Resurssien vaikutukset työntekoon

kuva: Pixabay

Varhaiskasvatuslain (540/2018) luku 6 koskee henkilöstöä ja sen kelpoisuusvaatimuksia, määritellen myös henkilöstön riittävyyden. Saman lain luku 7 koskee henkilöstön mitoitusta, rakennetta ja täydennyskoulutusta. Laki siis määrittää, että henkilöstön tulisi olla koulutettua ja heitä pitäisi olla riittävästi takaamassa kaikille lapsille edellytykset hyvään kasvuun ja kehitykseen heidän omien tarpeidensa mukaisesti. Mutta onko todellisuudessa näin, mahdollistavatko nykyiset resurssit erityistä tukea tarvitsevan lapsen tukemisen ja ohjaamisen parhaalla mahdollisella tavalla? Onko henkilökunta ammattitaitoista ja onko heitä riittävästä? Seuraavassa asiasta kertoo oman näkemyksensä eräs varhaiskasvatuksen ammattilainen. 

Lue lisää Resurssien vaikutukset työntekoon

Erityislapsi varhaiskasvatuksessa

ERITYISTÄ TUKEA VARHAISKASVATUKSESSA

Kun lapselle on saatu hoitopaikka varhaiskasvatuksesta, hänelle varataan aika aloituskeskusteluun. Keskustelussa varhaiskasvatuksen ammattilainen kertoo ryhmän toiminnasta ja perhe puolestaan lapsesta sekä varhaiskasvatukseen liittyvistä odotuksista sekä toiveista. Tässä keskustelussa perheen onkin tärkeä kertoa lapsen erityistarpeista Tämä mahdollistaa parhaan mahdollisen tuen ja avun lapselle. (Helsinki 2021)

Erityistä tukea ja kasvatusta tarvitsevan lapsen yksilöllinen tuen ja ohjauksen tarve huomioidaan varhaiskasvatuksen toteutuksessa riittävällä määrällä ammattitaitoista henkilöstöä tai avustajan avulla. Lapsen sopeutumisen tukemiseksi on tärkeää luoda turvallinen ja rauhallinen hoidon aloitus. Hänen annetaan tutustua rauhassa uuteen ympäristöön, uusiin ihmisiin sekä sopeutua uuteen arkirytmiin. Huolellisesti suoritetun tutustumisen jälkeen erityislasten kanssa on helpompi lähteä kohti uusia seikkailuja varhaiskasvatuksen maailmassa.

Lue lisää Erityislapsi varhaiskasvatuksessa

Mitä nepsypiirteet tarkoittavat?

Kuva: Kaneli

Blogimme toisena pääteemana on erityislapsiperheen elämä, ja keskitymme tässä teemassa juuri nepsyhaasteisiin lapsiperheen elämässä. Kerron tässä postauksessa hieman perustietoa siitä, mitä nepsypiirteillä tarkoitetaan.

Nepsy on termi, jolla tarkoitetaan neuropsykiatrisia haasteita. Nepsypiirteet ja piirteiden aiheuttamat oireet ovat hyvin yksilöllisiä ja vaihtelevia. Neuropsykiatriset haasteet voivat näkyä mm. sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, kielellisessä ja ei-kielellisessä viestinnässä, tunteiden ja käyttäytymisen säätelyssä sekä oman toiminnan ohjaamisessa. Häiriöihin liittyy monesti myös unen, oppimisen, kielenkehityksen ja motoriikan haasteita, mielialavaihteluita, ahdistus- tai pakko-oireisuutta sekä aistiherkkyyttä. Neuropsykiatrisia häiriöitä ovat mm. ADHD, autismikirjon häiriö ja Touretten oireyhtymä. (NäeNepsy 2021, HUS 2021.)

Lue lisää Mitä nepsypiirteet tarkoittavat?

KIITOS YHTEISESTÄ MATKASTA

Syksyn lähentyessä loppuaan on tullut aikamme päättää Erityisen tavallista elämää-blogimme matka. Olemme kirjoittaneet erityislapsen perheen elämästä käsitellen eri näkökulmia muun muassa yksinäisyydestä, tuen tarpeesta, itsenäistymisestä ja omista kokemuksistamme. Ennen tätä blogin kirjoittaminen ei kennellekkään meistä ollut tuttua. Opimme kaikki tältä matkalta paljon ja blogin pitäminen on ollut antoisa kokemus. Muiden blogitekstien lukeminen oli kanssa hyvin mielenkiintoista ja opettavaista.

Lue lisää KIITOS YHTEISESTÄ MATKASTA

Mitä työntekijän tulee ottaa huomioon työskennellessään autismikirjon lapsen kanssa?

Autismin ja autismikirjon häiriöiden diagnoosin saaneiden lasten kanssa työskennellessä kaiken työn lähtökohtana on lapsen erityispiirteiden ymmärtäminen. Lapsen ja työntekijän välisen kohtaamisen sekä vuorovaikutuksen parantamiseksi muun muassa kouluissa pyritään lisäämään henkilökunnan autismitietoisuutta. Erityislapsen sopeutumisen tukemiseksi on myös tärkeää luoda turvallinen ympäristö lapselle sekä edetä rauhallisesti uusien muutosten koittaessa. Usein omien rutiinien ylläpitäminen luo turvan tunnetta autismikirjon lapselle, minkä vuoksi sopeutumista voidaan auttaa mukailemalla lapsen arkirytmiä uudessa ympäristössä.

