Olen törmännyt valtavaan ongelmaan. Ongelma on suurempi kuin työn, opiskelujen, perhe-elämän ja terveellisten elämäntapojen sovittaminen yhdessä arkeen. Ehkä jopa haastavampi kuin yt-neuvottelut tai vähintäänkin niihin verrattavissa. Luin nimittäin somesta uutisen, että Fazer on tehnyt jumalallisesta vadelmajogurtista Kismet version. Jes, tätä on odotettu! Olin Suklaan kiilto silmissä ja hikikarpalot otsalla ravannut varmaan miljoona (tai ehkä biljoona? okei ehkä kvintiljardia? kauppaa, löysin viimein tämän kauniin pienen kääreen täynnä kultaa. Olin jo valmiina hakemaan ostoskärryjä, jotta voisin ostaa koko kotivaran täyteen tätä syötävää jalokiveä, mutta valitettavasti tämä kääre seisoi ihan yksin ja surullisena siinä hyllyllä ilman yhtään kaltaistaan kohtalontoveria. Vapisevin käsin otin kääreen hellään huomaani, ihan kuten ottaisin vauvan ensimmäistä kertaa syliini.
Tarinalla oli siis onnellinen loppu ja pääsin nautiskelemaan marjaisaa suklaata kirjoittaessani tekstiä mistäpä muustakaan kuin ruokavaliosta. Mistä sinun ruokavaliosi koostuu? Onko ostoskori ihan täynnä jo heti hevi-osastolla vai täytätkö sen kenties ennemmin makkaroilla ja pakastepitsalla? Vai jotain tästä välistä? Ruokavalio on aiheena niin laaja, että saatan olla kirjoittamassa tätä tekstiä vielä ensi vuonna. Tai välttääkseni sen, joudun typistämään paljon tietoa, mielipiteitä ja pohdintoja tiiviiseen tekstiin.
Kuva Pixabay.
Ruokavalio näyttelee ehkä jopa yllättävänkin suurta osaa elämässä ja arjessa. Ruokavalio vaikuttaa niin psyykkiseen, fyysiseen kuin sosiaaliseenkin hyvinvointiin. (Hyväpäivä 2023.) Saamme käsityksen ravinnosta ja ruokavaliosta jo lapsuudenkodissamme ja nämä ajatusmallit voivat kantaa vielä aikuisuuteen saakka. Paitsi että totumme tiettyihin ruoka-aineisiin ja makuihin mitä meille tarjotaan, myös opimme vanhemmilta, miten ruokaan suhtaudutaan. Tarjottiinko kodissasi ruuan kanssa salaattia vai pidettiinkö sitä pupun ruokana? Onko se vaikuttanut mahdollisesti nykyiseen suhtautumiseesi ruokaan vai oletko opetellut syömään sinun kehollesi ravitsevaa ruokaa?
Ruokasuhteessa on tärkeää tasapaino, jossa ruoka on kehon energian saannin lähde, mutta samalla meidän tulisi nauttia ruokailusta. Joten ei hätää, ei tarvitse alkaa syömään sellaisia ruokia, jotka tuntuvat vastenmielisiltä. Hyvässä ruokasuhteessa olisikin tärkeää olla lempeä itselleen ja kuunnella omaa kehoa, mitä se sillä hetkellä tarvitsee. (Pusa 2022.) Tiesitkö, että jopa ruualla voi tukea mielenterveyttä? Seuraavaksi saatat miettiäkin, millainen ruoka onkaan sitten hyväksi mielelle. Arvatenkin ravitseva, monipuolinen sekä tietenkin itselle maistuva ruoka. Mielen hyvinvointia tukeva ruoka sisältää tutkimusten mukaan kuituja, folaattia eli B9-vitamiinia (Järvinen 2021.) ja muita vitamiineja sekä tietenkin kivennäisaineita. Sokeripitoinen ruokavalio sekä pikaruuat ja lihaisaruokavalio voikin saada meidän olomme väsyneeksi. (Mieli 2020.)
