Mitä tapahtuu, kun raskaana oleva nainen joutuu vankilaan suorittamaan vankeusrangaistustaan? Tai pienen lapsen äiti?
Hämeenlinnassa, Vanajan avovankilassa tutkintavanki tai vankeusrangaistustaan suorittava odottava äiti tai äiti, jolla on alle 2-vuotias lapsi, voi anoa lapsensa sijoittamista perheosastolle kotikuntansa lastensuojelusta. Rikosseuraamuslaitoksen arviointikeskus päättää vanhemman sijoittamisesta perheosastolle. Se, että on lapsen edun mukaista sijoittaa hänet lastensuojelun avohuollon tukitoimena perheosastolle, on ehdoton kriteeri. Niin vanhemman, kun lapsen sijoituksen suhteen kuullaan myös Vanajan vankilan ja perheosaston edustajia. (Ensi- ja turvakotien liitto Ry, viitattu 28.2.2022.)
Minkälainen paikka on perheosasto vankilassa?
Vanajan avovankilan perheosastolla on 10-paikkaa vankeusrangaistustaan suorittaville vangeille lapsineen ja Hämeenlinnassa vankilassa 2-paikkaa tutkintavankeudessa oleville vangeille lapsineen. Vaikka kummatkin yksiköt ovat vankilan valvonnassa, toiminnasta vastaa Kanta-Hämeen perhetyö Ry, joka kuuluu Ensi- ja Turvakotien liittoon. Paikalla on henkilökuntaa joka päivä klo 7- 22 välillä. Vanhemmat ovat vastuussa lastensa hoidosta ja hoivasta, sekä kodinhoidollisista asioista, kuten ruuanlaitosta ja siivoamisesta. Tukea saa omatyöntekijältä aina elämänhallinnallisista haasteista käytännön asioiden opetteluun saakka. Osasto on hyvin kodinomainen ja lapsen kasvua tukeva. Osastolla on 1-4 hengen soluasuntoja, sekä yhteiset tilat. Ruuan valmistus ja ruokien ostaminen on vanhemman velvollisuus, sekä tukee myös arjenhallintaa. Lapsen ja vanhemman vuorovaikutusta tukevaa toimintaa on myös ryhmämuotoisesti tarjolla (Ensi- ja turvakotien liitto Ry, viitattu 28.2.2022.)
Vanajan vankilan johtaja Kaisa Tammi-Moilanen toteaa haastattelussa, että vankiloiden velvollisuus ei ole pelkästään toimeenpanna vankeusrangaistuksia, vaan tukea myös elämänhallinnallisissa haasteissa. Jotta elämä siviilissä sujuisi päihteettömänä ja rikoksettomana. Naisvangeista jopa 70% on alaikäisiä lapsia, joten äidin vankeus koskettaa lähes aina myös hänen lapsiaan. Perhetyö onkin todella tärkeää, jottei huono-osaisuus periydy. (Super-lehti, 16.6.2021, viitattu 28.2.2022.)
Uskon myös itse, että naisvangeilla on paremmat edellytykset pysyä rikoksettomana myöhemmin, kun vanhemmuutta on tuettu. Jo pelkästään mahdollisuus olla pienen lapsensa arjessa läsnä, on varmasti naisvangeille hyvin tärkeää ja motivoi muutokseen elämässään. Rutiinien opettelu ja arjen sujuvuus kokkailuineen ei ole itsestäänselvyys, jos vangin elämä on ollut aiemmin hyvin erilaista. Onkin sääli, ettei perheosastoja ole Suomessa laajemmin. Mitä ajatuksia tämä herättää, pitäisikö perheosastoja olla enemmän vankiloissa?
Lähteet
Ensi- ja Turvakotien liitto Ry, Kanta-Hämeen perhetyö. Viitattu 28.2.2022.
Vankilan perheosasto – Kanta-Hämeen perhetyö (ensijaturvakotienliitto.fi)
Super- lehti. 16.6.2021. Vankilaan päätyvä nainen ei ole mikään hirviö. Viitattu 28.2.2022.
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Kiitos kirjoituksestasi. Aihe on itselle vieras. Kun ajattelen maalaisjärjellä tuntuu selvältä että perheosastolla eläminen on kuntouttavampaa kun vaan olla “säilytyksessä” vankilassa. Juuri niinkuin sanoit lapsen läsnäolo motivoi muutokseen, kukapa ei haluaisi olla mahdollisimman hyvä vanhempi. Olen aloittanut seuraamaan naisvankiloista kertovaa sarjaa Yleltä. Se on tosi mielenkiintoinen ja näyttää kuinka symppiksiä ihmisiä ovat vankien kanssa työskentelevät. Tosi hienoa saada tämänkaltainen kurkistus vankilan elämään. Aioin katsoa sarjan loppuun.
Kiitos kirjoituksestasi, se sai minut kiinnostumaan aiheesta ja kaipasin lisää tietoa. Kuka pääsee perheosastolle ja millaiset kriteerit siihen on? Millaisia sääntöjä ja millaisia tukipalveluja on vankeusajalle?
On kurjaa ajatella, että lapsi joutuisi elämään ilman vanhempaansa ja näin ollen kärsiä rangaistusta jonkun muun teosta. Mietin kuitenkin, että lapselta jää myös tietynlaisia asioita kokematta ja näkemättä. Pääsevätkö he kauppaan? Näkevät liikennettä ja ihmismassoja? Ulkoilevia koiria, muita lapsia leikkipuistoissa? Kokevatko toisen ihmisen hoivan? Kuten isovanhemmilla tai päivähoidossa olemisen? Nämä eivät toki ole itsestään selvyyksiä kenelläkään, mutta saavat pohtimaanrajattua kasvuympäristöä.
