Millaista elämä olisi, jos yksi aisti puuttuisi tai toimisi vajavaisesti? Suomessa elää n. 55 000 näkövammaista henkilöä ja heistä 74 % heikkonäköisiä, 22 % sokeita ja osan näkövammaisuuden astetta ei ole selvitetty. On hyvä huomioida, että näkövammaiseksi ei luokitella henkilöä, jonka näkökykyä voidaan korjata laseilla tai jos toinen silmä näkee normaalisti. Valtaosa näkövammaisista, n. 80 %, on iäkkäitä, sillä monet näkövamman taustalla olevat sairaudet liittyvät ikääntymiseen. Näkövammaisuuden syy voi kuitenkin olla myös esimerkiksi onnettomuus tai perinnöllinen sairaus. (Näkövammaisten liitto ry 2019a; Näkövammaisten liitto ry 2021.)
Suomessa sovelletaan Maailman terveysjärjestö WHO:n käyttämiä kansainvälisiä näkövammaisuuden kriteerejä ja virallisen määrityksen näkövammasta tekee silmälääkäri. Näiden kriteerien mukaan näkövammaiseksi määritellään henkilö, jonka paremman silmän laseilla korjattu näöntarkkuus on heikompi kuin 0.3. Sokeaksi taas määritellään henkilö, jonka paremman silmän laseilla korjattu näöntarkkuus on alle 0.05 tai näkökenttä supistunut halkaisijaltaan alle 20 asteeseen, tai jos toiminnallinen näkö on jostain muusta syystä vastaavalla tavalla heikentynyt. Suomessa näön haittaa arvioidaan asteikolla 1–20 ja näkövammaisen henkilön näön haittaluokka on enemmän kuin 10. (Terveyskylä 2019.)
Näkövammoja on siis eri asteisia. Sokeana voidaan pitää henkilöä, joka ei pysty liikkumaan tuntemattomassa paikassa oman näön turvin. Täydellinen sokeus on kuitenkin harvinaista ja sokea voikin aistia esimerkiksi valon tai hahmoja. Heikkonäköisyys taas ilmenee myös eri tavoin eri ihmisillä. Yksi voi pystyä liikkumaan ilman valkoista keppiä, mutta ei pysty lukemaan ja toinen voi pystyä lukemaan, mutta ei näe ympäristöään. Näkövamma voi myös ilmetä eri ihmisillä esimerkiksi näkökentän puutoksena, väri- tai kontrastien erottelukyvyn haasteina tai hämäränäkemisen ongelmina. (Näkövammaisten liitto ry 2019b.)
Näkökyvyn alentuminen tuo ymmärrettävästi haasteita jokapäiväisiin toimintoihin. Vamman aiheuttamaan haittaan vaikuttavat mm. vammautumisiän ja vamman keston lisäksi henkilön psyykkinen sopeutumiskyky ja uusien asioiden omaksumiskyky. Vammautuneen elämäntapa, hänen elämäntilanteensa ja -tapansa näkökyvylle asettamat vaatimukset sekä ympäristöolosuhteet niin ikään vaikuttavat siihen, kuinka paljon vamma haittaa elämää. (Näkövammaisten liitto ry 2019c.)
Toisaalta vammaisuuden määrittelemiseen vaikuttaa myös yhteiskunnan arvomaailma ja sen asettamat vaatimukset. Tästä näkökulmasta ajateltuna näkövammaisuuden raja riippuu myös siitä, että minkälaista näkökykyä yhteiskunta jäseniltään odottaa. Erilaisten visuaalisten opasteiden ja automaattien lisääntyminen lisää myös näkövammaisuutta, sillä ne sulkevat pois ne, jotka eivät voi niitä nähdä tai käyttää. (Näkövammaisten liitto ry 2019c.) Toisaalta joissain asioissa on jo menty eteenpäin, kun esimerkiksi HSL otti pysäkkien kuulutukset käyttöön kaikkiin linja-autoihinsa vuonna 2020 (HSL 2020).
Digitaalinen saavutettavuus on myös ollut pinnalla viime vuosina, kun Digipalvelulaki tuli voimaan vuonna 2019 (Näkövammaisten liitto ry 2019d). Digipalvelulain (306/2019) tarkoituksena on edistää kaikkien ihmisten mahdollisuutta käyttää digitaalisia palveluja mahdollisimman helposti. Näkövammaiset voivat käyttää monenlaisia apuvälineitä verkkopalvelujen ja mobiilisovellusten käyttöön, mutta on tärkeää, että esim. verkkosivuston saavutettavuutta mietitään jo suunnitteluvaiheessa (Näkövammaisten liitto ry 2019d).
