Unen vaikutus mielenterveyteen

Jokainen yksilö tarvitsee riittävästi unta, jotta henkinen ja fyysinen toimintakyky on mahdollisimman korkealla. Kun me nukumme, niin meidän mielemme ja keho lepää ja kokonaisvaltaiset voimat palautuvat. Mielenterveyttä miettiessä, erityisen tärkeää on aivojen lepo ja palautuminen, joka vaikuttaa oleellisesti mielenterveyteen.

Unemme koostuu erilaisista vaiheista, jotka jokainen vahvistaa ja kehittää eri ominaisuuksia henkisiä, sekä fyysisiä. Laadukas uni vaikuttaa erityisesti muistiin ja oppimiseen, mutta myös fyysiseen jaksamiseen. Mikäli unta ei saa tarpeeksi tai se ei ole laadukasta, niin se vaikuttaa keskittymiseen, muistamiseen ja jaksamiseen. Kaikki edellä mainitut asiat muodostavat kierteen ja kehän, jotka heikentävät mielenterveyttä kokonaisvaltaisesti ja saattaa olla sysäys syvempiin ongelmiin.

Unen aikana meidän aivomme puhdistuvat ja palautuvat päivän aikana tuoteuista rasituksista. Se on unen tarkoitus ja työtehtävä ja se auttaa sitä kautta meitä jaksamaan tulevia koitoksia ja haasteita, joita arki meille tuo eteen. Hyvällä unella pystytään nimenomaan saamaan aivojen ja kehon toiminta hyvälle tasolle, jolloin mieli on kirkas ja selkeä. Mikäli joudumme toimimaan väsyneenä ja ikään kuin pinnistelemään asioiden jaksamisen eteen, niin sillä on suora seuraus meidän mielenterveyteemme negatiivisessa mielessä.

Kun mielemme on hyvinvoiva, niin se näyttäytyy positiivisuutena, iloisuutena, arjen jaksamisena, sekä selviämme erilaisista haasteista ja vastoinkäymisistä. Unella on tuohon kaikkeen iso merkitys ja mikäli emme saa unta tarpeeksi on mieli ja tekeminen päinvastaista, mitä edellä mainitsin.

Hyvä uni ja mielenterveys ei toki tule itsestään ja taustalla on paljon erilaisia asioita, jotka pitää toimia, jotta isompi kokonaisuus on toimivaa. Meidän kokonaisvaltaisilla elintavoillamme on suurin merkitys meidän hyvinvoinnissamme, johon vaikuttaa monet erilaiset tekijät. Unen lisäksi kehomme ja mielemme tarvitsee säännöllisen elämänrytmin, puhtaan ruokavalion, sopivasti liikuntaa ja ylipäätään mahdollisimman tasaisen elämän, jotta unen hyöty saadaan maksimoitua.

Miten sitten mittaamme saatua hyötyä ja seuraamme unen maksimointia. Suurin mittari on luonnollisesti oma mielemme ja kehomme ja se miltä itsestä tuntuu. Itse henkilökohtaisesti seuraan unta ja rasitusta oura sormuksella ja apple watchilla, jotka synkronoituvat keskenään ja antavat tarkkaa dataa, tietoa ja vinkkejä omasta toiminnasta. Itse olen näiden laitteiden kautta saanut parannettua omaa henkistä ja fyysistä hyvinvointia ja sitä kautta oma mieli hyvinkin kirkas, mitä aikaisemmin.

Pääasia kaiken kaikkiaan on löytää itselle sopivat työvälineet unen laadun takaamiseksi, ja sitä tukevat ja kehittävät tekijät, jotta pystyy tällä yhdellä yksittäisellä yksityiskohdalla huoltamaan omaa mielenterveyttään.  Uni on isossa roolissa hyvän mielenterveyden ylläpitämisessä, mutta silti vain yksi osa isompaa kokonaisuutta, joka itsessään ei tarjoa suoria ratkaisuja ja onnistumisia, mutta on askel oikeaan suuntaan.