Millaista kielenkäyttöä vankilaympäristössä on? Mutta toisaalta oppiiko enemmän yhteisöllisyyttä, kun tilassa on useampia perheitä?
Kirjoituksesi herätti minussa paljon kysymyksiä ja tiedonhaluni heräsi taviuniltaan. Kirjoituksesi oli kuin Michelin-ravintolan amuse-bouche, joka herätti ruokahaluni.
Hei,
arviointikeskus ja eri viranomaistahot Rikosseuraamuslaitoksen kanssa tutkivat, täyttyvätkö kriteerit hakijan kohdalla päästä perheosastolle. Lastensuojelu varmistaa, että on lapsen edun mukaista asua äitinsä kanssa perheosastolla.
Itse rakennus on rivitalo. Lapsi saa vierailla osaston ulkopuolella sovitusti, vaikka äidille ei lupaa myönnettäisi. Osasto tekee myös retkiä osaston ulkopuolelle ja harrastamisen mahdollisuuskin on. Erilaisia ryhmiä osastolla järjestetään, joiden tarkoitus on tukea äidin ja lapsen varhaista vuorovaikutusta, sekä edistää lapsen kasvua ja kehitystä. Lapsethan ovat alle 3-vuotiaita, joten kovin suuren luokan aktiviteeteille ei tarvetta ole.
Osaston toiminnasta vastaa Kanta-Hämeen Perhetyö Ry, joka tekee yksilötyön lisäksi ryhmämuotoista, kuntouttavaa työtä vankien tarpeiden mukaan. Lisäksi osastolla opetellaan arjenhallintaa; säännöllisen vuorokausirytmin noudattamista, ruuan valmistusta, kodinhoitoa jne. Vangit vastaavat itse lapsensa hoidosta.
Mielenkiintoinen aihe, mistä en juurikaan mitään tiedä.
Mielestäni on todella hyvä, että tälläinen mahdollisuus on niille, joilla ei ole esteitä elää ja asua turvallisesti lapsensa kanssa. Lapselle myös erittäin tärkeää tietysti, saada olla vanhempansa kanssa.
Heräsi myös paljon kysymyksiä, mitenhän kauan näissä siis lapsen kanssa voi olla, minkä ikäisiä lapsia? Mitkä kriteerit pitää täyttyä, jotta perheosastolle pääsee.. perheosastolla ei varmaan ole kouluikäisiä, vai miten heidän koulunkäynti hoidettaisiin?
Pitääkin lukea asiasta lisää 🙂
Hei,
perheosastolla voi lapsi asua enintään 3-vuotiaaksi saakka. Lastensuojelu voi sijoittaa alle 2-vuotiaan lapsen osastolle vanhempansa kanssa. Aikuissosiaalityö puolestaan voi sijoittaa osastolle raskaana olevan äidin noin kuukautta ennen laskettua aikaa. Sijoitusta arvioidaan arviointikeskuksen, eri viranomaistahojen, kuten lastensuojelun, sekä rikosseuraamuslaitoksen kanssa.
Olipas mielenkiintoinen aihe. Oon joitain tv-ohjelmia nähnyt kyseiseen aiheeseen liittyen. Tämä alkoi myös kiinnostamaan lisää. Täytynee perehtyä noihin linkkeihin mitä jaoit. Lapsen mukana oleminen on varmasti kuntouttavampaa äidille, kun se ettei olisi.
Miten myös että miten kouluikäiset lapset? Täytyy tähänkin perehtyä enemmän.
Moi,
alle 3-vuotiaaksi saakka lapsi voi asua perheosastolla. Eli melko pieniä lapsia osastolla on.
Olipa mielenkiintoinen aihe! Itse en tiennyt tällaista perheosastoa edes olevan. Uskon, ettei parempaa motivaattoria elämänmuutokseen ole kuin pieni lapsi ja myös arjen hallinnan taitojen tukeminen ym. varmasti edesauttaa rikoksettomalla tiellä pysymistä. Omatyöntekijä apuna ja tukena, vanhemman vastuu lapsen hoidosta ja hoivasta ja arjen asioista sekä lapsen ja äidin vuorovaikutuksen tukeminen ovat asioita, jotka kantavat varmasti vielä vankeusrangaistuksen jälkeenkin. Vankeusrangaistusta suorittavan äidin kannalta näen asian hienona mahdollisuutena. Lasta miettiessäni ajattelen, että lapsen on tärkeä saada olla äitinsä luona, mutta miten lapseen vaikuttaa vankila kasvuympäristönä. Jäin myös miettimään minkä ikäiseksi asti lapsi voi perheosastolla olla ja miten ylipäätään on kaikki järjestetty lasta ajatellen. Tärkein pointti mielestäni on kuitenkin se, että ehdoton kriteeri on lapsen etu. Aion tutustua aiheeseen tarkemmin, jotta voin lisätiedon myötä tarkastella asiaa useammasta näkökulmasta. Kiitos, mielenkiinnon kyllä herätit!
Moi,
lapsi voi asua 3-vuotiaaksi saakka osastolla. Äiti ja lapsi voivat osallistua esim. perhekerhoihin ja harrastaa. Perheosastolla on myöskin ryhmämuotoista toimintaa, jonka tarkoituksena on tukea varhaista vuorovaikutusta lapsen ja äidin välillä.