“En ole rasisti, mutta…” – suomalaiset ja maahanmuutto

Kuva: Pixabay

Kukaan suomalainen ei ole voinut välttyä turvapaikanhakijoihin liittyvästä uutisoinnista viimeisten vuosien aikana. Vuonna 2014 Euroopassa alkanut pakolaiskriisi toi Suomeen kymmenkertaisesti edellisvuosiin verrattuna turvapaikanhakijoita sekä herätti uusia kysymyksiä. Maahanmuutosta tuli yhä suurempi poliittinen keskustelunaihe, joka alkoi myös jakaa mielipiteitä. Nämä mielipiteet alkoivat näkyä myös mediassa polarisoituneina kannanottoina. Millaisessa valossa suomalainen media esittää turvapaikanhakijat?

Lue lisää “En ole rasisti, mutta…” – suomalaiset ja maahanmuutto

Monenlaista menestyjää

Suomen Pakolaisapu on jakanut Vuoden pakolaisnainen -palkinnon vuodesta 1998. Vastaava palkinto vuoden pakolaismiehelle on jaettu vuodesta 2016. Palkinnon tarkoituksena on tuoda esiin kannustavia esimerkkejä onnistuneesta kotoutumisesta sekä rohkaista pakolaisia toteuttamaan omia tavoitteitaan ja unelmiaan uudessa kotimaassaan.

Lue lisää Monenlaista menestyjää

Valinnat.

Sisäministeriö on kertonut tiedotteessaan, että tänä vuonna 2020 Suomi vastaanottaa 850 kiintiöpakolaista. Syyrialaisia (Libanoninsta ja Turkista) 400 henkeä, Sambiasta 200 kongolaista sekä Nigeristä 130 henkeä. Loput 120 kiintiöpaikkaa varataan hätätapauksien vastaanottoon ja näille ei ole etukäteen määritelty kansalaisuus- tai aluerajauksia.

Tiedättekö, minkälainen prosessi näiden pakolaisten valitseminen sitten todellisuudessa on?

Lue lisää Valinnat.

Voimmeko pelastaa kaikki?

Asuessamme hyvinvointivaltiossa uppoutuneina omaan arkeemme ja omiin ongelmiimme on helppo olla ajattelematta kaikkea pahuutta, mitä maailma pitää sisällään. Meille ajatus sodasta ja sen tuomasta tuskasta voi tuntua kaukaiselta. Tai elämä mudasta ja kepeistä rakennetussa talossa, maassa jossa kapinallisjoukko voi tulla yöllä kotiisi, murhata perheenjäsenesi ja voit itse joutua seksiorjaksi. Tällaiset ihmiskohtalot eivät varmastikkaan ole mielessämme joka päiväisessä arjessamme.

Lue lisää Voimmeko pelastaa kaikki?

Miksi traumatisoituneet turvapaikanhakijat jäävät ilman apua?

Kuva: Pixabay

Suurin osa Suomeen saapuvista pakolaisista on kokenut kotimaassaan järkyttäviä asioita, joita monen suomalaisen on tarvinnut nähdä vain elokuvissa tai lukea uutisista: sotaa, kuolemia, seksuaalista väkivaltaa ja kidutusta. Herääkin kysymys: miten pakolaiset ja turvapaikanhakijat selviävät kokemistaan kauheuksista ja miten he elävät normaalia elämää joukossamme muistot verkkokalvoille piirtyneinä?

Joka neljännellä on diagnosoitavissa oleva mielenterveyden häiriö

Tilastojen perusteella pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden mielenterveyden ongelmat ovat hyvin tyypillisiä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen artikkelin mukaan jopa neljänneksellä on diagnosoitavissa mielenterveyden häiriö, minkä lisäksi vielä useammalla ilmenee oireita. Tämä on hyvin huomattava määrä, ja siihen tulisi puuttua.

Kuten alussa jo mainitsin, hyvin moni, jopa kolme neljästä on kokenut järkyttäviä tapahtumia vanhassa kotimaassaan. Pakomatka itsessäänkin on hyvin vaarallinen ja siihen kuuluu usein vanhan kodin ja ihmissuhteiden jättäminen taakse. Lapset tekevät usein matkaa yksin ja heidät voidaan erottaa perheestään. Kaikki eivät selviä edes perille asti. Kaikkien kotimaassa sekä pakomatkalla kohdattujen asioiden lisäksi Suomeen saavuttuaan pakolaiset kokevat usein yksinäisyyttä sekä syrjintää yhteiskunnasta ja rasismia.

Toiset sairastuvat mielenterveyden häiriöihin ja toiset eivät. Ratkaisevina tekijöinä toimivat usein tapahtumien voimakkuus sekä toistuvuus, yksilölliset tekijät sekä turvaverkko eli turvapaikanhakijan tai pakolaisen saama tuki.

