Onko työttömyyden ehkäisemiseksi jotain keinoja? Mitä ne voisivat olla? Kuinka esimerkiksi maahanmuuttajia työllistettäisiin enemmän? Tässä artikkelissa on lueteltuna keinoja, joiden avulla työttömyyttä voitaisiin mahdollisesti ehkäistä.
Ensimmäinen teko työttömyyden ehkäisemiseksi olisi sellainen, että ansiosidonnaista työttömyysturvaa kehitettäisiin niin, että se toimi starttirahan tavoin ja antaisi mahdollisuuden yritystoiminnan käynnistämisen. Starttirahan hakemista voi kuvailla byrokraattiseksi ja sille kysyntää on enemmän kuin määrärahoja on tarjota. Tähän sitten ratkaisuna voisi toimia se, että yritystoimia voitaisiin käynnistää ansiosidonnaiselle työttömyysturvalla, jolloin starttirahaa riittäisi yhä useammalle.
Seuraava keino työttömyyden ehkäisemiseksi olisi työnantajien vastuulla, työnantajien kannattaisi vapauttaa määräajaksi ensimmäisen työntekijän sivukuluista. Kaikki keinot uusien työpaikkojen synnyttämiseksi taantuma aikana on otettava käyttöön.
Maamme olisi tärkeää työllistää enemmän maahanmuuttajia. Maahanmuuttajien työllistymistä voitaisiin helpottaa antamalla turvapaikanhakijoille oikeus työskennellä heti Suomeen saapumisen jälkeen. Käytännössä tämä toteutettaisiin kolmen ja kuuden kuukauden karenssin poistamista turvapaikanhakijoiden työskentelyoikeudesta. On tärkeää huomioida osaamista jota turvapaikanhakijoilla on, eikä lykätä tai sivuuttaa sitä.
Yksi keino työttömyyden estämiseksi olisi myös freelancereiden työttömyysturvan kehittäminen, niin että se kannustaa työntekoon eikä estä sitä. Lisäksi, työtulojen ja sosiaaliturvan yhteensovitusta on edelleen parannettava. Yksi ongelmista on esimerkiksi sellainen, että työkyvyttömyyseläkkeellä oleva saa tällä hetkellä tehdä työtä VAIN reilun 700 euron edestä kuukaudessa. Suuremmat tulot siis pudottavat työkyvyttömyyseläkkeen pois. Tällainen raja tuottaa tarpeettomia esteitä esimerkiksi kehitysvammaisten työnteolle ja estää tehokkaasti työkyvyttömien tai osatyökykyisten yrityksiä palata työelämään. Myös velkaantuneiden ulosoton suojaosaa tulisi nostaa. Tämä auttaisi muun muassa entisiä yrittäjiä ja muita ylivelkaantuneita palaamaan takaisin työelämään. Velkaantuneiden ulosoton suojaosan nostaminen auttaisi puolestaan entisiä yrittäjiä ja muita ylivelkaantuneita takaisin työelämään.
Viimeisimpänä keinona toimisi se että, hallituksen tulisi edetä sosiaaliturvan uudistamisessa perustuloksi sekä myös toteutettava perustulokokeilu riittävän laajalla väestöpohjalla, jotta kokeilun tuloksista voi vetää uskottavia ja riittäviä johtopäätöksiä. Jonka pohjalta säädettäisiin siiten perustulolainsäädäntöä.
