On hurjaa, että tilastollisesti katsottuna, noin jopa joka toinen (!!) avo- tai avioliitto päätyy loppujen lopuksi eroon. Usein näissä suhteissa on myös lapsi tai useampi. Eron sattuessa on hirveästi käytännön asioita, joita pitää hoitaa ja samalla huomioida lapsen hyvinvointi ja se, että tilanne on lapselle usein shokki. Lapset tietenkin reagoivat yksilöllisesti ja jokainen tunnetila eroon liittyen on inhimillinen ja sallittu. (Terveyskirjasto, 2021.)
Lapsen ikä ja kehitystaso huomioiden, on äärettömän tärkeää puhua lapsen kanssa vallitsevasta erotilanteesta ja auttaa lasta käsittelemään suurta elämänmuutosta. Vanhempien ero vaikuttaa aina väistämättä alaikäisen lapsen elämään ja siihen sopeutuminen voi viedä paljonkin aikaa. Mikäli ero hoidetaan lapsen kannalta “huonosti”, voi lapsi alkaa oireilemaan selkeästi eron johdosta. (Rodriguez, 2022.) Maalaisjärkikin sanoo, että vanhempien on hoidettava erotilanne aina lapsen etua ja hyvinvointia ajatellen. Ero voi kuitenkin olla vanhemmillekin joissain tilanteissa shokki, vaikka se lopulta toisikin helpotusta vanhemman omaan elämään. Shokin keskellä voi silti olla vaikeaa ottaa lapsen näkökulma huomioon.
Miten lapsi sitten oireilee vanhempiensa eroa?
On ihmeellistä, että jopa vasta vauvaikäinenkin lapsi voi aistia perheessä olevaa tunnelmaa ja oireilla fyysisesti muun muassa ruokahaluttomuudella tai univaikeuksilla. (Ensi- ja turvakotienliitto, 2023) Jos vauvakin oireilee huonoa ilmapiiriä, niin miten sitten oireilee pieni lapsi, joka jo hieman voi ymmärtää kodissa vallitsevaa tilannetta? Pieni lapsi tuskin kuitenkaan osaa pukea tuntemuksiaan sanoiksi, joten hän ilmaisee pahaa oloaan muilla keinoilla. Lapsi voi oirehtia ihan fyysisin oirein, kuten päänsäryllä tai vatsakivuilla tai hän voi kärsiä painajaisista. Lapsi voi olla hyvin itkuinen ja esimerkiksi päiväkodissa hän voi olla hyvinkin vetäytyväinen muiden lasten seurasta. Lapsi voi myös kärsiä ruokahaluttomuudesta tai jopa taantua ikätasoisesta kehityksestään. (Mannerheimin lastensuojeluliitto, 2019.) Lapsen vanhempien erosta johtuva paha olo voi oireilla muillakin tavoin, lista olisi hyvin pitkä, jos sitä lähtisi jatkamaan.
Entä kouluikäinen lapsi? Hän ymmärtää taas jo vähän enemmän ja voi käsittää, että miksi hänen vanhempansa eroavat. Kouluikäinen lapsi haluaa usein olla lojaali molemmalle vanhemmalleen ja meneekin hyvin hämilleen siitä, että miksi hänelle kaksi turvallisinta aikuista riitelee. Lapsi voi tuntea pelkoa hylkäämisestä, tunne hylkäämisestä voi johtaa myös arvottomuudentunteeseen. Lapsi voi ajatella, että vanhemmat eivät ole enää kiinnostuneita hänestä. ( Mannerheimin lastensuojeluliitto, 2019.) On surullista, jos erotilanne menee siihen pisteeseen asti, että lapsi kokee olevansa arvoton. Kenenkään lapsen ei tulisi kokea tällaista tunnetta.
