Vapautuvalla, perheellisellä vangilla on melkoinen muutos elämässään, kun vapaus vankilasta koittaa. Mutta niin on myös vangin perheelläkin. Huoli rikoskierteen jatkumisesta, päihteiden käytöstä ja sopeutuminen saattavat olla mielen päällä, kun kumppani vapautuu. Itse vankeusaika saattaa olla kriisin paikka koko perheelle. Lapsille ja kumppanille on sopeutumista siihen, että läheinen on poissa arjesta ja se voi aiheuttaa jo käytännön asioiden tasolla haasteita. Vankeusaikana toki on tarjolla mahdollisuuksia hoitaa vanhemmuuttaan esimerkiksi vierailuiden ja puheluiden kautta. Lapsilla on oikeus tavata tuomiotaan suorittavaan vanhempaansa, mikäli se on lapsen edun mukaista. Vangilla itsellään voi olla vankeusaikana huoli perheestään, suru siitä, kun ei pysty olla arjessa mukana. Taloudellinen pärjääminenkin on usein huolena.
Perheessä, jossa asuu vähintään 50% ajasta alaikäisiä lapsia, täytyy lapsen mielipide tarvittaessa selvittää Rikosseuraamuslaitoksen ja lastensuojelun kanssa (Finlex. 9 §).
Valvottu koevapaus saattaa sulkea pois kotikunnasta matkustamisen ja yön yli kestävät matkat. Koevapauteen liittyy myöskin valvontaa, joka saattaa edellyttää vanhemman käyntejä vankilassa tai työntekijöiden käyntejä kotona. Tämä voi aiheuttaa kotona perheen kesken haasteita. (Thl, 2019.)
Rangaistuajan suunnitelmaan kirjataan tavoitteeksi perhesuhteiden ylläpitäminen ja edistäminen, mikäli vanki niin toivoo. Rangaistusaikana tehtävä päihdetyö olisi hyvin tärkeää saada jatkumaan vapautumisen jälkeen ja se olisi hyvä suunnitella jo vapautumissuunnitelmaan. Kuntien perheneuvolat ovat myös hyvänä tukena perheen muutoksessa. Lastensuojelun asiakkaille esimerkiksi tehostettu perhetyö ja –kuntoutus on mahdollista järjestää.
Tietoa ja tukea vankien perheille tuntuisi löytyvän vankeusrangaistuksen aikaa koskien, mutta varsinaista tukea vapautumisen jälkeen tuntui olevan tarjolla heikommin. Voisin kuvitella, että sopeutumiseen vankeusajan jälkeen, perheet tarvitsisivat erityistä tukea.
Haastattelin aikuista naista, jonka isä suoritti vankeusrangaistusta vankilassa tämän ollessa teini-ikäinen. Vankeusaika oli n. vuoden mittainen.
Miltä sinusta tuntui, kun toinen vanhempasi oli pois arjesta?
“Helpottavalta, koska isälläni oli päihdeongelma. Hän oli myös väkivaltainen. Äitini hoiti kodin ja kaikki käytännön asiat muutenkin. Kotona oli rauhallisempaa kaikin puolin. Kaverini tiesivät, missä isäni oli”.
Kävitkö vankilassa tapaamassa isääsi?
“En käynyt kertaakaan, koska en itse tahtonut. Äitini tapasi säännöllisesti, muistaakseni kerran viikossa”.
Miten arki muuttui, kun isäsi vapautui vankilasta? Minkälaisia tunteita se sinussa herätti?
“Päihteiden käyttö oli hieman rauhoittunut. Tuntui, kun vieras ihminen olisi ollut kotona, en pitänyt muutoksesta lainkaan. Muutin melko pian omilleni, koska en tahtonut asua hänen kanssaan samassa taloudessa. Mielestäni hänen saama tuomio rikoksestaan oli käsittämättömän lyhyt, varsinkaan kun ei ollut ensikertalainen”.
Lähteet
Finlex. 2013. Valvotun koevapauden edellytysten selvittäminen. Viitattu 8.3.2022.
Laki valvotusta koevapaudesta 629/2013 – Ajantasainen lainsäädäntö – FINLEX ®
Thl. 2019. Vanhemman vankeusrangaistus. Viitattu 8.3.2022.
Vanhemman vankeusrangaistus – THL
Haastattelu 8.3.2022.
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
