Nuoret sekä maahanmuuttajat erikseen ovat yhteiskunnassa helposti haavoittuvia ryhmiä. Yhdistettynä maahanmuuttajanuoret ovat siis erityisen haavoittuvassa asemassa oleva ryhmä. Ei ole helppoa olla maahanmuuttajana uudessa maassa, ja samalla kamppailla nuoruuden tuomien haasteiden kanssa.
Totuus on se, että vaikka Suomi onkin nykyaikainen hyvinvointivaltio ja onnellisin maa, on täällä valitettavan paljon rasismia ja ennakkoluuloisuutta. Koulussa opettajat voivat suhtautua eri tavalla kantasuomalaisiin ja maahanmuuttajaoppilaisiin. Kohtelu saattaa myös vaihdella riippuen siitä, mistä maasta nuori on muuttanut Suomeen. Maahanmuuttajanuorelle saatetaan yläasteella suoraan neuvoa hakemaan ammattikouluun lukion sijasta vain, koska hän on maahanmuuttaja. Hänen ei välttämättä oleteta pärjäävän lukiossa koulumenestyksestä huolimatta.
Harrastustoiminta voi olla merkittävä osa Suomeen sopeutumisessa. Harrastuksista voi löytää ikätovereita sekä turvallisen aikuisen. Harrastamiseen liittyy kuitenkin myös ongelmia maahanmuuttajan näkökulmasta. Vasta Suomeen muuttanut ei vielä osaa välttämättä ollenkaan suomea tai edes englantia.
Suomalaistaustaisiin nuoriin verrattuna, maahanmuuttajanuoret kokevat kiusaamista enemmän.
Koulussa kerran viikossa tai useammin kiusaamista kokeneet pojat ja tytöt syntyperän mukaan:
Kuviosta huomaa, että ulkomaalaistaustaiset nuoret kokevat merkittävästi enemmän kiusaamista, etenkin pojat. Tämä ei koske pelkästään kiusatuksi tulemista, vaan sama pätee myös kiusaamiseen osallistumisessa. Mutta miksi maahanmuuttajanuoret kokevat enemmän kiusaamisaamista, joko kiusaajana tai kiusatuksi tulemisessa? Syitä tähän ilmiöön voi olla esimerkiksi ennakkoluuloisuus, erilaisuus, yhteisen kielen puuttuminen, yksinäisyys sekä kulttuurierot. Edellä mainitut seikat eivät oikeuta ketään kiusaamaan, kyse on rasismista. Kiusaajana maahanmuuttajanuori saattaa purkaa omaa pahaa oloaan, mikä on tietenkin väärin. Tutkimuksien mukaan maahanmuuttajanuoret ovat muita nuoria enemmän ahdistuneita. Tämä saattaa näyttäytyä huonona olona, jopa kiusaamisena.
Lähteet:
Lapsen oikeudet. 2022. Suomessa maahanmuuttajanuorena. Viitattu 1.10.2022.
https://www.lapsenoikeudet.fi/blogi/suomessa-maahanmuuttajanuorena/
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2015. Maahanmuuttajataustaisten nuorten hyvinvointi ja sen seuranta. Viitattu 12.10.2022.
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/126929/URN_ISBN_978-952-302-522-6.pdf?se
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2017. Kiusaaminen ja fyysisen uhan kokemukset ulkomaalaistaustaisilla nuorilla. Viitattu 12.10.2022.
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/135566/URN_ISBN_978-952-302-960-6.pdf?se
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Moi,
Kirjoituksesi herätti ajatuksia. En ollut miettinyt, miten hankalaa maahanmuuttajanuorilla on sopeutua uuteen maahan ja kulttuuriin samalla, kun he kamppailevat murrosiän kanssa. He tarvitsisivat erittäin paljon varsinkin henkistä tukea haasteisiinsa. Toisaalta voi olla hankalaa löytää keskusteluapua, jos nuorella ei ole suomen- tai englanninkielentaitoa.
Kiusaamisessa on varmasti kyse erilaisuuden pelosta ja maahanmuuttaja on helppo uhri tullessaan uutena kantasuomalaisten oppilaiden keskelle. Omista kouluajoistani muistan, ettei maahanmuuttajia ollut kuin muutama koko koulussamme. He eivät muistini mukaan olleet kuitenkaan kiusattuja vaan enemmänkin mielenkiinnon kohteena. Itse kiusaajan roolissa yritetään varmasti saada vallan tunnetta ja itse kiusaamalla estää kiusatuksi tulemisen.