Lähde: https://www.verkkouutiset.fi/kuusi-keinoa-tyottomyyden-vahentamiseksi-46576/#509fb52d
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Kiitos ajatuksia herättävästä kirjoituksesta. Työttömyyden ehkäisy ja vähentäminen on melko haastava aihe eikä siihen tunnu löytyvän nopeaa ja helppoa ratkaisua. Itseäni on mietityttänyt paljon se, kuinka saadaan nuoria aikuisia ja aikuisia työllistymään, etenkin heitä, joilla ei ole juuri minkäänlaista työkokemusta. Työn teosta tulisi tehdä kannattavampaa ja motivoivampaa kuin kotona olemisesta. Yksi mihin olisi syytä kiinnittää huomiota on työpaikkojen ilmapiiri ja yhteistyön sujuvuus sekä se, että työpaikoilla ei syntyisi juoruavia kuppikuntia tai ylipäätään syrjintää/kiusaamista. Työnteon kannattavuutta lisäisi myös luonnostaan se, että palkkojen määriä nostettaisiin, mutta mistä nuo rahat palkkojen nostoihin saataisiin, on oma kysymyksensä. Jotta tylsemmistäkin töistä nuoremmat työttömät kiinnostuisivat voisiko vaadittujen työaikojen vähentäminen auttaa asiassa? Tällöin työntekijöitä saataisiin, mutta arki ei täyttyisi täysin niin sanotusta ”tylsästä työstä” lisäksi taskuun jäisi enemmän rahaa. Yrittäjyyttäkin tulisi Suomessa helpottaa suuresti ja esimerkiksi tarjota jo kouluissa kattavasti tietoa yrityksen perustamisesta mielenkiintoisella tavalla.
Mitä maahanmuuttajien työllistämiseen tulee, on mielestäni hankalaa saada heitä työllistymään, jos he eivät ymmärrä tarpeeksi hyvin suomea, jota kuitenkin käytetään monella työalalla. Esimerkiksi ruoka- ja hoiva-alalla on työvoima pulaa, jonne otetaan maahanmuuttajia keikkatyöläisiksi, jotka eivät välttämättä osaa suomea. Tällöin jo vakiintuneiden työntekijöiden työtaakka lisääntyy, kun kommunikaatio ei toimi, jolloin uupuneet työntekijät rasittuvat lisää. Maahanmuuttajille olisikin syytä tarjota enemmän työtä, jossa vastuun määrä ei ole suuri tai panostaa heidän suomen kielen oppimiseen. Työperäisten maahanmuuttajien työllistämistä tulisikin helpottaa, kuitenkin varmistaen heidän työtaitonsa taso suhteessa suomen vastaavaan työtasoon. -Petra
Mielestäni blogiteksti piti sisällään hyvää pohdintaa. Itse olen lähipiirissäni kuullut paljon keskustelua usean lapsen vanhempien osalta siitä, että on taloudellisesti kannattavampaa olla lasten kanssa kotona, kuin töissä, etenkin ollessa yksinhuoltaja. Rahallinen korvaus useamman lapsen vanhempana saattaa monelle olla huomattavan paljon suurempi, kuin palkkatöistä saatava ansio. Mielestäni kotihoidontuki tulisi jollain tavalla suhteuttaa paremmin ansiotyöstä saatavaan palkkaukseen, jolloin työssäkäynti koettaisiin kannattavammaksi ja tällä myös ennaltaehkäistäisiin sitä, että vanhempi ei ns. tipu kelkasta olemalla pitkään pois työelämästä.
Maahanmuuttajien työllistymisen osalta tärkeää olisi saattaa heille mahdollisimman helpoksi kielikursseille pääsy ja tarkastella jokaista henkilöä ja heidän osaamistaan (pätevyys, kielitaito) yksilönä ja kannustaa sellaisten työpaikkojen piiriin, jossa pärjää myös auttavalla englanninkielen taidolla. Esimerkkejä tällaisista paikoista voisi olla muun muassa erilaiset varasto- ja logistiikkatyöt. Työnantajia olisi myös hyvä tukea sen osalta, että he palkkaisivat matalammalla kynnyksellä maahanmuuttajia. Olen myös samaa mieltä siitä, että maahanmuuttajien työskentelyä koskevaa karenssiaikaa voisi lyhentää, jolloin henkilön olisi mahdollista työllistyä nykyistä nopeammin.