Tuntuu olevan enemmän sääntö, kuin poikkeus, että jokaisella luokalla on vähintään se yksi erityistä tukea tarvitseva lapsi. Hänellä saattaa olla ADHD tai hänellä saattaa esimerkiksi olla autistisia piirteitä tai hän saattaa olla huonoista kotioloista, joka purkautuu oireiluna koulussa. Erityistarpeisiin johtavia syitä on niin valtava määrä, että turha edes yrittää nimetä kaikkia. Erityistarpeisiin on kuitenkin koulussa […]
Erityislapsi koulussa Read More »
Sijoitukset ovat olleet kasvussa 90-luvun alusta lähtien. Samanaikaisesti neurokirjon häiriöitä diagnosoidaan enenevissä määrin, vaikka osa jää edelleen diagnosoimatta. Silti yhteiskunnastamme puuttuu selkeä palvelupolku neurokirjon häiriöisille. Ja kun terveydenhuollossa ei pystytä ottamaan koppia neurokirjolla oireilevista, on lastensuojelun viimekädessä pyrittävä turvaamaan lasten kasvu ja kehitys. THL:n HuosTa-hankkeen tulosten mukaan jopa kolmasosa huostaanotetuista lapsista omaa neurologisen sairauden tai
Onko huostaanotto erityislapsen etu? Read More »
Tänään paneudumme ADHD:n ihmeelliseen maailmaan! Harmikseni (vai onnekseni?) minulla ei kuitenkaan ole tästä omakohtaista kokemusta. Puolisoni on jokseenkin taipuvainen piirteisiin, jotka usein yhdistetään joko ADHD tai ADD:n. Olen yrittänyt häntä patistella tutkimuksiin, jotta hän saisi diagnoosin ja apua siihen. Tänään pohdimme kuitenkin ADHDta lapsella! ADHD diagnosointi lapselle saattaa olla haastavaa, koska varsinkin leikki-iässä lapset ovat
Liian hankala lapsi Read More »
Olemme syksyn ajan juosseet nuorimman lapseni kanssa neuropsykologilla testeissä. Lapsellani on ollut ensimmäisestä luokasta lähtien haasteita matematiikan oppimisessa, ja hän on aina ollut äärimmäisen ujo. Matematiikan haasteet eivät sinänsä tulleet yllätyksenä. Eipä tuo ole ollut minullekaan ala-asteella helppoa ja toinenkin lapseni on kärsinyt samankaltaisista hankaluuksista matematiikan oppimisessa. Nuorimman lapsen kohdalla nepsytestejä edelsi koulupsykologin testit, joilla
Hyvä / paha nepsydiagnoosi Read More »
Inkluusio, eli ajatus tasavertaisesta opetuksesta ja kaikille yhteisestä koulusta (Peda 2022), jossa ei ole erikseen erityisluokkia on noussut viime aikoina puheenaiheeksi mediassa. Helsingin Sanomissa kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Nasima Razmyar nostaa esiin inkluusion haasteita. Hänen mukaansa ongelmia tuottaa kaoottiset oppimisympäristöt, varsinkin asuinalueilla, joilla esiintyy runsaasti työttömyyttä, pienituloisuutta sekä alhaista koulutustasoa. (Palkoaho 2022). “En haluaisi sanoa
Inkluusio – kaunis ajatus vai toimiva konsepti? Read More »
Huolimatta siitä, että Downin syndrooma, tai Downin oireyhtymä, on yleisin Suomessa esiintyvä kromosomihäiriö, tuntuu itsestäni siltä, että harvalla on siihen varsinaista kosketuspintaa. Downin oireyhtymässä henkilöllä on yksi ylimääräinen kromosomi, eli 47 kromosomia, kun valtaväestöllä kromosomeja on 46. Kyseessä ei ole sairaus, eikä sen saamiseen voi vaikuttaa. Keskivaikea kehitysvammaisuus, joka vastaa noin 5–7-vuotiaan kehitystasoa, on Downin
Elämän alkutaival Downin syndrooman kanssa Read More »
Kun puhumme erityisyydestä, mitä me oikeastaan kyseisellä käsitteellä tarkoitamme? Erityisyyden käsite on varsin laaja ja hankalasti määriteltävä, sillä kyseinen käsite sisältää useita eri ulottuvuuksia ja toimii eräänlaisena yläkäsitteenä ihmisten sekä heidän ominaisuuksiensa luokitteluille. Määrittelyä hankaloittaa entisestään lisäksi se, että eri lähteissä esiintyy useita erityisyyteen liitettyjä sekä päällekkäisiä käsitteitä, joita ovat muun muassa vammaisuus, poikkeavuus, toimintakyky
Erityisyys & erityisen tuen tarve – mistä puhumme, kun puhumme erityisyydestä? Read More »
Varhaiskasvatuslain (540/2018) luku 6 koskee henkilöstöä ja sen kelpoisuusvaatimuksia, määritellen myös henkilöstön riittävyyden. Saman lain luku 7 koskee henkilöstön mitoitusta, rakennetta ja täydennyskoulutusta. Laki siis määrittää, että henkilöstön tulisi olla koulutettua ja heitä pitäisi olla riittävästi takaamassa kaikille lapsille edellytykset hyvään kasvuun ja kehitykseen heidän omien tarpeidensa mukaisesti. Mutta onko todellisuudessa näin, mahdollistavatko nykyiset resurssit
Resurssien vaikutukset työntekoon Read More »
ERITYISTÄ TUKEA VARHAISKASVATUKSESSA Kun lapselle on saatu hoitopaikka varhaiskasvatuksesta, hänelle varataan aika aloituskeskusteluun. Keskustelussa varhaiskasvatuksen ammattilainen kertoo ryhmän toiminnasta ja perhe puolestaan lapsesta sekä varhaiskasvatukseen liittyvistä odotuksista sekä toiveista. Tässä keskustelussa perheen onkin tärkeä kertoa lapsen erityistarpeista Tämä mahdollistaa parhaan mahdollisen tuen ja avun lapselle. (Helsinki 2021) Erityistä tukea ja kasvatusta tarvitsevan lapsen yksilöllinen tuen
Erityislapsi varhaiskasvatuksessa Read More »
Blogimme toisena pääteemana on erityislapsiperheen elämä, ja keskitymme tässä teemassa juuri nepsyhaasteisiin lapsiperheen elämässä. Kerron tässä postauksessa hieman perustietoa siitä, mitä nepsypiirteillä tarkoitetaan. Nepsy on termi, jolla tarkoitetaan neuropsykiatrisia haasteita. Nepsypiirteet ja piirteiden aiheuttamat oireet ovat hyvin yksilöllisiä ja vaihtelevia. Neuropsykiatriset haasteet voivat näkyä mm. sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, kielellisessä ja ei-kielellisessä viestinnässä, tunteiden ja käyttäytymisen säätelyssä
Mitä nepsypiirteet tarkoittavat? Read More »