Inklusiivinen koulu merkitsee koulua, joka on kaikille oppilaille yhteinen. Erityislapsen näkökulmasta inkluusion toteutumiseen koulussa voidaan luottaa silloin, kun oppilaalla on käytössään tarvitsemansa tukitoimet sekä erityisosaaminen. Riittävä tuki koulussa mahdollistaa suuressa opetusryhmässä oppimisen, mikä edistää autismikirjon oppilaan tasavertaista kouluyhteisöön kuulumista. Oppilaille on tarjolla erilaisia tukipalveluja koulussa, joita ovat myös esimerkiksi koulunkäynninohjaajat ja erityisopettajat. Usein autismikirjon oppilaan koulunkäyntiä sujuvoittaa sekä tukee parhaiten aikuinen työntekijä, joka tuntee oppilaan sekä hänen tuen tarpeensa. Koulunkäyntiin osallistuvien aikuisten henkilöiden odotukset lasta kohtaan vaikuttavat vahvasti lapsen tapaan oppia asioita. Tämän vuoksi erityislapsen kanssa työskenteleviltä vaaditaan kärsivällisyyttä, innovatiivisuutta sekä positiivista asennetta.

Erityislapsen kanssa työskennellessä henkilöstön on todella tärkeää osata kartoittaa yksilön vahvuuksia. Työntekijöiltä vaaditaan lisäksi persoonallisuutta ja ammattitaitoa moniammatillisen työyhteisön ja tuen lisäksi. Autismikirjon oppilaiden katsotaan omaavan samankaltaisia piirteitä, mikä voi usein johtaa yleistämiseen ja yksilöllisyyden rajoittamiseen. On tärkeää muistaa, että kaikki ovat kuitenkin omia persooniaan, eikä kukaan ihminen ole samanlainen. Autismikirjon oppilaiden erityispiirteitä ei niinkään tiedosteta yleisopetuksen ryhmissä, mikä voi vaikuttaa siihen, että osa oppilaista hyötyy paremmin pienryhmässä opiskelusta. Kouluyhteisön sekä työntekijöiden on erityisen tärkeää kyetä osallistamaan pienryhmässä opiskelevia oppilaita aktiivisesti kouluyhteisöön.

Kuva: Pixabay

Työntekijän asenne ja suhtautuminen erityislasta kohtaan vaikuttaa suuresti siihen, kuinka muut suhtautuvat erityislapseen. Positiivinen, kannustava ja ymmärtävä kohtaaminen osoittaa muille lapsille sekä henkilökunnalle, miten ympäristössä toimitaan arvostavasti. Vuorovaikutustilanteet voivat olla epämiellyttäviä sekä vaikeita autismikirjon lapselle. Lapsen tuntemusta helpottaa usein, kun työntekijän tunnereaktiot ovat ennustettavissa ja tämä osaa joustaa erilaisissa tilanteissa. Autismi ilmenee erilaisena eri päivinä, jolloin yhdellä kertaa vuorovaikutus lapsen ja työntekijän välillä voi sujua huonommin ja toisella kertaa kommunikaatio on erittäin sujuvaa.

Kouluissa ja päiväkodeissa voidaan käyttää useita eri välineitä apuna, kun halutaan tukea erityislasta arjessa. Tuttu päiväjärjestys, omien tavaroiden tuominen kouluun tai päiväkotiin sekä kaavamaisen käytöksen salliminen ovat eräitä apuvälineitä lapsen tukemiseksi. Lisäksi arjessa voidaan käyttää apuna erilaisia havaintovälineitä kuten kuvalukujärjestykset, kommunikaatiotaulut sekä esimerkiksi nimilapuilla nimikointi.

On toivottavaa, että jo varhaiskasvatuksessa sekä sen jälkeen peruskoulussa henkilökunnalle tarjottaisiin enemmän koulutusta autismikirjoon kuuluvan lapsen tarpeista sekä niihin vastaamisesta. Tämänhetkinen tietämys diagnoosista sekä siihen vastaamisesta ei palvele riittävän monipuolisesti, jotta voitaisiin puhua inklusiivisuudesta ja tasa-arvoisesta suhtautumisesta.

Lähteet

Autismiliitto. Tiedote: Autismikirjon oppilaiden opetus lähikoulussa edellyttää riittävää tukea. Viitattu 19.10.2021. https://www.autismiliitto.fi/liitto/ajankohtaista/tiedote_autismikirjon_oppilaiden_opetus_lahikoulussa_edellyttaa_riittavaa_tukea.3108.news

Kilpeläinen N. & Salonsaari S. Autismikirjon lapsen kohtaaminen hoitotyössä. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Viitattu 18.10.2021. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/263141/kilpeläinen_nella%20salonsaari_sonja.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Ruhanen P & Saari J. Asperger-oppilas opettajan näkökulmasta – Haaste vai rikkaus? Viitattu 18.10.2021. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/93509/gradu01124.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Jaksamisen äärirajoilla

Jokaisella perheellä on varmasti omat ongelmansa ja erilaisia haasteita. Kaiken ruusuisen ja sydäntä lämmittävän lisäksi tulee varmasti hetkiä, jolloin etenkin vanhemmat painivat oman jaksamisensa kanssa. Uskon, että oman ajan ottaminen ja rentoutuminen hankaloituu etenkin silloin, kun perheessä on erityislapsi. Lisäksi oman lapsensa erityisyyden huomaaminen ja siihen diagnoosin saaminen on varmasti jokaiselle hankala paikka. Tilanne voi myös olla joskus se, että erityislapsen perheen tuen tarve ei näyttäydy ulospäin viranomaistahoille niin selvästi kuin sille oikeasti tarvetta olisi. 

Lue lisää Jaksamisen äärirajoilla