Murrosikäiseen vanhempien ero vaikuttaa ehkä käytöksellisesti eniten. Hän saattaa muun muassa osoittaa vihaa joko toista, tai molempia vanhempia kohtaan. Lapsi saattaa myös kääntyä toista vanhempaansa vastaan, mutta tämä on usein seurausta siitä, kun lasta on vanhemman toimesta taivuteltu siihen suuntaan. Toisaalta murrosikäinen lapsi saattaa yrittää myös ottaa hyödyn vanhempien erosta irti ja käyttää tilannetta hyväkseen. Hän saattaa esimerkiksi yrittää manipuloida vanhempia toimimaan hänen mielensä mukaisesti tai kääntymään toisiaan vastaan vielä enemmän. (Mannerheimin lastensuojeluliitto, 2019.) Varmasti jokainen on samaa mieltä siitä, että lapsi tulisi jättää vanhempien keskinäisistä riidoista ulkopuolelle, eikä lapsen tulisi joutua siihen tilanteeseen, että toinen vanhemmista on laitettava toisen edelle.
Miten eroa sitten tulisi käsitellä lapsen kanssa?
Rehellisyys ja suorapuheisuus voivat viedä pitkälle. Lapsen kannalta olisi kaikkein parasta, jos vanhemmat pystyisivät keskustelemaan tilanteesta ikätaso huomioiden asiallisesti. Lapsen asioista sopimisen tulisi ennustettavissa ja selkeää, että lapsikin ymmärtää mitä milloinkin tapahtuu. Ihanteellista olisi tietenkin se, että lapsi saa säilyttää terveen suhteen molempiin vanhempiinsa, eikä joutuisi valitsemaan puolia. Loogistahan erotilanteessa on, että koti jakautuu kahteen, joten lapsen on tärkeää säilyttää yhteys molempiin vanhempiinsa. (Terveyskirjasto, 2023.)
Meneekö erotilanteet yleensä kuitenkaan kuin oppikirjassa? Tuskin.
Lähteet
Mannerheimin lastensuojeluliitto, Vanhempien ero ja lapsen tunteet, 2019, Viitattu 13.2.2023 https://www.mll.fi/vanhemmille/tukea-perheen-huoliin-ja-kriiseihin/vanhempien-ero/vanhempien-ero-ja-lapsen-tunteet/
Mielen ihmeet, Raquel Rodriguez, Vanhempien ero lapsen näkökulmasta, 2022, Viitattu 13.1.2023 https://mielenihmeet.fi/vanhempien-ero-lasten-nakokulmasta/
Kuva https://pixabay.com/fi/vectors/avioero-vanhemmat-lapsi-ihmiset-156444/
Terveyskirjasto, Vanhempien ero, 2021, viitattu 13.1.2023 https://www.terveyskirjasto.fi/pla00032
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Todella tärkeä aihe!
Vanhempani erosivat minun ollessani vasta taapero, mutta isommat sisarukseni ovat olleet jo lähempänä teini-ikää. Asiaa olemmekin sisarusten kesken paljon miettineet, miten se on meihin vaikuttanut? Jokaiseen hyvinkin eri tavalla.
Harmillista on lukea paljon keskusteluja ja uutisia siitä, kun erotilanteet ei suju hyvin ja ovat useinkin riitaisia. Lasten tunteet ja ääni jää harmillisen usein taka-alalle tai sivuutetaan kokonaan. Vaikka ero yleensä onkin oikea vaihtoehto sen tullessa kohdalle, lapsilla tulisi olla ikätasonsa mukaisesti oikeus asiasta keskustella.
Lapsi aistii vahvasti. Jos vanhemmat voivat hyvin, voi lapsikin paremmin. Onnellisesti – yhdessä tai erikseen.
Hyvä kirjoitus!
Kyselin ystävältäni joka on kokenut vanhempien eron kyseisestä aiheesta. Hänen mukaansa ei eron tapahtuessa osannut kunnolla käsitellä asiaa ja vanhemmatkaan eivät oikein osanneet käydä asiaa kuin vain pintapuolisesti läpi, koska kamppailivat omien tunteidensa kanssa. Nyt myöhemmällä iällä ystäväni on kamppaillut mielenterveys ongelmien kanssa ja uskoo niiden ainakin osittain juurtavat juurensa vanhempien erosta ja sen käsittelyn puutteesta.
On ikävää kuinka usein lapsi joutuu erotilanteessa vanhempien keskelle ja joutuu yhtäkkiä tilanteeseen missä joutuu valitsemaan heidän väliltään. Eikä aina eron aikana oteta lapsen tunteita tarpeeksi huomioon. Vanhempien pitäisi puhua erosta lapselle ikään sopivalla tavalla ja avata hyvä keskustelu yhteys aiheesta.