Tässä pieni alustus blogimme aiheeseen, eli näkövammaisuuteen. Mikäli haluat päästä testaamaan, miltä tuntuisi toimia ilman yhtä tärkeää aistia, järjestää Näkövammaisten liitto Iiris-keskuksessaan avoimia Pimé Café -tapahtumia. Siellä pääset kokeilemaan kahvipöydässä toimimista pimeässä, ilman näköaistia (Näkövammaisten liitto ry 2019e). Voit tutustua Näkövammaisten liiton avoimiin tilaisuuksiin täältä: https://www.nkl.fi/fi/tapahtumat.
Lähteet
Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta 306/2019. Viitattu 10.11.2022.
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190306
Helsingin Seudun Liikenne 2020. Kaikki bussit kuuluttavat nyt seuraavan pysäkin. Viitattu 10.11.2022.
https://www.hsl.fi/hsl/uutiset/uutinen/2020/05/kaikki-bussit-kuuluttavat-nyt-seuraavan-pysakin
Näkövammaisten liitto ry 2019a. Näkövammaisuus. Viitattu 10.11.2022.
https://www.nkl.fi/fi/nakovammaisuus
Näkövammaisten liitto ry 2021. Näkövammaisuus Suomessa. Viitattu 10.11.2022.
https://www.nkl.fi/fi/nakovammaisuus-suomessa
Näkövammaisten liitto ry 2019b. Näkövammaisuuden ilmeneminen. Viitattu 10.11.2022. https://www.nkl.fi/fi/nakovammaisuuden-ilmeneminen
Näkövammaisten liitto ry 2019c. Näkövammaisen palveluopas. Viitattu 10.11.2022.
https://www.nkl.fi/fi/palveluopas
Näkövammaisten liitto ry 2019d. Saavutettavuus. Viitattu 10.11.2022.
https://www.nkl.fi/fi/saavutettavuus
Näkövammaisten liitto ry 2019e. Pimé Café. Viitattu 10.11.2022.
https://www.nkl.fi/fi/pime-cafe
Terveyskylä 2019. Näkövammaisuus. Viitattu 10.11.2022.
https://www.terveyskyla.fi/silmasairaudet/tietoa/n%C3%A4k%C3%B6vammaisuus
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Kiitos kattavasta kirjoituksesta näkövammaisuuteen liittyen! Omassa lähipiirissäni ei ole yhtään näkövammaista henkilöä, joten aihealue on minulle hyvin vieras. Sen takia odotankin erityisellä mielenkiinnolla seuraavia kirjoituksianne aiheesta. En esimerkiksi ollut koskaan ajatellut, miten monin eri tavoin voi heikkonäköisyys ilmetä. Miten joku pystyy liikkumaan ilman valkoisen kepin apua, mutta ei pysty lukemaan, ja joku toinen saattaa pystyä lukemaan, mutta ei kykene näkemään ympärilleen.
Luin taannoin mielenkiintoisen artikkelin kirjailija, toimittaja Tuomas Mustikaisesta, joka sokeutui aivan yllättäen. Sokeutumisen syyksi selvisi näköhermojen tulehdus, mutta mistä tulehdus oli saanut alkunsa, ei selvinnyt koskaan. Tuntuu aivan hurjalta ajatukselta, että jotain noin radikaalia voi tapahtua täysin ilman minkäänlaista ennakkovaroitusta. Mustikainen vaikuttaa kuitenkin olevansa sinut sokeutensa kanssa. Hän päätti, ettei aio katkeroitua, eikä ottaa itselleen ramman ihmisen identiteettiä. Sen sijaan hän on löytänyt jopa hyviä puolia sokeutumisestaan. Näön menettäminen on rauhoittanut häntä ja tuonut myös lisää herkkyyttä ja avoimuutta.
Blogia ja edellä mainitsemaani artikkelia lukiessani minulle heräsi ajatuksia siitä, että mitenhän mahtaisin itse suhtautua äkilliseen näön menettämiseen. En varmasti yhtä hyväksyvästi kuin Tuomas Mustikainen. Meille kaikille tekisi kyllä todella hyvää paneutua eritavoin rajoitteisten ihmisten elämään. Uskon, että tiedon lisääntymisen myötä myös ymmärrys ja erilaisuuden hyväksyminen lisääntyisivät. Tarvitsemme lisäksi enemmän julkista keskustelua vammaisuudesta, jotta voisimme paremmin saavuttaa ihmisten välisen yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden. Bloginne näkövammaisuudesta onkin erinomainen tapa lisätä ihmisten tietoisuutta aiheesta. Hienoa!
Linkki artikkeliin Tuomas Mustikaisesta: https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/c147f788-3600-4c0a-8d12-0e7a37ace2c9