Lyhytaikainen stressi voi olla myönteistä ja nostaa ihmisen vireystilaa, tehden tästä motivoituneen ja toimintakykyisen, mutta olipa stressi negatiivista tai positiivista, se kuitenkin kuormittaa kehoa ja mieltä. Tästä syystä stressinhallinta ja palautuminen ovat elämälle ja elämänlaadulle tärkeitä keinoja oppia ja omaksua osaksi omaa päiväjärjestystä.
Kun olet jatkuvassa stressitilassa ilman aikaa palautua, aivosi sopeutuvat negatiiviseen ympäristöön ja kehon taistele tai pakene-reaktio, eli stressitila aktivoituu ja voit alkaa kokemaan stressin oireita, joista puhuttiin viime postauksessa. Ihmisten aivot eivät ole muuttuneet niin paljon luolamiesajoilta, jolloin stressireaktiot pitivät aisteja valmiudessa vaaratilanteita varten, eikä aivomme nykyään tiedä onko kyseessä oikea vaaratilanne vai vaikka rankka viikko töissä. Stressitila vaikuttaa koko kehoon ja mieleen, joten oma kyky reagoida ja ennaltaehkäistä tilannetta on tärkeä ja tekee ison vaikutuksen omaan terveyteen ja jaksamiseen.
Palautumisella tarkoitetaan fyysisen ja psyykkisen tilan palauttamista tasapainoon kuormittumisen ja rasittumisen jälkeen. On olemassa monia erilaisia keinoja palautua, mutta yleisesti, tasapainoisilla elämäntavoilla, kuten riittävä uni –ruoka, sekä hyvät ihmissuhteet, riittävät jo pitkälle. Kun elämän perustarpeet ovat kunnossa ja tasapainossa, hankalat asiat eivät tunnu niin hankalilta. Käytännössä palautumisella tarkoitetaan lepoa ja jonkun muun, kuin stressiä aiheuttavan asian tekoa tai ajattelua. Monille ihmisille se voi tarkoittaa urheilua, luonnossa liikkumista tai vaikka kirjan lukemista, kavereiden näkemistä. Jokainen tarvitsee välillä tauon tehdä itselleen mielekkäitä asioita samalla rentoutuen.
Kaikki stressi ei ole haitallista, siitä on jopa hyötyä ja se on tarpeellista, mutta palautuminen on silti tärkeää, jotta stressi ei ala kasaantumaan ja aiheuttamaan suurempia ongelmia. Kun vaikuttaviin tekijöihin puuttuu tarpeeksi aikaisin ja säännöllisesti, normaali olotila palautuu usein nopeasti. Muutoksia voi huomata muun muassa omassa keskittymiskyvyssä, mielialassa, väsymyksen vähenemisessä, sekä fyysisten oireiden vähenemisessä. Jos stressitila on jatkunut jo pidempään, siitä toipuminen voi kestää kauemmin, mahdollisesti jopa kuukausista vuoteen. Pitkittyneessä stressitilassa aivot ovat sopeutuneet tilaan, jonka se kokee uhkaavana, ja siitä pois opetteluun voi tarvita jopa ammattiapua uupumisen estämiseksi tai siitä toipumiseksi. (Mielipalvelut oy, 2022, stressi ja palautuminen)
Omaan stressinsietokykyyn pystyy usein vaikuttamaan muuttamalla omia ajatusmalleja, toimintaa ja asennetta tilanteeseen. Toisin sanoen ns. “positiivinen asenne” ja elämänkatsomus voivat helpottaa stressin tunnetta. Aloita hyväksymällä asiat, joita et voi muuttaa tai mihin et voi vaikuttaa, jos joku asia ei onnistu, se ei ole maailmanloppu. Sen sijaan voit keskittyä asioihin, joita voit hallita.
Mieti esimerkiksi pystytkö vaikuttamaan stressaavassa tilanteessa aikataulutukseen tai työnjakoon, pystytkö hidastamaan työtahtia tai voitko puhua läheisillesi tilanteesta, joka aiheuttaa paineita. Älä jää yksin ongelmien kanssa ja muista pitää riittävästi hengähdystaukoja. Asettamalla itselleen realistisia ja johdonmukaisia tavoitteita pitää yllä tunnetta, että on hallinnassa omasta elämästä. (Suomen mielenterveys ry, 2021, stressin hallinta)
Stressinhallintaan on myös käytännön harjoituksia, ne eivät välttämättä ole kaikkien mieleen tai ymmärrykseen sopivia tapoja, muta ne ovat hyviä ja hyödyllisiä tapoja ottaa itselleen hetki ja rauhoittua. Yleisimpiin harjoituksiin kuluu muun muassa hengitysharjoitukset ja tietoisuus-, eli mindfullnesstaidot. Mindfulness-harjoituksissa pyritään hetkeksi pysähtymään ja tietoisesti kiinnittämään huomiota itseensä, omiin tunteisiin ja ajatuksiin, niin, että voi keskittyä kehon toimintoihin, kuten hengittämiseen. Pystyt kiinnittämään huomiota kehosi fyysiseen kuntoon ja miltä se tuntuu, onko sinulla vaikka päänsärky tai hartiat jumissa. Kun harjoittelee tietoista läsnäoloa ja rentoutumista, jättää muut huolet ulos ja voi keskittyä omaan hyvinvointiin ja onnellisuuteen. (Suomen mielenterveys ry, 2022, mitä ovat mindfulness-tietoisuustaidot?)
