Joulukuun lopussa presidentti vahvisti uuden lain pohjoismaisesta työvoimapalvelumallista. Uusi laki astuu voimaan tämän vuoden toukokuussa. Mikä sitten on tämä pohjoismainen työvoimapalvelumalli käytännössä?
Pohjoismaisessa työpalvelumallissa perusideana on se, että työnhakija on itse vastuussa töiden hakemisesta eli toisin sanoen hakee töitä omatoimisesti ja saa tarvittaessa apua TE-toimistolta tai kuntakokeilusta. Tämä pitää sisällään myös sen, että jokaisen asiakkaan palveluntarve arvioidaan yksilöllisesti.
Työnhakijan näkökulmasta muuttuu seuraavat asiat:
- Entistä yksilöllisempää tukea
- Ensimmäinen tapaaminen työnhakijan ja asiantuntijan välillä aikaisemmin
- Työnhakija voi lähtökohtaisesti itse päättää mitä työpaikkoja hakee
- Työnhaku on edellytys työttömyysetuudelle
- Työnhakijan tulee hakea vähintään neljää työpaikkaa kuukaudessa
- Jatkossa seuraamukset porrastuu, jos työnhakija ei täytä työttömyysetuuteen vaadittavia ehtoja
Miten tämä sitten eroaa aktiivimallista?
Aktiivimallissa työttömyysetuuden ehtona oli joko työpaikka tai tietyt osallistuminen tiettyihin palveluihin, jotta työttömyysetuuden määrä ei ole alennettu.
Huomionarvoista on se, että työnhakija voi itse päättää millaisiin työpaikkoihin hän hakee ja näiden työpaikkojen tulee olla perusteltuja ja työnhakijan koulusta ja taitoja vastaavia. Työnhakijat eivät siis ainakaan teoriassa tule tehtailemaan hakemuksia työpaikkoihin, joihin heillä ei ole aikomustakaan työllistyä.
Itse ajattelen, että tämä uudistus kuulostaa ainakin paperilla paremmalta kuin nykyinen aktiivimalli. Sen toimivuudesta on kuitenkin vaikea sanoa mitään ennen kuin se käytännössä otetaan käyttöön. Ainakin aktiivimalli on todettu toimittamattomaksi malliksi työttömyyden vähentämiselle. Arvion mukaan tämän mallin pitäisi kasvattaa työllisyyttä noin 9 500-10 000 työllisellä. Isoin merkitys tutkimusten mukaan on alkuvaiheen tiheillä tapaamisilla. Itse suhtaudun kuitenkin siihen skeptisesti, että kahden viikoin välein tapaamiset joko TE-toimiston ja kuntakokeilun työntekijän kanssa toteutuisivat ja niistä olisi työnhakijalle se hyöty, mikä niistä olisi tarkoitus saada. Omasta kokemuksesta voin sanoa sen, että etenkin TE-toimiston työntekijöiden vaihtuvuus on tiheää ja ammattitaito vaihtelevaa.
Mielenkiinnolla jään seuraamaan mitä tämä uusi malli saa aikaan.
Lähteet: Työ- ja elinkeinoministeriö
https://tem.fi/pohjoismainen-tyovoimapalvelumalli
https://tem.fi/usein-kysyttyja-kysymyksia-pohjoismaisesta-tyovoimapalvelumallista
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Malli vaikuttaa mielenkiintoiselta ja tosiaan , kuten myös arvelit, minustakin parannukselta entiseen mallin verrattuna. Pidän kirjoittamasi esittelyn perusteella positiivisena, että työnhakija otetaan entistä paremmin huomioon yksilönä ja ensimmäinen kontakti työnhakupalveluihin on aiemmin. Ajatuksena on varmasti se, että työttömyyteen voitaisiin puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Pidän myös hyvänä asiana sitä, että työnhakija voi itse valita mitä töitä hakee. Ehkäpä ammattitaitoinen työntekijä voi yhä rohkaista kokeilemaan myös jotain uutta työtä, mikäli oman alan tai kiinnostuksen mukaista työtä ei ole tarjolla. Vähintään neljään työpaikkaan hakeminen kuukaudessa kuulostaa mielestäni melko paljolta pienemmillä paikkakunnilla, joissa uusia työpaikkoja ei välttämättä tule useinkaan tarjolle.
Kiitos kommentista! Olen samaa mieltä siitä, että neljään työpaikkaan hakeminen kuukaudessa on paljon jos on tarkoitus hakea vain omaa osaamista ja koulutusta vastaaviin paikkoihin.
Yksilöllisempi tuki TE-toimistolta kuulostaa varsin hyvältä idealta. Se, miten tämä käytännössä toteutetaan, onkin eri asia. Ideoita varmasti riittää, mutta TE-keskuksissakin ohjeita on ainakin aiemmin noudatettu melko kirjavasti. Riippuu paljolti TE-keskuksen työntekijän aktiivisuudesta ja asenteesta, miten työtöntä on pyritty aktivoimaan ja huomioimaan yksilöllisesti. Tämä uusi malli tosin sysää vastuuta enemmän työttömälle itselleen.
Työttömänä oleminen ja työttömäksi joutuminen voi olla monelle raskas kokemus. Työttömyys voi masentaa ja jatkuva työnhaku tuntua raskaalta. Neljä kertaa työn hakeminen joka kuukausi voi olla varsin työlästä, varsinkin jos työtön näkee paljon vaivaa jokaiseen työnhakuun liittyen. Usein työttömäksi joutuvat yli 50-vuotiaat, jotka eivät ole hakeneet työtä vuosikymmeniin. Työttömyys voi romahduttaa henkilökohtaisen talouden, mikä puolestaan voi johtaa uusiin sosiaalisiin ja terveydellisiin ongelmiin.
Tärkeää tietysti olisi, että työikäiset ihmiset saataisiin tekemään töitä ja näin osaksi yhteiskuntaa. Se, miten tämä toteutetaan, onkin poliitikkojen päätettävissä. Moni poliitikko pitää työttömiä laiskoina ja työttömyysetuuksia liian hyvinä. Tästä tietysti ollaan myös eri mieltä.