Tästä kaikesta voisi ajatella, että pakolaiset sekä turvapaikanhakijat käyttäisivät mielenterveyspalveluita huomattavasti enemmän. Totuus on kuitenkin toinen. Lähi-itä- ja Pohjois-Afrikka-taustaisista pakolaisista ja turvapaikanhakijoista vain 9% käyttää mielenterveyspalveluita.

Miksi turvapaikanhakijat eivät käytä mielenterveyspalveluita?

Syitä tähän hämmästyttävän pieneen lukuun voidaan katsoa olevan useita. Esimerkiksi pakolaisilla ja turvapaikanhakijoilla tyypillinen mielenterveyden häiriö post-traumaattinen stressihäiriö voi olla vaikea tunnistaa ja täten hoitaa. Henkilöillä itsellään ei välttämättä itsellään ole tietoisuutta mielenterveyspalveluista. Näiden syiden lisäksi esimerkiksi tulkkauksen puute voi olla osasyy siihen, ettei hoitoon hakeuduta. Lisäksi kulttuuriset tekijät sekä stigma vaikuttavat hoitoon hakeutumiseen.

Mitä voimme tehdä tilanteen korjaamiseksi?

Mitä voisimme tehdä, jotta voisimme tukea pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden mielenterveyttä nykyistä paremmin? Sosiaalialan ammattilaisina pakolaisten kokemuksia ja omaa kulttuuria tulee kunnioittaa. Mielenterveyden häiriöistä sekä oireista että palveluista kertominen ja tukeminen palveluiden käyttöön. Tulkkipalvelut ovat tärkeässä roolissa, jos yhteistä kieltä ei löydy. Arkipäivän kohtaamiset ovat ratkaisevassa asemassa kun katsotaan, tuleeko turvapaikanhakija kohdatuksi arvokkaasti.

Suomeen 2010-luvun puolessa välissä rantautunut pakolaiskriisi ei näytä loppumisen merkkejä, ja tästä syystä meidän on onnistuttava reagoimaan näihin uusiin haasteisiin. Kaiken kaikkiaan meidän tulisi katsoa järjestelmäämme ja tarjota apua yhä useammalle turvapaikanhakijalle, jotta heidän kotoutumisensa onnistuisi paremmin.

Lähteet:

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2020. “Turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten mielenterveys” https://thl.fi/fi/web/maahanmuutto-ja-kulttuurinen-moninaisuus/maahanmuutto-ja-hyvinvointi/maahanmuuttajien-mielenterveys/turvapaikanhakijoiden-ja-pakolaisten-mielenterveys

Castaneda, Anu E. jne. 2018. Pakolaisten mielenterveyden tukeminen Suomessa – PALOMA-käsikirja. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136193/7.8.PALOMA_KA%cc%88SIKIRJA_WEB.pdf?sequence=4&isAllowed=y

Lue lisää Miksi traumatisoituneet turvapaikanhakijat jäävät ilman apua?

Mahtuisiko meille vielä?

Tiesitkö, että 79,5 miljoonaa ihmistä oli paossa kotiseudultaan viime vuoden lopulla? Tai että yli kaksi kolmannesta maailman pakolaisista tulee vain viidestä maasta? Eniten pakolaisia tulee tällä hetkellä Syyriasta, Venezuelasta, Afganistanista, Etelä-Sudanista ja Myanmarista. Nämä ihmiset ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan vainojen, konfliktien, väkivallan ja ihmisoikeusrikkomusten takia.

Lue lisää Mahtuisiko meille vielä?

Näin me sen ajattelimme…

Olemme ensimmäisen vuoden sosionomiopiskelijoita. Blogimme teemana on pakolaisuus ja siihen liittyvät ilmiöt, ajatukset, mielipiteet ja kohtalot.

Mielenkiintomme kohteena ovat tosielämään vahvasti kytkeytyvät näkemykset ja kokemukset, emmekä halunneet lähteä rajaamaan aihepiiriä liian tiukasti. Pidämme silmät ja mielen avoinna ja reagoimme ajankohtaisiin sekä itsellemme uusiin oivalluksiin.

Toivottavasti saamme blogillamme heräteltyä keskustelua lukijoiden omia pohdintoja pakolaisuudesta.

Traumoja!

Suomeen tuli vuonna 2015 Euroopan pakolaiskriisin myötä yli 30 000 turvapaikanhakijaa, mikä on kaikkien aikojen ennätys. Pakolaisuus on ollut suurimmalle osalle suomalaisista tuttua vasta 90-luvulta lähtien, mutta pakolaisten määrä on noussut tasaisesti jo parin viime vuosikymmenen ajan. Suomalaisille vieraista oloista tulevien kaikki haasteet eivät luonnollisestikaan voi olla palvelujärjestelmällemme ja sen ammattihenkilöille itsestäänselvyyksiä ja ennestään tuttuja, vaan joihinkin niistä tarvitaan erityisosaamisen vahvistamista ja lisäkoulutusta. Yksi pakolaisuuden myötä lisääntyneistä ilmiöistä ovat psyykkiset traumat, joita käsittelen tässä blogipostauksessa.

Lue lisää Traumoja!