyvin epävarmoja siitä, kuinka he tulevat pärjäämään omillaan siitäkin huolimatta, että heillä on jälkihuolto tukenaan. Pelkästään tutusta ympäristöstä pois lähteminen on ollut joillekin rankka paikka. Eräällekin nuorelle yksikkömme oli hänen kotinsa ihan pienestä lapsesta saakka ja itsestänikin tuntui jollain tavalla raadolliselta ajatella, että yhden yön aikana tullaan täysi-ikäisiksi ja sitten ollaankin omillaan. Eihän se tietenkään näin mennyt, mutta silti näitä ajatuksia nousi pintaan kun olin nuoren monen vuoden ajan tuntenut ja seurannut hänen kipuilujaan lähdöstä. Aina ei tule itsekään ajatelleeksi, että jo pelkkä yksinoleminen voi olla pelottava ajatus niille, jotka ovat asuneet sijaishuoltopaikassa ja aikuinen on ollut saatavilla ympäri vuorokauden.
Valitettavaa on, että yllättävän monella on tukiverkosto todella vähäinen ja jollain jälkihuollon nuorella ainoa säännöllinen vierailija voi olla jälkihuollon työntekijä.
Vaikka itsenäistymistaitoja harjoitellaan jo sijoituksen aikana, ovat ne useimmiten vielä puutteelliset oman itsenäisen elämän alkaessa. Nuorilla itsellään on kuitenkin usein tässä vaiheessa aika realistinen kuva avun ja tuen tarpeestaan ja onneksi suurin osa heistä ottaakin vastaan jälkihuollon. Kuten mainitsit, jälkihuolto tulee suunnitella hyvin ja ottaa nuori osalliseksi itseään koskevista asioista ja niiden hoidosta. Näin nuorella on motivaatio sitoutua jälkihuoltoon, eikä hän lyö “hanskoja tiskiin” ensimmäisen vastoinkäymisen kohdatessa. Jälkihuollon merkitys on todella suuri ja oikein räätälöitynä se ehkäisee nuoren syrjäytymistä ja tarjoaa hyviä eväitä itsenäiseen elämään.
Tärkeä aihe jonka kanssa varmasti jokainen sijoitettu nuori kipuilee itsenäisyyden lähestyessä. Vaikka täysi-ikäiseksi tuloa odotetaan niin se aiheuttaa monissa ahdistusta vaikka siihen olisi valmistauduttukin.
Vapaus päättää omista asioista tuntuu hyvältä mutta samalla nuori miettii miten selviää kaikesta siitä vastuusta mitä se tuo tullessaan.
Itselläni on omaohjaaja kokemus muutaman kuukauden takaa kuinka yksikköömme muutti nuori toisesta laitoksesta saatuaan opiskelupaikan täältä. Nuori ehti olemaan meillä asiakkaana 3,5 kk jonka aikana hän oli passiivinen hoitamaan itsenäistymiseen liittyviä asioita. Tilanne oli haastava koska lyhyessä ajassa nuoreen piti luoda luottamussuhde ja hoitaa samalla käytännön asioita. Nuori itse oli sitä mieltä että kaikki järjestyy eikä ottanut vastuuta asioiden hoidosta. Nuori ei myöskään ollut halukas ottamaan vastaan jälkihuoltoa jonka tiimoilta kävimme paljon keskustelua sen tuomista hyödyistä. Asiakas oli ollut pitkään sijoitettuna sijaiskotiin josta käytös- ja päihdekokeilujen vuoksi siirtyi tuetumpaan laitosyksikköön. Tästä johtuen hän odotti aikaa kun kukaan ei kyttää perään tai määritä hänen tekemisiään.
Asiakkaan läheisverkosto oli olematon ja tärkeimpiä olivat pari samantyyppistä kaveria. Jo ennen itsenäistymistä koulunkäynnissä oli haasteita jotka asiakkaan mielestä johtui muista kuin hänestä itsestään.
Olen samaa mieltä että isenäistymistä pitää harjoitella ja siihen liittyviin asiat suunnitella yhdessä nuoren kanssa häntä tukevaksi. Näin myös nuori sitoutuisi harjoitteluun.