Kuva Pixabay
On tärkeä pohtia mitä suuhun laitamme, myös sillä on merkitystä milloin ja kuinka useasti syömme. Säännöllinen ateria rytmi pitää kehossamme verensokerin tasaisena. (Ruokavirasto 2021.) Tiesitkö, että tasainen verensokeri on aivojesi tärkein polttoaine ja pitää olon virkeänä (Englund 2021.)? Voimme kuitenkin varmaan olla samaa mieltä siitä, että jokaisella meillä on erilainen rytmi päivässä, joten jokaisen tulisikin miettiä omaan elämään sopivaksi tasaisen ravinnon saannin. Yö työläisen rytmi voi olla hyvinkin erilainen kuin opettajan, joten ajalla ei ole merkitystä vaan sillä että se on tasaista ja suunniteltua juuri itselle sopivaksi.
Lähteet
Englund, K. 2021. Verensokeri – aivojesi tärkein polttoaine. Terveystalo. Viitattu 7.2.2023 https://www.terveystalo.com/fi/Tietopaketit/Verensokeri/
Hyvä päivä. Ruoka. Viitattu 7.2.2023.
https://hyvapva.fi/terveellinen-ravitsemus/
Järvinen, V. 2021. Mitä eroa on foolihapolla ja folaatilla – ja mihin niitä tarvitaan? Orion Pharma. Viitattu 7.2.2023 https://www.itsehoitoapteekki.fi/artikkelit/vitamiinit-ja-hivenaineet/mita-eroa-on-foolihapolla-ja-folaatilla–ja-mihin-niita-tarvitaan/
Mieli. 2020. Millainen ruoka on hyväksi? Suomen mielenterveys ry. Viitattu 7.2.2023
Pusa, T. 2022. Tasapainoinen ruokasuhde hyvinvoinnin perustana. Sydänliitto. Viitattu 7.2.2023 https://sydan.fi/artikkeli/tasapainoinen-ruokasuhde-hyvinvoinnin-perustana/
Ruokavirasto. 2021. Ravitsemus ja ruokasuositukset – Aikuiset. Viitattu 7.2.2023 https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemus–ja-ruokasuositukset/aikuiset/
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Heippa!
Olen pohtinut ruokavalion merkitystä tosi paljon viime aikoina. Vauvavuoden aikana minulle on tullut 10 kiloa lisää painoa. Se johtuu suurimmaksi osaksi siitä, että en ole nukkunut hyvin. Myöskään ruoan tekeminen ei ole kiinnostanut ja olen helposti lipsunut väsyneenä pikaruokaan ja herkkuihin. Niinpä olen tekemässä muutosta terveellisempään suuntaan nyt, kun untakin alkaa taas riittää.
Olen pohtinut paljon lapsuuttani ja tajunnut, että tietynlainen terveys on tuhoutunut jo silloin. Äitini ei ole ymmärtänyt ollenkaan ruoan merkitystä tuolloin, eikä siitä varmastikaan puhuttu 80-luvulla samalla tavalla kuin nyt. Söin lapsena joka päivä makupaloja ja äiti saattoi ostaa välipalaksi helposti mikrossa lämmitettäviä hampurilaisia. Jokaisella ruoalla juotiin sokerista kolaa eikä ruokarytmistä ollut tietoakaan. Onkin ollut iso työ opetella rytmit ja terveellisen ruoan syönti aikuisena. Tuntuukin nyt 40-vuotiaana, että lapsuuden sokerin käyttö ei enää salli sitä, että sokeria voisi juurikaan käyttää. Veikkaan, että itselläni on esidiabetes. Sokerista tulee nopeasti huono olo ja väsyttää aivan kamalasti. Samalla tolalla on vatsalaukku. Kärsin närästyksestä ja tuntuu, että välillä ei voi syödä mitään puhumattakaan alkoholijuomista, joille tunnun olevan nykyään allerginen. Viininuha iskee, jo pelkästä pullon näkemisestä.
Karkkipäivistä ollaan nykyään montaa mieltä. Olen kuitenkin päättänyt, että minun lapsillani sellainen on. Se ei tarkoita sitä, etteikö välillä voisi arkenakin herkutella tai pitäisi kieltäytyä kaikista houkutuksista. En vaan halua, että minun valintani vaikuttavat lapsieni terveyteen yhtä merkittävästi kuin omien vanhempien päätökset ovat vaikuttaneet minun terveyteeni.