Alla linkki, mikäli haluaa lisää tietoa unesta:

https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/itsehoito/unettomuuden_omahoito/Pages/unettomuuden_omahoito_1_mita_unettomuus_on.aspx

2 ajatusta aiheesta “Unen vaikutus mielenterveyteen”

  1. Kiitos kirjoituksestasi. Toit esille mielestäni tärkeän asian unen ja mielenterveyden yhteydestä. Työskentelen 17-29-vuotiaiden työ- ja koulutuselämän ulkopuolella olevien nuorten kurssiohjaajana. Tiivistettynä nuorten nukkumisen ja unen tilaan voisin sanoa, että nuoret eivät nuku. Kun elämässä ei ole ulkoapäin määriteltyä rytmiä (opiskelu tai työ) ei univalverytmistä ole tarvetta pitää kiinni. Yö koetaan miellyttäväksi ajaksi valvoa ja luovuus kukoistaa. On rauhallista ja voi keksittyä omiin juttuihin. Pelaaminen ei katso aikaa ja aina jostain päin maapalloa löytyy valveilla olevia pelikavereita. Some ja suoratoistopalvelut eivät katso kellon aikaa ja tarjonta on katkeamatonta. On itse painettava stop nappia.
    Samaan aikaan kohtaamistani nuorista valtaosalla on mielenterveyteen liittyviä haasteita. Masennus ja ahdistuneisuus häiriöt ovat tuttua. Nuorilla on vaikeita perhetaustoja ja moni nuoristamme kuuluu myös nepsy-nuoriin. Näihin kaikkiin liittyvät vahvasti unihäiriöt. Illalla on vaikea rauhoittua ja ajatukset pyörivät päässä. Uni voi olla katkonaista tai se loppuu liian aikaisin.
    Ryhmäämme saatetaan tulla muutaman tunnin unilla tai samoilla silmillä. Mitä sitten tapahtuu? Olo tuntuu ahdistuneelta. Muiden sanomisia ja tekemisiä tulkitaan helposti negatiivisesti. Itku on herkässä ja oleminen menee itsensä kasassa pitämiseen. Kokemus; en pysty olemaan ryhmätilanteissa, koska minua ahdistaa liikaa. Tai nuori ei väsymykseltään jaksa keskittyä. Paikalla pysyminen on vaikeata eikä keskusteluun osallistumien onnistu, kun ei jaksa keskittyä kuuntelemiseen. Ulospäin nuori antaa vaikutelman, että on hermostunut eikä toisten seura kiinnosta. Kokemus; muut eivät halua olla minun kanssani ja kaikki tuntuu tylsältä, ärsyttää. Tai sitten paikallaan olo rupeaa väsyttämään, pää pilkkii ja tietoisuus hämärtyy. Kokemus; kuka, mitä, häh. Paikalla olosta ei ollut itselle tai muille mitään hyötyä.
    Mielestäni nuorten nuorten mielenterveyttä hoidettaessa tulisi aina tehdä paljon työtä myös unirytmien kanssa. Näen nuoren unen ja hänen hyvinvointinsa välillä vahvan yhtäläisyysmerkin. He tarvitsevat myös paljon ammattilaisten tukea taistelussa unisyöppöjä vastaan.

  2. Unen riittävän saannin vaikutukset ovat hyvin laajoja ja vaikutus näkyy monella tavalla, niin mielialassa, jaksamisessa, stressitasoissa kuin oppimisessakin. Aloinkin tutkimaan aihetta enemmän ja löysin tietoa mm. unen ja liikunnan keskinäisistä vaikutuksista.
    Kun haluaa treenata, niin täytyy saada tarpeeksi unta, sillä huonot yöunet estävät lihasten kasvua. Jos elämäntilanne on rankan treenaamisen ja huonon nukkumisen lisäksi muutenkin stressaava, voi elimistöön muodostua näiden tekijöiden seurauksena jopa tulehdustila. Kun harrastaa liikuntaa, parantaa se unenlaatua ja hyvin nukuttua jaksaa myös paremmin taas liikkua! (Väisänen 2020.)

    Erityisesti nuorilla on todettu olevan paljon ongelmia sovittaa yhteen opiskelu, urheilu ja riittävä lepo. Unen aikana aivosolujen energiavarastot täydentyvät sekä kasvuhormonit erittyvät. Kasvuikäisellä myös autonominen hermosto vaatii laadukasta ja riittävää unta. (Urheilevan nuoren uni ja palautuminen 2022.)

    Kiitos hyvästä kirjoituksesta ja tärkeän aiheen nostamisesta!

    Lähteet:

    Väisänen, S. 2020. Palaudutko kunnolla? Uni ja treeni vaikuttavat toisiinsa hämmästyttävällä tavalla. Terveys. Treeni ja ravinto. Terve. Viitattu 31.3.2022. https://www.terve.fi/artikkelit/palautuminen-uni

    Urheilevan nuoren uni ja palautuminen 2022. Lepo ja uni. Yläkoulu. Teko – terve koululainen. Viitattu 31.3.2022. https://www.tervekoululainen.fi/ylakoulu/lepo-ja-uni/urheilevan-nuoren-uni-ja-palautuminen/

Kommentoi