Riskienhallinnan juurien kerrotaan ulottuvat antiikin Kreikan merenkulkuun, karille ajoon tai karin väistämiseen sekä tätä kautta vakuutustoiminnan juurille. Riskienhallinnan merkitys on entistä tärkeämpää: se korostuu tulevaisuuden muutosten ja muuttuvan maailmantilanteen myötä.
Risk Manager -koulutus tarjoaa konkreettisen ja monipuolisen näkökulman riskienhallintaan. Se muodostaa läpileikkauksen riskienhallinnan laajasta kentästä kaikenlaisissa ja kaikenkokoisissa organisaatioissa. Koulutus tuo esille riskienhallinnan merkityksen arjen toiminnassa ja päätöksenteossa aina strategiseen suunnitteluun saakka. Myös riskienhallinnan rooli organisaation maineenhallinnassa tulee vahvasti esille. Koulutuksen keskeinen viesti onkin, että riskienhallinnalla voidaan vaikuttaa tulevaisuuteen.
Riskien- ja laadunhallinnalla on tutkitusti vahva kytkentä toisiinsa. Koulutus on siksi tarkoitettu kaikille riskien- ja laadunhallinnan parissa toimiville henkilöille: yrityselämän, julkisen sektorin ja järjestöjen johtajille, esimiehille ja asiantuntijoille toimialasta riippumatta. Koulutus muodostuu kuudesta lähiopetuspäivästä, verkko-opiskelusta, kehittämistehtävistä ja tentistä. Keskeistä koulutuksessa on aktiivinen keskustelu ja toisiltamme oppiminen.
Koulutus koostuu yhdeksästä eri osa-alueesta, joiden avulla riskienhallinnan kautta hallittava laaja kokonaisuus tulee näkyväksi. Koulutus käynnistyy osa-alueella A, joka tarkastelee riskienhallinnan yleisiä periaatteita. Ohjenuorana toimii standardin SFS-ISO 31000 osoittamat periaatteet, puitteet ja prosessi. Keskeistä on riskienhallinnan rooli koko organisaatiossa sekä sen kytkeytyminen johtamisjärjestelmään ja lainsäädäntöön. Koulutuksessa tarkastellaan riskin negatiivisen näkökulman lisäksi myös positiivisia riskejä, toisin sanoen mahdollisuuksia.
Riskien arviointimenetelmiä tarkastellaan osa-alueessa B, jossa kivijalkana toimii standardi SFS-EN IEC 31010. Tässä osa-alueessa tarkastellaan, mikä erilaisia riskien arviointimenetelmiä yhdistää ja erottaa sekä millä periaatteella käytettävä menetelmä valitaan. Lähiopetuksessa tehdään myös käytännön harjoituksia.
Riskin inhimillinen ja psykologinen näkökulma on osa-alueen C teema. Aiemmin ajateltiin, että ihminen aiheuttaa virheitä ja onnettomuuksia, kun taas uuden ajattelun mukaan pyritään ymmärtämään virheiden syitä sekä eri toimijoiden päätöksenteon perusteita eri tapahtumissa. Tällöin otetaan huomioon muun muassa organisaation toiminta kokonaisuutena, tiimien ja ryhmien toiminta sekä työn ja yksilön piirteet. Huomionarvoista on, että inhimillisten tekijöiden takana ovat kognitiiviseen, fyysiseen, fysiologiseen ja psykologiseen suorituskykyyn liittyvät rajoitukset. Tässä teemassa tarkastellaan lisäksi riskienhallinnan roolia maineenhallinnassa, kriiseissä ja kriisiviestinnässä.
Projektiriskien osa-alueessa D tarkastellaan erilaisiin projekteihin sekä projektin eri vaiheisiin kytkeytyviä riskejä sekä projektin- että laadunhallinnan kautta.
Inhimillinen turvallisuus, osa-alue E, keskittyy hyvän turvallisuuskulttuurin luomiseen ja syihin, miksi työtapaturmia tapahtuu.
Fyysinen turvallisuus on osa-alueen F aiheena ja tällöin tarkastellaan kiinteistön haavoittuvuutta ja riskienhallintaa useasta näkökulmasta. Tarkastelunäkökulmia ovat muun muassa kulunvalvonta, lukitus, valvontakamerat, murtohälytysjärjestelmä sekä palosuojaus ja -varoittimet.
Tietoturvallisuuden riskeissä, osa-alueessa G, tuodaan esiin tietojärjestelmiin liittyviä uhkia sekä tietojärjestelmien suojausta. Aihe voi ennakolta tuntua tietoturvallisuuteen vihkiytymättömän henkilön näkökulmasta tekniseltä ja vaikeaselkoiselta aiheelta. Koulutusosio on suunniteltu hyvin käytännönläheiseksi, ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi, josta olemmekin saaneet paljon kiitosta.
Taloudelliset riskit, osa-alue H, käsittelee muun muassa valuutta-, korko-, luotto-, portfolio-, likviditeetti, rahoitus- ja investointiriskejä. Tässä osiossa tarkastellaan myös kirjanpidon merkitystä riskienhallinnassa esimerkiksi kirjanpidon oikeellisuuden ja kirjanpidon petosriskin näkökulmasta. Lisäksi tuodaan esiin COSO-raportointi sekä Sarbanes Oxley Act (SOx)- ohjeistus.
Häiriötilanteet ja jatkuvuudenhallinta -osa-alueessa I tarkastellaan organisaation toiminnan jatkuvuutta sekä varautumis-, jatkuvuus-, toipumis- ja valmiussuunnitelmia. Merkittävässä roolissa tässä osa-alueessa ovat myös eri toimintojen analyysit sekä organisaation tekemät käytännön harjoitukset. Suunnitelmien tekeminen on oleellinen osa riskienhallintaa, kuten myös käytännön harjoittelu. Tosipaikan tullen jokaisen työyhteisön jäsenen on osattava toimia yhdessä ennakolta suunnitellulla tavalla.
Koulutuksemme on saanut kiitosta riskienhallinnan kokonaisvaltaisuuden esilletuomisesta, vaihtelevista opetusmenetelmistä sekä rennosta koulutusilmapiiristä lähiopetuksen aikana. Myös kouluttajien asiantuntijuutta on kiitetty. Eri aloilta ja erikokoisista organisaatioista tulevat osallistujat täydentävät hyvin toisiaan ja lähiopetuksessa viriää aina mielenkiintoisia keskusteluja riskienhallinnan mahdollisuuksista ja haasteista. Tervetuloa mukaan koulutukseen!
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!