Onneksi nykyään tiedetään suoliston hyvinvoinnista jo tosi paljon enemmän kuin ennen ja ymmärretään että ruoalla on merkitystä. Kuitupitoinen ja hyviä rasvoja sisältävä ruokavalio ehkäisee ja vähentää masennusta (Helsingin yliopisto 2020). Oma veikkaukseni on, että mikrobiomini on jo nuorena kärsinyt ja ainakin nyt tuntuu siltä, että sitä on vaikeaa palauttaa, syönpä miten paljon kuituja tai maitohappobakteereja tahansa. Toivottavasti ällöttävän kuuloisesta ulosteensiirrosta saadaan apua näihin moniin vatsan ongelmiin ja tulevaisuudessa mikrobiomin rikastuttaminen olisi helpompaa.
Lähteet:
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/terveempi-maailma/miten-suolistomikrobit-liittyvat-mielen-hyvinvointiin
Hei, kiitos tekstistä ja pohdinnasta. Itse pohdin, kuinka voisin käsitellä tietoisempaa ja terveellisempaa syömistä ei vain itselleni, vaan myös lapsilleni. Olen samaa mieltä väitteen kanssa, että tasapaino ravinnon valinnassa ei vaikuta pelkästään fyysiseen hyvinvointiin, vaan myös psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Minulla on kotona tietty vastustus teini-ikäisten lasten takia, jotka ovat valmistaneet itse ateriansa. He valitsevat melkein aina pikaruoat valmistusajan ja helpon valmistamisen vuoksi terveellisempien valintojen sijaan. Salaattien valmistus ei ole ollut ensimmäinen vaihtoehto, sen lisäksi, että lasten makuelämykset ovat vielä kehitysvaiheessa ja he pitävät mieluummin makeista ruoista, pastasta, nuggeteista ja niin edelleen. Vasta kun meillä on aikaa olla heidän kanssaan, he syövät terveellisemmin ja monipuolisemmin. Tämän pohdiskelun vuoksi ajattelemme aviopuolisoni kanssa, että yritämme valvoa ruokaa, josta on tullut ei-neuvoteltava asia. Tuli mieleen eräs tunneistamme Laurealla, jossa yksi opettajista näytti meille power point -esityksen, jossa hän sanoi: meillä on oltava tasot ja kriteerit neuvotella lasten ja nuorten kanssa, missä ruoka oli yksi niistä asioista, joista ei voida neuvotella. Samoin kuin mihin aikoja mennä nukkumaan. Vanhempien tehtävänä pitäisi olla päättää, mitä lapsille tarjota, ja sieltä he valitsevat, mitä syövät. Koska lapset eivät ole vielä valmiita tekemään terveellisiä valintoja, heidän on kokeiltava uusia makuja hyvän maun rakentamiseksi. Olen tästä samaa mieltä, vaikka se oli vaikea toteuttaa. Ruokarytmin valmistaminen ja noudattaminen ei tapahdu yhdeksi yöksi, se on pitkäaikainen rakentaminen, joka ei valitettavasti riipu vain halusta, vaan mahdollisuudesta ostaa terveellisiä ruokia. Nämä tuotteet ovat kalliimpia, eikä kaikilla ole taloudellisia mahdollisuuksia ostaa niitä. Terveellisen ruokavalion tiedon toteuttaminen rajallisella ostovoimalla on suuri haaste.
Työskentelen tällä hetkellä lapsijärjestössä, joka monien toimintojen ohella edistää perhetapaamisia, jossa tarjoamme myös ruokailun näissä tapaamisissa. Lasten toiveisiin kuuluu aina tietysti makeisia, makaronilaatikoista, nugetteja, ketsuppia, makkaraa, lettuja, mokkapaloja, karkkeja jne. Olen vastannut ostoslistoista rajoitetulla budjetilla ja olen yrittänyt noudattaa lautasmallia ja tarjota perheille terveellistä ja monipuolista ateriaa, mutta budjettia on erittäin vaikea seurata, aina kaipaan muutaman euron tavoitetta, ja tämä on yleensä ollut hedelmiä ja salaatteja. Mikä saa minut pohtimaan, että terveellisesti ruokkiminen on kallista.