Tulevaisuudessa tahti kiihtyy, sillä jopa puolet kaikista kielistä on luokiteltu uhanalaisiksi.
Kaksi kieltä kuolee joka kuukausi, ja UNESCO arvioi tällä hetkellä, että yli puolet maailman puhutuista kielistä kuolee tai katoaa 2000-luvun loppuun mennessä. Maailmassa on 7000 kieltä, joista ehkä vain 15 prosenttia säilyy seuraavalle sukupolvelle. (Yle, 2012)
Toimittaja ja kieliasiantuntija Jukka Laurimon mukaan perinteisen elinkeinon katoaminen vie alkuperäiskansoilta niiden oman kulttuurin ja kielen. Köyhyys ja siirtolaisuus heikentävät vähemmistöjä, ja niiden jäsenet vaihtavat paremman tulevaisuuden toivossa valtakieliin. Nykyaika on tuonut tullessaan uudenlaisia uhkia, sillä uusi teknologia on omiaan kasvattamaan eriarvoisuutta.
Yksi kieli, yksi valtio –ajattelu
On olemassa hallitusjärjestelmä, jota yleensä vastustan ja vastaan taistelen. Ajatus, joka tuhoaa kielellisen ja kulttuurisen monimuotoisuuden; “yksi kieli, yksi valtio”. Pidin todella Juha Merimaan vuonna 2018 kirjoittamasta artikkelista tästä aiheesta. Merimaan mukaan kielten kannalta erityisen tuhoisaksi ajatukseksi ovat muodostuneet kansallisvaltiot, joiden peruspilareihin usein kuuluu yksi kieli, joka yhdistää kansaa. Euroopassa yksi kieli, yksi valtio –ajattelu oli pitkään ideologista valtavirtaa. Se on myös johtanut ihmisten kielitaidon romahtamiseen.
Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen laitoksen dosentti Tapani Salmisen mukaan Pelastuskeinoksi riittää usein se, että vähemmistölle annetaan tilaisuus oman kielen käyttämiseen. Äidinkielen ja valtakielen opettaminen yhdessä on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi kielten siirtämiseksi nuorille sukupolville. Myös Suomen valtiojärjestelmä hyväksyy tämän ajatuksen ja pitää sitä oikeana. Siksi myös kunnat, työelämä ja koulutusjärjestelmä toimivat näiden periaatteiden mukaisesti.
Miten kaksikielisessä Suomessa menee?
Teimme äkkipäätöksen lähteä Turkista ja asettua Suomeen melkein kolme vuotta sitten. Ennen tuota päivää en ollut milloinkaan suunnitellut tai edes haaveillut muuttavani toiseen maahan. Tiesin Suomesta vain sen, että siellä on hyvä koulutus- ja hyvinvointijärjestelmä. Tiesin tietysti myös, että Suomen talvet ovat pimeitä, pitkiä ja melko kylmiä.
“Onko murteesi kurmancî vai soranî?”
Pari kuukautta Suomeen saapumiseni jälkeen minulle soitettiin TE-toimistosta. Ymmärsin hiukan englantia. He sanoivat haluavansa kysyä minulta muutaman kysymyksen. Yksi kysymyksistä koski äidinkieltäni. “Äidinkieleni on kurdi”, vastasin. Seuraava kysymys oli: “Onko murteesi kurmancî vai soranî?” Yllätyin. Kuinka moni Turkissa asuva tietää kurdin murteiden nimet? Kuinka moni ihminen, joka asui vuosien ajan kanssani samassa kaupungissa, samaa ilmaa hengittäen, tiesivät, mitä kurmancî tai soranî ovat? Turkissa monet eivät edelleenkään hyväksy kurdin kieltä. Toisin sanoen miljoonilta kurdeilta on edelleen kiellettyä saada koulutusta äidinkielellään. Siksi minun on korostettava, että en ole koskaan kyennyt sovittamaan tämän valtion kanssa. Mutta Suomessa tavallinen työntekijä kysyi murteestani! Olin sekä iloinen että yllättynyt.
Samana vuonna tyttäreni, joka oli ala-aste koulun opiskelija, haki kouluunsa opiskelemaan äidinkieltämme, kurdia, ja aloitti äidinkielen tunnit toisessa koulussa. Itse asiassa Helsingin kunta, jossa asumme, maksoi matkakulut.
Miten maahanmuuttajien äidinkielen opetus maahanmuuttajia sopeutumaan suomeen?
Esimerkiksi Karkkilan kaupunki pyrkii tarjoamaan oppilaalle oman äidinkielen opetusta ja vastaa tähän kysymykseen verkkosivuillaan seuraavaksi;
Oppilaan oman äidinkielen opetus tukee oppilaan aktiivisen monikielisyyden kehittymistä. Opetus myös edistää oppilaan kasvua monikulttuurisuuteen, kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan ja eri oppiaineiden sisällön omaksumista.
Helsingin kunta kertoo verkkosivuillaan, kuinka se järjestää maahanmuuttajien äidinkielen ja kotikielen opetusta; Oman äidinkielen opetukseen hakeutuminen on vapaaehtoista, mutta ryhmään ilmoittautumisen jälkeen oppilaan täytyy osallistua oppitunneille. Lukujärjestyksen saa oppilaan omalta koululta. Oman äidinkielen opetuksesta annetaan erillinen todistus. Kielivalikoimassa on noin 40 kieltä. Opetusryhmän koko on vähintään 10 oppilasta.
Lähteet
Pienet kielet ovat katoamassa maailmasta Jukka Laurimo, 2004
Maahanmuuttajien äidinkielen opetus koetaan tärkeäksi, YLE, Juha-Pekka Huotari, 2010
Mitä tapahtuu maailman pienille kielille? YLIOPISTO-LEHTI, Juha Merimaa, 2018
Maahanmuuttajien oman äidinkielen opetus Karkkilan kaupunki, Joulukuu 2022
Oman äidinkielen ja kotikielen opetus Helsingin kaupunki, Joulukuu 2022
Kuolevat kielet kirjattiin karttaan Yle, 2012
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!