Kuka ihmeen KEIJO?

KEIJO-hanke on kehitetty edistämään kokemusasiantuntijuuden keinoin rikostaustaisten ja päihdetaustaisten osallisuutta ja itsenäisyyttä. Hanke toimi ESR-rahoituksella vuosina 2018–2020. Sitä toteutti Valo-Valmennusyhdistys ry yhdessä Silta-Valmennusyhdistyksen ja Laurean ammattikorkeakoulun kanssa, yhteistyökumppanina Rikosseuraamuslaitos. KEIJO-koulutusta tarjotaan edelleen Uudellamaalla ja Pirkanmaalla. Hanke on saanut vuonna 2019 Vuoden pedagoginen teko tunnuspalkinnon ja vuonna 2021 Mielen avain -tunnustuksen. Mielen avain –tunnustus jaetaan kokemusasiantuntijuutta ja osallisuutta edistäneelle toimijalle.  

Lue lisää Kuka ihmeen KEIJO?

Nuoret rikoksen tiellä

Vuosina 2020 ja 2021 on julkisuudessa paljon puhuttu nuorisorikollisuudesta ja sen raaistumisesta ja varmasti jokaiselle tulee mieleen muutamia eri tapauksia, joita on käsitelty erityisen paljon mediassa. Tässä postauksessa esitän tilastoja ja kerron niin nuorisorikollisuudesta, sen raaistumisesta kuin nuorista vangeista Suomessa.

Väkivaltaa, Kipu, Kivut, Väärinkäyttö, Tuhoa, Belgia
Kuva: Pixabay
Lue lisää Nuoret rikoksen tiellä

Päihteettömyyden tukeminen

Rikosseuraamuslaitoksen asiakkaista jopa 80 % on ongelmia päihteiden käytön kanssa ja monet rikokset tapahtuvatkin päihteiden vaikutuksen alaisena. Päihteiden käyttö on myös yksi keskeinen tekijä ylläpitämään rikollista elämäntapaa. Millaista tukea vangeille sitten tarjotaan päihteettömän elämän rakentamiseen?

Lue lisää Päihteettömyyden tukeminen

Älyvankiloiden aikakausi

Nyky-yhteiskunnassa suurin osa asioinnista tapahtuu sähköisesti. Olipa kyse sitten pankkipalveluista, asumiseen liittyvistä asioista, työnhausta, koulutuksesta tai yhteydenpidosta läheisiin. Yleisesti vangeilla ei ole henkilökohtaisia tietokoneita käytössään, mikä rajoittaa paljon mahdollisuuksia pysyä yhteiskunnassa kiinni. Tähän kuitenkin Rikosseuraamuslaitoksen Älykäs vankila –hanke on tekemässä muutosta. 

Lue lisää Älyvankiloiden aikakausi

Opiskelu kiven sisällä ja vapauden koitettua

Onko alhaisella koulutustasolla yhteyttä rikolliseen käyttäytymiseen? Tutkimuksien mukaan on. Esimerkkinä annetaan mm. se, että pelkästään peruskoulusta valmistuneella on yli neljä kertaa suurempi riski syyllistyä väkivaltarikoksiin kuin ammattikoulusta valmistuneella, ja jos vertaa vielä lukiosta tai korkeakoulusta valmistuneeseen, riski on entistä suurempi. Se ei tarkoita, että jokainen pelkästään peruskoulun käynyt päätyy rikolliselle tielle, mutta se ei kuitenkaan poista sitä faktaa, että vankien koulutustaso on selkeästi alhaisempi muuhun väestöön verrattuna. Vangeista noin 8% ei ole käynyt peruskoulua loppuun ja noin 60-70% heistä on saanut vain peruskoulun päättötodistuksen. Olisiko siis järkevää panostaa vankien ja vankilasta vapautuvien koulutukseen, jotta he kykenisivät paremmin kiinnittyä takaisin yhteiskuntaan tuomionsa jälkeen?

Lue lisää Opiskelu kiven sisällä ja vapauden koitettua

Vankilasta vapautuvat naiset näkyviksi

Vaikka naisten osuus vapautuvista vangeista on vain noin 7,5%, on silti aika nostaa esille heidän kokema eriarvoisuus. Naiset nähdään usein lempeinä ja kiltteinä äitiyden ja hoivaajien rooliodotuksien mukaisesti. Tästä johtuen naisia on vaikeampaa nähdä rikoksien tekijöinä ja silloin, kun nainen rikkoo lakia, hän lakien rikkomisen lisäksi rikkoo normeja ja odotuksia, jotka liittyvät naiseuteen ja sen tuomiin rooleihin. Jo itsessään tämä tuo naisvangeille stigman, joka tekee heistä eriarvoisia suhteessa miesvankeihin.

Lue lisää Vankilasta vapautuvat naiset näkyviksi