Tällä hetkellä Ukrainalaiset pääsevät maahan EU:n ensikertaa aktivoidulla tilapäisen suojelun direktiivillä. Tätä direktiiviä ei ole koskaan ennen käytetty. Se luotiin entisen Jugoslaviassa olleen konfiktin jälkeen, jotta joukoittain kotiseudultaan pakenenelle voitaisiin tarjota välittömästi suojelua, poikkeuksellisten olosuhteiden vallitessa. Nyt valtioneuvosto päättää suomeen saapuvien kohderyhmän määrittelystä.
Normaalisti maahantulevan täytyy käydä läpi yksilöllinen turvapaikka menettely. Tässä poikkeusolosuhteessa lupien myöntämisen edellytykset ovat uusia. Käytönnön jäjestelyissä ollaan para aikaa työntouhussa (sisäministeriö, 2022)
Itselle ei siis maahanmuuttajat, turapaikan hakijat tai aiheeseen liittyvä ole millään tavalla tuttua. Tosin tiedään vain, kun ex mieheni muutti brasiliasta suomeen, oli 3 kk jälkeen hankala olla kun ei ollut opiskelupaikkaa eikä töitä. Muistan että menimme naimisiin,, jonka jälkeen vasta alkoi mieheni suomeen kotoutus. Tämä on ainoa kosketuspinta maahanmuutajaan. Mietin että jääköhän Ukrainasta pysyvästi suomeen asuvia. Tällä hetkellä heillä on oikeus vastaanotto palveluihin ja työntekoon. Heille ei tehdä kielteisiä päätöksiä (maahanmuuttovirasto, 2022)
Mietinkin olosuhteita missä sodan uhrit ja kotimaastaan pakenevat joutuvat olemaan tällähetkellä. Pakosti käy ajatus mielessä, olenkohan minä koskaan tilanteessa, jossa joutuisin pakenemaan suomesta sodan tai muun uhan takia ja minkälaista se olisi kun yhtäkkiä joutuu pakenemaan. En tiedä, mutta siinä tilateessa toivoisi että vastassa olisi ihmisiä, jotka ottaisivat lämpimästi vastaan.
Mitä sen jälkeen kun asut vieraassa maassa? kotiudunko koskaan?
Olin ajatellut kirjoittaa kotoutumisesta ja prosessista ennen sitä. Kuitenkin jäin pohtimaan meneillä olevaa sotaa ja sen seurauksia, siksi siitä halusin otain nostaa esille. Maahanmuutto voi tapahtua erillaisien nimikkeiden alla. Suurinosa maahanmuutajista tulee työnteon , perhesiteen tai opiskelu perusteella. Kansainvälisen suojelutarpeessa olevat ovat ovat ensimmäisten syide jälkeen seuraavat. Muita syitä maahantulolle on esimerkiksi adoptio, au pair, ihmiskaupanuhrin oleskelulupa tai muu peruste. Kiintiöpakolaiset ja paluumuuttajat ovat prosentuaalisesti vähemmistöä (maahanmuutto suomeen, määrät , perusteet ja kansallisuudet 2018).
Seuraavassa blogissani aion kirjoittaa siitä mitä kotoutuminen tarkoittaa ja missä vaiheessa kotoutumisprosessi aloitetaan ja mitä siihen kuuluu ja mitäs sen jälkeen?
lähteet:
https://intermin.fi/-/eu-maat-tarjoavat-ukrainalaisille-tilapaista-suojelua-kohderyhmaa-tarkennetaan-kansallisesti sisäministeriö 4.3.2022 viitattu 8.3.2022
https://migri.fi/-/toimintaohjeita-jos-saavut-ukrainasta-suomeen maahanmuuttovirasto,2.3.2022 viitattu 8.3.2022
https://peda.net/kol/foorumi/m/mkk/t3mst/msn maahanmuuto suomeen, määrät, perusteet ja kansallisuudet 2018. Viitattu 8.3. 2022
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Hei.
Tekstisi on polttavan ajankohtainen vallitsevan Ukrainan sotatilan vuoksi.
Itsekkään en ollut alunperin tietoinen EU: ssa sovitusta tilapäisestä suojelusta. Mielestäni tämä järjestely on inhimillinen ja tarpeellinen.
Tilapäisessä suojelussa ihmisen ei tarvitse pelätä käännyttämistä suurimman hädän hetkellä.
Itsekkin olen viime viikkoina miettinyt miltä tuntuisi paeta omasta maasta, kodista ja kaikesta elämästä joka on rakentunut ympärilleni. Mietin samaa kuin sinäkin: kuinka tärkeältä sillä hetkellä tuntuisi, että vastaanotto olisi hyväksyvä ja ymmärtävä sekä joku tarjoaisi apuaan.
Tätä ajatusta voi peilata kaikkiin maahanmuuttajiin jossa korostuu kuinka otamme maahanmuuttajat vastaan ja hyväksymme yhteiskunnassamme.
Kotoutumisen kannalta tärkeimmäksi osoittautui se, miten suomalainen yhteiskunta ja sen eri instituutiot ovat valmistautuneet kohtaamaan maahanmuuttajien tarpeet. Kuinka maahanmuuttajat voivat kotoutua suomalaiseen yhteiskuntaan, jos yhteiskunta ei anna siihen mahdollisuutta? (Marjeta, M. 1998 , 48.)
Lähde: Marjeta, M. 1998. Kotimaassa tiedettiin kuka minä olen, selvitys maahanmuuttajien kotoutumisesta. Viitattu 8.4.2022 https://multikult.files.wordpress.com/2008/05/kotimaassa-tiedettiin-kuka-olen-tutkimus-maahanmuuttajien-kotoutumisesta.pdf