Stressi on osa elämää, eikä sitä tarvitse pelätä, sen ei tarvitse olla negatiivista ja ylitsepääsemätöntä. Kun löytää hallintakeinot, jotka sopivat juuri sinulle ja muistaa riittävän palautumisen, stressiä voi käyttää positiivisena motivoivana voimavarana, joka työntää meitä parempiin tuloksiin elämässä.
Lähteet:
Mielipalvelut oy, 2022, stressi ja palautuminen. Viitattu 25.1.2023 https://mielipalvelut.fi/tieto/stressi-ja-palautuminen/
Suomen mielenterveys ry, 2021, stressinhallinta. Viitattu 25.1.2023 https://mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/tietoa-mielenterveyden-vahvistamisesta/tyoelamanmielenterveys/mielenterveys-tyopaikalla/stressin-hallinta/
Suomen mielenterveys ry, 2022, mitä ovat mindfulness-tietoisuustaidot?, Viitattu 27.1.2023 https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/harjoitukset/mindfulness/
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Kiitos hyvästä ja Ajankohtaisesta kirjoituksesta!
Se oli hyödyllinen artikkeli jollekulle, jolla on krooninen stressi, kuten minä. Vaikka tiedämme tapoja selviytyä stressistä, unohdamme usein käyttää niitä.
Viimeisten 5-6 vuoden aikana melkein stressi on tullut osaksi elämääni. Joskus on hetkiä, jolloin haluan pysähtyä ja hengittää, mutta valitettavasti se ei johda paljoa menestykseen. Tai joskus huomaan, että koko päivän stressi puristaa hartioitani, taakka minulle ja olen hengästynyt. Kun pysähdyn ja kysyn itseltäni, kyllä, miksi minulla on nyt stressi, silloin huoman, että se usein yksinkertaisesta syystä. Mutta tämä ei silti voinut pysäyttää minua, jatkan seuraavana päivänä samalla tavalla. Se lisää myös stressitasoani.
Tietenkin stressin selviytyminen voi olla vaikeaa jollekin, joka on elänyt haastavassa ja stressaavassa maantieteessä. Stressiä on kertynyt niin paljon, että ei tiedetä, mistä korjata korjaus. Sen takia stressin selviytyminen ei välttämättä ole aina helppoa minun kaltaisilleni. Mutta kuten sanoit, olisi parempi, jos olisi myönteinen asenne ja muuttaisimme näkökulmamme kokonaan.
Mielestäni on aika keskittyä positiiviseen eikä negatiiviseen, hyväksyä asiat, joita en voi muuttaa tai hallita.
Kiitos tärkeän ja aina ajankohtaisen asian käsittelemisestä!
Kirjoituksessasi oli paljon hyvää tietoa ja jopa jotain uuttakin minulle. Stressiin itsellä on hiukan viha-rakkaus suhde, töissä pieni stressi auttaa monesti suoriutumaan tehokkaasti. Kotona pienikin stressi kuorii minusta välillä kunnon hirviön esiin. Hyvä pointti olikin kirjoituksessasi oppia hyväksymään omaa stressiä ja yrittää olla vaikuttamatta niin paljon tilanteeseen, koska se ei aina ole edes mahdollista.
Vaikka hengitämme joka päivä elääksemme, niin kuinka tärkeää voikaan olla oikeanlainen tietoinen hengittäminen. Näitä hengitystekniikoita voisi olla jo hyvä opettaa lapsille koulussa, koska ympärillämme on paljon stressiä aiheuttavia tekijöitä niin olisi myös hyvä oppia jo varhain keinoja tasapainottamaan omaa mieltä. Voisiko tämä jopa toimia ennaltaehkäisynä stressinhallintaan tulevaisuudessa?
Tämä on mielenkiintoinen aihe. Stressaan omasta mielestäni melko vähän. Tai se on oikeastaan hyvänlaista stressiä, kuten kirjoitit, eli se lisää motivaatioita hoitaa tarpeelliset tehtävät. Olet nostanut tekstissä esiin hyviä keinoja stressin alentamiseen. Usein stressi alkaa nousta kun ihminen ajattelee tiukkaa aikataulua ja isoa kasaa eri velvollisuuksia, joita joutuu hoitamaan. Kuulostaa varmaan typerältä ja liian yksinkertaiselta, mutta asiat kannattaa hoitaa todellakin yksi kerrallaan. Miksi miettiä, mitä pitää hoitaa illalla, kun nyt on vasta aamu? No toki asia ei ehkä ole ihan noin yksinkertainen. Joka tapauksessa usein tulee ajateltua jälkikäteen, että sainpahan taas kaikki hommat hoidettua hyvin, vaikka aluksi hirvitti. Ja kuten kirjoitit, uni on oleellinen tekijä stressin torjujana. Sen kyllä huomaa, jos unta ei ole saanut riittävästi, niin kaikki tuntuu hieman raskaammalta.